Ero sivun ”Jakki” versioiden välillä

857 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
== Yleistä ==
 
[[Alkuhärkä|Alkuhärän]] sukuinen<ref name="Zoo_2_335">Zoo 2, Suuri eläinkirja 2, WSOY 1977, ISBN 951-0-08246-5, s 335</ref> jakki on vuoristoissa elävä kookas ja vahva nautaeläin. Jakin jalat ovat lyhyet, samoin niska. Sarvet ovat pitkät ja kaartuvat. Jakki on 3,2 m<ref>Maailman uhanalaiset eläimet osa 4 - Nisäkkäät matelijat, Ilkka Koivisto, Weilin+Göös 1992, ISBN 951-35-4689-6, "Nautaeläimet", s 134</ref> pitkä, vanha sonni on jopa 4 m pituinen. JakkiurokksenJakkiuroksen säkäkorkeus sattaa olla jopa 2,2 m. Villi jakkisonni painaa 820-1000 kg<ref>[http://science.jrank.org/pages/7436/Yak.html Yak]</ref>.
Lehmä painaa vain 2/3 sonnin painosta<ref>Zoo 2, s 335</ref>. Kesytetyt jakit ovat paljon kevyempiä.
Kesy jakkiuros painaa vain 350 - 580 kg, ja kesy jakkinaaras 225-255 kg. Sekä uroksilla että naarailla on sarvet.
koostaanKoostaan ja painostaan huolimatta jakki liikkuu ketterästi vuorilla.
Jakki vaihtaa mustan-ruskean turkkinsa joka vuosi kesällä. Kesyllä jakilla on myös valkoista turkkia.
Turkissa on kylmää pitävä tiheä aluskarva ja pitkä päällyskarva<ref>Koivisto 1992, s 133</ref>. Sen avulla jakki sietää -40 °C<ref name="Tibet_Lonely_Planet_2002_31">Tibet, 5th edition, Bradley Mayhew Monique Choy ..., May 2002, Lonely Planet Publications Py Ltd, ''ISBN 1 86450 162 6'', s 31</ref>, ehkä jopa -50 °C pakkasta<ref>Koivisto 1992, s 134</ref>. Jakki ei elä lämpimässä, koska sen lisääntymiskierto häiriintyy silloin ja mahdollisesti sairaudet iskevät helpommin. Siitä huolimatta jakki kestää hellettä varjossa. Jakki ääntelee harvoin, esim vaaran uhatessa murisee ja puhisee.
Jakki sopeutuu kylmään vuoristoympäristöön mm. suurin keuhkoin ja sydämin sekä hyvän veren hapenottokyvyn avulla.
Jakkia saalistavat sudet ja [[lumileopardi|lumileopardit]]<ref>Koivisto 1992, s 133</ref>. Jakilla on hyvä näkö ja kuulo. Sonnit saattavat joskus kulkea noin kymmenen yksilön laumoina. Lehmät, näiden vasikat jne saattavat kokoontua mm myrskyllä ja muun vaaran niitä uhatessa 100-1000 jakin laumoiksi, jotka kuitenkin hajaantuvat etsimään ravintoa niukasta ympäristöstä<ref>Zoo 2, s 335</ref>. Jakit myös suojautuvat yöpakkasilta kerääntymällä yhteen niin että kylmää vähiten sietävät vasikat ovat keskellä.
Jakkeja on tutkittu melko vähän, koska ne elävät vaikeapääsyisessä Tiibetissä. Jakkinaaras voi synnyttää 4-vuotiaana ja jakki kasvaa täyskokoiseksi noin 6-vuotiaaksi tultaessa. Jakkinaaraat synnyttävät joka toinen-kolmas vuosi keväällä luultavasti riippuen saatavissa olevan ravinnon määrästä noin 9 kk
raskauden jälkeen<ref>[http://www.kiviniitty.fi/jakki.html akki (Bos grunniens)]</ref>.
 
