Ero sivun ”Uukuniemi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
p Käyttäjän 212.226.43.107 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Otrfan tekemään versioon.
Rivi 29:
| huomautus = <sup>1</sup> Luovutettu Neuvostoliitolle 437,50 km² 1944.<br /><sup>2</sup> Erotettu lut. srk Kurkijoen ort. srk:sta.
}}
'''Uukuniemi''' ({{k-sv|Uguniemi}}) oli [[Etelä-Karjalan maakunta|Etelä-Karjalassa]] sijainnut Suomen kunta. 31.12.2003 kunnassa [[Väkiluku|asui]] 516 henkeä ja sen [[pinta-ala]] oli 156,58 [[neliökilometri|km²]], josta 54,88 km² oli vesistöjä. [[Väestötiheys]] oli 5,52 asukasta/km². Entisen Uukuniemen kunnan alue on katsottu kuuluvankuuluu [[Suomen luonnonmaantieteelliset maakunnat|luonnonmaantieteellisesti]] [[Laatokan Karjala]]an, vaikka sen suuntaan onkin [[vedenjakaja]] [[Venäjä]]n puolella ja alueen vedet laskevat [[Pyhäjärvi (Kitee)|Pyhäjärven]] kautta luoteeseen kohti [[Etelä-Savo]]a. Uukuniemi oli aikanaan [[Kymen lääni]]n sekä pohjoisin että itäisin kunta.
 
Uukuniemen naapurikunnat ennen kunnan lakkauttamista olivat [[Kesälahti]], [[Kitee]] ja [[Saari (kunta)|Saari]]. Ennen 1940-luvun alueluovutuksia naapurikuntiin kuuluivat myös [[Jaakkima]], [[Sortavalan maalaiskunta]] ja [[Ruskeala]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luovutettukarjala.fi/kartat/luovkarjkar.htm | Nimeke = Luovutetun Karjalan kartta | Tekijä = Rapo Seppo | Julkaisu = luovutettukarjala.fi | Ajankohta = 28.1.2002 | Julkaisija = | Viitattu = 16.12.2008 }}</ref>
Rivi 42:
[[Talvisota|Talvisodan]] päättäneessä [[Moskovan rauha]]ssa 1940 pieni osa siihenastisen Uukuniemen alueesta pysyi Suomessa ja jatkoi itsenäisenä kuntana, mutta noin 4/5 (437,5 km²) sisältyi [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]] [[luovutetut alueet|luovutettuihin alueisiin]]. [[Jatkosota|Jatkosodan]] alussa 1941 Suomi valtasi alueen. Suomalainen [[Bristol Blenheim]] -[[pommikone]], jonka ohjaaja ja tähystäjä olivat haavoittuneet ilmatorjuntatykin ammuksen räjähdyksestä [[Karjalankannas|Karjalankannaksella]], teki [[pakkolasku]]n Uukuniemen Kummun kylään kesäkuussa 1944.<ref>Kolmen sodan pommittajat, Matti Hämäläinen, sivu 261</ref> Sodan 1944 päättäneen [[Moskovan välirauha]]nsopimuksen mukaan [[Suomen puolustusvoimat|suomalaisjoukkojen]] oli vetäydyttävä vuonna 1940 hyväksytylle rajalle.
Uukuniemen kohdalla Uudenkaupungin rauhan rajalinja toimi [[Kuopion lääni]]n ja [[Viipurin lääni|Viipuri]]n, myöhemmin [[Kymen lääni]]n rajana ja nykyään [[Pohjois-Karjalan maakunta|Pohjois-Karjala]]n ja [[Etelä-Karjalan maakunta|Etelä-Karjala]]n maakuntien rajana. Nykyinen, Moskovan rauhassa 1940 määritelty valtioraja kulkee karkeasti kuvaten lähellä Uudenkaupungin rauhan rajalinjaa, mutta Uukuniemen kohdalla ne kulkevat erisuuntaisena ja kohtasivat siten, että Suomessa pysynyt Uukuniemen kunnan alue tuli [[koillinen|koilliseen]] osoittavan [[kiila]]n muotoiseksi. Tästä muodosta suunnitteli Pirkko Hyvärinen vuonna 1969 vahvistetun kunnan- eli nykyisen [[Uukuniemen vaakuna|kotiseutuvaakuna]]n. <ref> ''Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980,'' s. 172. Otava 1979, Helsinki. </ref> Kiilamuoto oli kuitenkin menettänyt "terävimmän kärkensä" jo vuonna 1946, jolloin Pyhäjärven koillispuolinen, n. 1,7 km² osa Uukuniemestä mukanaan [[Maironniemi|Maironniemen]] kylä liitettiin Kiteeseen.
 
Uukuniemen kunta yhdistyi [[Parikkala]]n ja [[Saari (kunta)|Saaren]] kuntien kanssa uudeksi Parikkalan kunnaksi 2005.