Ero sivun ”Jakki” versioiden välillä

714 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
}}
 
'''Jakki''' (''Bos grunniens'' tai ''Bos mutus''<ref name="IUCN"/>) on [[aasia]]lainen [[nautaeläin]]. Piirteiltään jakki on leveäpäinen ja pitkäsarvinen, häntäjoka onelää pitkäjouhinen,luonnonvaraisena ja kupeilla pitkät, alasriippuvat jouhet. Täysin villejä jakkeja arvioidaan olevan jäljellä alle 1000 yksilöä, mutta lähes villeinä pidettyjä yli 10000. Kesytetty jakki on yleinen hyötyeläineteläisen Keski-Aasian ylängöillä ja vuoristoissa. Jakki elää jopa [[Tiibet]]in ylätasangolla erittäin ankarassa ympäristössä., Kesytettyjäjossa jakkejaon arvioidaantalvisin olevankylmää ylija 15niukasti miljoonaaravintoa. Jakkihärkä painaa jopa 1000 yksilöäkg.
Piirteiltään jakki on leveäpäinen ja pitkäsarvinen, häntä on pitkäjouhinen, ja kupeilla pitkät, alasriippuvat jouhet. Kesytetty jakki on yleinen hyötyeläin Aasian ylängöillä ja vuoristoissa. Kesytettyjä jakkeja arvioidaan olevan yli 15 miljoonaa yksilöä. Täysin villejä jakkeja arvioidaan olevan jäljellä alle 1000 yksilöä, mutta lähes villeinä pidettyjä yli 10000.
 
== Yleistä ==
Jakin karussa, Tiibetin ylätasangon niukassa, suurelta osin kasvittomassa elinympäristössä kasvaa siellä täällä kitukasvuista heinää, ruohokasveja ja jäkälää<ref>Zoo 2, s 334</ref>. Jakki syö myös heinää, saraa ja matalia pensaita. Jakki saattaa syödä pelkkiä heinien juuria.
 
Tiibetin jakki elää 3200-6100 m<ref>[http://science.jrank.org/pages/7436/Yak.html]</ref> korkeudessa ylätasangolla, jossa ei ole juurikaan puita ja pensaita<ref>Koivisto 1992, s 133</ref> mutta soita ja järviä kylläkin<ref>Zoo 2, s 335</ref>. Jakin elinseuduilla on kovia hiekka- ja lumimyrskyjä<ref>Zoo 2, s 335</ref>. Jakki elää mieluiten veden lähellä soisilla paikoilla tai purojen varsilla<ref>Koivisto 1992, s 133</ref>. Kesällä jakit vaeltavat ylös vuoristoon vuorten pohjoisrinteiden varjoon, rotkoihin tai lumisille alueille. Niinpä jakki on Jakki talvehtii laaksossa<ref>Koivisto 1992, s 133</ref>. Jakki etsii vettä jäätymättömistä puroista ja lähteistä<ref>Zoo 2, s 335</ref>. Seudulla ei sada paljon, ja pintavedet ovat niukkoja ja suolaisia. Jakki sammuttaakin usein janonsa syömällä lunta.
 
Eniten Tiibetin jakkeja on [[tunturisarake|tunturisarakkeen]] sukuista ''Kobresia''a kasvavilla niityillä, jotka ovat monesti ohutturpeisia soistumia. Tiibetin kylmien arojen jakkilaumat ovat pienempiä, ja vain erittäin harvoin jakkeja tavataan aavikoilla<ref>[http://animalfacts-pictures.blogspot.fi/2011/10/yak.html Wild Yak ] ENCYCLOPEDIA OF ANIMAL FACTS AND PICTURES, Wednesday, 12 October 2011</ref>. Tiheimmillään jakkeja lienee noin yksi jakki/3 km2, mutta karuimmilla alueilla vain 30-100 km2/jakki<ref name=""animalinfo_wilj_yak">[http://www.animalinfo.org/species/artiperi/bos_mutu.htm (Other Names: 野牦牛, 野嫠(牛代女)牛, 犛牛, ヤセイヤク, Dong, Grunzochse, Yaque selvagem, Wildyak)
Bos grunniens (B. g. mutus, B. mutus)] alkup Schaller 1998</ref>. Näiden väiin jäävillä keskiharvoilla-tiheillä jakki alueilla, jotka ovat 12% Chang Tangista, on noin 1 jakki/13 km3<ref name=""animalinfo_wilj_yak"/>.
Jakin elinympäristössä eläimen saama ravinto vaihtelee huomattavasti vuosikierron mukaan. Jakki syö 2,7-4,6 kg kasviainesta päivässä<ref>[http://www.yampayaks.com/faqs.html YAK FACTS
] Yampa Valley Yaks,sandhlear@gmail.com </ref>. Suurin laitumen ruohon tms saatavuus on elokuussa, alle 1000 kg/ha, mutta huhtikuussa alle 100 kg/ha<ref name="Xiang_Liang_2004">[ Study on the relation between yak performance and ecological protection ] He An Xiang and Li Liang 2004 Published in IVIS with the permission of the editors, International Livestock Research Institute, </ref>. Tämä aiheuttaakin joidenkin jakkien kuolemisia nälkään talvella.
31 004

muokkausta