== Elinympäristö, ravinto ==
Jakin karussa, Tiibetin ylätasangon niukassa, suurelta osin kasvittomassa elinympäristössä kasvaa siellä täällä kitukasvuista heinää, ruohokasveja ja jäkälää<ref>Zoo 2, s 334</ref>. Jakki syö myös heinää, saraa ja matalia pensaita. Jakki saattaa syödä pelkkiä heinien juuria.
 
Tiibetin jakki elää 3200-6100 m<ref>[http://science.jrank.org/pages/7436/Yak.html]</ref> korkeudessa ylätasangolla, jossa ei ole juurikaan puita ja pensaita<ref>Koivisto 1992, s 133</ref> mutta soita ja järviä kylläkin<ref>Zoo 2, s 335</ref>. Jakin elinseuduilla on kovia hiekka- ja lumimyrskyjä<ref>Zoo 2, s 335</ref>. Jakki elää mieluiten veden lähellä soisilla paikoilla tai purojen varsilla<ref>Koivisto 1992, s 133</ref>. Kesällä jakit vaeltavat ylös vuoristoon vuorten pohjoisrinteiden varjoon, rotkoihin tai lumisille alueille. Jakki talvehtii laaksossa<ref>Koivisto 1992, s 133</ref>. Jakki etsii vettä jäätymättömistä puroista ja lähteistä<ref>Zoo 2, s 335</ref>. Seudulla ei sada paljon, ja pintavedet ovat niukkoja ja suolaisia. Jakki sammuttaakin usein janonsa syömällä lunta. Jakki ei elä lämpimässä, koska sen lisääntymiskierto häiriintyy silloin ja mahdollisesti sairaudet iskevät helpommin.
 
Eniten Tiibetin jakkeja on [[tunturisarake|tunturisarakkeen]] sukuista ''Kobresia''a kasvavilla niityillä, jotka ovat monesti ohutturpeisia soistumia. Tiibetin kylmien arojen jakkilaumat ovat pienempiä, ja vain erittäin harvoin jakkeja tavataan aavikoilla<ref>[http://animalfacts-pictures.blogspot.fi/2011/10/yak.html Wild Yak ] ENCYCLOPEDIA OF ANIMAL FACTS AND PICTURES, Wednesday, 12 October 2011</ref>.
 
Jakkia on [[risteymä|risteytetty]] kesyjen [[nauta|nautojen]] kanssa muun muassa [[Nepal]]issa ja [[Kiina]]ssa.<ref name="Nurminen1987">{{Kirjaviite | Tekijä = Nurminen, Matti (toim.)| Nimeke = Maailman eläimet: Nisäkkäät 2 | Vuosi = 1987 |Sivu =104|Selite = (Englanninkielinen alkuteos ''The Encyclopedia of Mammals 2'', sarjassa World of animals) | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Tunniste = ISBN 951-30-6531-6 }}</ref> Urokset (kutsutaan nimellä 'dzo') ovat lisääntymiskyvyttömiä, ja näitä käytetään usein juhtina. Risteytymästä syntyneet naaraat pystyvät lisääntymään kummankin lajin kanssa. [[Himalaja]]lla monissa naudoissa on hieman jakin perintöainesta, ja kesyissä jakeissa vastaavasti usein naudan.
 
== Käyttö ==
 
Jakit kesyyntyvät helposti nuorina. Niinpä jakkia on käytetty pitkään Keski-Aasian eteläosan vuorilla vetoeläimenä, ratsuna sekä lihan, maidon ja villan lähteenä. Noin 1,65 miljoonan km2 laajuisella
Tiibetin arolla elää 12 miljoonaa kesyjakkia. Jotkut paimenten leirit ovat jopa 5100 m korkealla<ref>Danien J. Miller, The Tibetan Steppe</ref>.
 
 
== Lähteet ==
31 004

muokkausta