Ero sivun ”Heidelberg” versioiden välillä

1 merkki poistettu ,  6 vuotta sitten
p
typos
p (r2.7.1) (Botti lisäsi: scn:Heidelberg)
p (typos)
=== Ilmasto ===
[[Kuva:Klimadiagramm-metrisch-deutsch-Heidelberg-Deutschland-1961-1990.png|thumb|Heidelbergin ilmastodiagrammi]]
Heidelberg kuuluu Saksan lämpimimpiin seutuihin. Vuoden keskilämpötila on 10,7 °C, mikä on melkein kaksi astetta enemmän kuin [[Berliini]]ssä ja vajaat kuusi astetta enemmän kuin [[Helsinki|Helsingissä]]. Lämpimin kuukausi on heinäkuu 19,8 °C asteen keskilämpötilalla, kylmin on tammikuu, jolloin keskilämpötila on 1,3 °C. Vuoden sademäärä on Heidelbergissä 806 mm. Kaupungin sijainti Odenwald-vuoriston länsireunalla johtaa verrattain korkeisiin sademääriin länsituulten tuomien ilmamassojen noustessa maaston vuoksi ylemmäksi: EsmimerkiksiEsimerkiksi läheisessä, tasangolla sijaitsevassa Mannheimissa sademäärä on vain 668 mm.
 
Suopean ilmaston ansiosta Heidelbergissä viljellään [[viini]]ä ja kaupungissa myös kasvaa joitakin Keski-Euroopan oloihin harvinaisia kasveja kuten [[manteli]]- ja [[viikuna]]puita ja jopa yksi [[öljypuu]].
 
=== Luonto ===
Heidelbergin pinta-alasta vajaa kolmannes on asutettu. Kaupungin tasangolla sijaitseva länsireuna on peltoja, kun taas itä-osanitäosan vuoret ovat metsän peitossa. Etelä- ja länsirinteillä on myös viiniviljeilmiäviiniviljelmiä ja hedelmätarhoja. Keskieurooppalaisittain tyypillisesti metsät ovat sekametsiä. Maatalouskäytössä on Heidelbergin pinta-alasta yhteensä 27,4&nbsp;%, metsää on 40,6&nbsp;%.<ref>[http://www.heidelberg.de/servlet/PB/show/1125393/12_pdf_GeneralViewOfHeidelberg2005.pdf Heidelbergin kaupunki: ''General view of Heidelberg 2005''] {{en}}, sivu 1.</ref>
 
Heidelbergin linnustoon kuuluu kaksi joksenkinjokseenkin eksoottista lajia. Kaupungissa elää vapaana lukuisia [[Kauluskaija|kauluskaijoja]]. Tämä papukaijalaiji esiintyy normaalisti Afrikassa ja Intiassa, mutta karanneet lemmikkilinnut ovat levinneet myös joihinkin Keski-Euroopan kaupunkeihin. Heidelbergin kanta syntyi 1970-luvulla, nykyään Heidelbergissä ympäristöineen arvellaan elävän jo noin 1300 kauluskaijaa.<ref>[http://www.wzw.tum.de/akbioinv/publications/Braun&Wegener2005.pdf Michael Braun, Stefanie Wegener: ''Verbreitung und Ökologie des Halsbandsittichs (''Psittacula krameri'' Scopoli 1769) in Heidelberg''] {{de}}</ref> Neckar-joen varrella Neuenheimin kaupunginosassa pesivät Euroopan ainotainoat vapaana elävät [[joutsenhanhi|joutsenhanhet]]. Näiden alun perin Itä-Aasiasta peräisin olevien lintujen määrä oli ehtinyt kasvaa haittaa aiheuttavan suureksi, ennen kuin vuonna 2004 noin 180 joutsenhanhen kanta pienennettiin 20 yksilön suuruiseksi.<ref>[http://www.nabu-heidelberg.de/nabu-hg/Exkursion_2006-04-08.htm NABU Gruppe Heidelberg: ''Ornithologische Exkursion durch HD am 08.04.2006''] {{de}}</ref>
 
== Historia ==
 
=== Uskonpuhdistus ja sodat ===
1500-luvun alkupuolella [[Martti Luther]]in [[Protestanttisuus|protestanttiset]] opit levisivät Lounais-Saksassa. Myös Kurpfalzin hovissa [[Uskonpuhdistus|uskonpuhdistukseen]] suhtauduttiin myönteisesti, ja vaaliruhtinas Ottheinrich (1556–1559) teki lopulta luterilaisuudesta valtionuskonnon. Näihin aikoihin periaatteen ”kenen maa sen uskonto” mukaan hallitsijat päättivät alueensa uskonnosta, ja näin Heidelbergissäkin 1700-lukuun asti uskontokunta muuttui yhteensä seitsemän kertaa. Vaaliruhtinas Fredrik III (1559–1576) näesnäet kääntyi [[kalvinismi]]in tehden Kurpfalzista ankaran kalvinistisen valtion ja Heidelbergistä [[Reformoitu kirkko|reformoidun kirkon]] tärkeän keskuksen. Hänen seuraajiensa hallituskausien aikana valtionuskonto ehti vaihtua kerralleen luterilaisuuteen ja sitten takaisin kalvinismiin.
 
[[Kuva:Heidelberg während des 30jährigen Krieges 1622.jpg|thumb|Heidelbergin valloitus vuonna 1622]]
7 810

muokkausta