Ero sivun ”Huhtikuu” versioiden välillä

1 merkki lisätty ,  7 vuotta sitten
p
kh
p (r2.7.2+) (Botti lisäsi: min:April)
p (kh)
[[Tiedosto:Les Très Riches Heures du duc de Berry avril.jpg|thumb|200px|''Huhtikuu''. 1400-luvun ranskalaisen rukouskirjan ja kalenterin [[Les Très Riches Heures du Duc de Berry]]n kuvitusta huhtikuun kohdalla.<ref>[http://www.christusrex.org/www2/berry/f4v.html Lisätietoa maalauksesta englanniksi]</ref>]]
'''Huhtikuu''' on vuoden neljäs kuukausi. Nimensä se on saanut metsätöistä, kun keväällä kaadettiin havupuu[[kaski]] eli huhta. Huhtikuussa on 30 päivää. [[Maaliskuu]] edeltää huhtikuuta, ja sitä seuraa [[toukokuu]].
''Huhtikuu humauttaa'' lumet pois, ainakin Oulun eteläpuolelta. Suomessa huhtikuu on etelässä lumien sulamisen, kevättulvien, pitenevien iltojen ja luonnon heräilemisen aikaa. Pohjoisessa Suomessa huhtikuulla koetaan ensimmäiset keväiset päivät, vaikka talvi jatkuukin edelleen. Huhtikuun puolivälissä saattaa joinakin vuosina olla todella suuret erot Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä. Etelä-Suomessa saattaa samaan aikaan olla esimerkiksi +12 astetta lämmintä, ensimmäiset perhoset lentelevät ja maa on lumeton ja leskenlehtiä täynnä. Pohjoisessa Suomessa voi samaan aikaan usein olla päivisin pari astetta pakkasta, ja kinokset suurimmillaan, ja ilmassa vain enteitä kevään tulosta.
 
Huhtikuun latinankielinen nimi ''Aprilis'' tullee verbistä ''aperio'', joka tarkoittaa ''"avata"'': Puiden silmut avautuvat tässä kuussa ainakin etelämpänä Euroopassa, Lounais-Suomessakin ensimmäiset koivut availevat silmujaan yleensä jo kuun viimeisinä päivinä.
Sammakoiden kututapahtuma tapahtuu Etelä-Suomessa huhtikuulla siten, että sammakot aloittavat kudun kuun alkupuolella lammikoiden tulviessa lumien sulamisvesistä ja rupikonnat ja viitasammakot vasta kuun lopulla. Etelä-Lapissa Sammakko pääsee aloittamaan kudun usein vasta vapun tienoilla.
 
Kasvimaailma ja hyönteismaailmakin heräävät huhtikuussa nopeasti, varsinkin etelässä. Huhtikuun ensimmäisen puoliskon aikana lentonsa aloittavat Etelä-Suomessa [[huhtiyökkönen]], [[sitruunaperhonen]], [[neitoperhonen]] ja [[nokkosperhonen]], jotka ovat talvehtineet aikuisina. Tällöin maa on usein vielä lumen peitossa, mutta aurinko lämmittää. Ensimmäisten kukkivien kukkakasvien, kuten leskenlehtien, näsiän, sinivuokon ja pajujen kukinta ajoittuu Etelä-Suomessa huhtikuun jälkimmäiselle puoliskolle, heti kun lumet ovat sulaneet. Samoihin aikoihin kukintansa aloittavat etelässä lepät. [[Pähkinäpensas]] on usein kasvupaikoillaan etelärannikolla aloittanut kukintansa jo [[maaliskuu]]n lopulla. Leppä sekä pähkinä tulevat kumpikin lehteen vapun jälkeen, vaikka kukinta tapahtuukin jo paljon aikaisemmin. Etelä-suomenSuomen [[sinivuokko]] aloittaa kukintansa usein jo lumien lähdettyä, mutta ennen puiden lehteentuloa, yleensä huhtikuun 20. päivän jälkeen. Etelä-Suomen vähänkin lehtomaiset metsät täyttyvät juuri ennen toukokuun alkua valkovuokoista ja ojat rentukoista. Samoihin aikoihin ensimmäiset pensaat alkavat tulla lehteen ennen puita ja [[Pajut|pajut]], esimerkiksi huhtikuunpaju, kukkia. [[Koivut|Koivu]] aloittaa kukintansa ja lehteen tulonsa lounaassa ja etelärannikolla niinikään huhtikuun viimeisinä päivinä.
 
Huhtikuu on maaliskuun ohella Suomessa kuiva kuukausi, ja useimmiten hyvin aurinkoinen, pilvisiä päiviä on usein niukasti. Tästä huolimatta huhtikuussa on tulvia lumien sulamisvesien johdosta.
14 873

muokkausta