Ero sivun ”Johan Albrecht Ehrenström” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
PtG (keskustelu | muokkaukset) |
KLS (keskustelu | muokkaukset) |
||
Rivi 30:
[[Tiedosto:Ehrenströmin lopullinen asemakaava.jpg|thumb|400px|left|Ehrenströmin suunnittelema Helsingin asemakaava; lopullinen, keisarin hyväksymä versio vuodelta 1817. Eteläisessä Uudenmaan esikaupungissa sekä Kruununhaan pohjoisosassa punaisella rajatut kadut oli tuolloin jo rakennetu maastoon.<ref>Klinge 2012, s. 76.</ref>]]
Ehrenström täydensi 1812 tekemäänsä suunnitelmaa vuonna 1815 ja se valmistui lopullisesti 1817.<ref>Klinge 2012, s. 41.</ref> Alkuperäisen suunnitelman mukaan Helsinki oli tarkoitus jakaa "varsinaiseen kaupunkiin", jonne rakennettaisiin vain kivitaloja, sekä puutalovaltaiseen [[Uudenmaan
Ongelmana suunnitelman toteuttamisessa oli aluksi pätevien arkkitehtien puute, mutta vuonna 1814 saksalainen [[Carl Ludvig Engel]] tarjoutui tehtävään.<ref name="KB" /> [[Suomen kenraalikuvernööri]] [[Fabian Steinheil]] oli tavannut Engelin Turussa ja lähettänyt hänet Helsinkiin, jossa Ehrenström heti vakuuttui hänen kyvyistään. Hän järjesti Engelille lopulta 1816 kiinnityksen Helsingin jälleenrakennuskomitean arkkitehdiksi. Engel suunnitteli sitten rakennukset Ehrenströmin kaavailemaan monumentaalikeskustaan, varsinkin Senaatintorin ympäristöön.<ref>Klinge 2012, s. 84–85.</ref><ref name="KB" /> Ehrenström ja Engel muodostivat toimivan työparin.<ref name="info" /> Ehrenström oli tänä aikana Helsingin kenties vaikutusvaltaisin henkilö.<ref>Klinge 2012, s. 257.</ref> Vuonna 1819 keisari Aleksanteri I määräsi Ehrenströmin yhdessä Steinheilin kanssa myös antamaan nimet Helsingin kaduille, sillä uuden asemakaavan mukaisista kaduista vain kaksi oli siihen mennessä nimetty.<ref>[http://www.hel.fi/hki/ksv/fi/Kaavoitus/Nimist_nsuunnittelu/Historiaa Helsingin nimistönsuunnittelun historia pähkinänkuoressa] Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 2.9.2012.</ref>
| |||