Wikipedia

Ero sivun ”Vallanjako-oppi” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Periaate: riippumattomuus ei erotettavuus
Poisto: Suomi-kohtaisuudet pois. Ne eivät kuvaa vallan kolmijako-oppia
Rivi 1:
{{Lähteetön}}
{{Korjattava/Suomi}}
[[Tiedosto:Montesquieu Defense.jpg|thumb|200px|[[Montesquieu]] esitteli vallan kolmijako-opin teoksessaan [[De l'Esprit des Lois]].]]
'''Vallan kolmijako-oppi''' tarkoittaa [[Montesquieu]]n mukaan, että vallan väärinkäytön estämiseksi lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erotettava toisistaan. Kolmijako-oppi on esitelty Montesquieun pääteoksessa [[Lakien henki]]. Samaa olivat aiemmin jo hahmotelleet [[Niccolò Machiavelli]], [[John Locke]] ja [[James Harrington]]. Montesquieun [[Ranska]]n monarkiaa arvostelevat kirjoitukset ovat kuitenkin tärkeimpiä oppia määritteleviä töitä. Vaikka Montesquieu keksi teorian erottaa toimivallan nykyaikana, käsite ja käytäntö erottamalla valtuuksien löytyy niin kauas taaksepäin antiikin [[Rooman tasavalta|Rooman tasavallan]].
Rivi 12 ⟶ 11:
 
[[Parlamentarismi]]ssa lainsäädäntö- ja toimeenpanovalta ovat yleensä kytkettyjä toisiinsa, sillä tavanomaisesti toimeenpanevan elimen pitää nauttia lakia säätävän elimen luottamusta.
 
== Lainsäädäntövalta ==
 
Suomessa lainsäädäntövalta on äänestyskelpoisten kansalaisten neljän vuoden välein [[Eduskunta|eduskuntaan]] valitsemilla kansanedustajilla. [[lain säätäminen Suomessa|Lainsäädäntötyö ]] on eduskunnan tärkein työ, mutta se voi myös delegoida sitä muille.
 
Joitain lainsäädäntövallan elementtejä on siirretty [[Presidentti|presidentille]] ja [[Valtioneuvosto|valtioneuvostolle]]. Euroopan unionin oikeuslähteet ovat ensisijaisia kansallisiin nähden.
 
== Toimeenpanovalta ==
 
Toimeenpanovallan käsite on Suomen [[perustuslaki|perustuslaissa]] korvattu sanalla hallitusvalta. Tämä johtuu siitä, että osa presidentin ja valtioneuvoston tehtävistä ei ole suoranaista toimeenpanoa. Klassiseen toimeenpanovaltaan kuuluu lainsäätäjän tahtoon perustuvan hallinnon järjestäminen ja päätösten toimeenpano. Esimerkiksi [[poliisi|poliisilla]] on juuri toimeenpanovaltaa.
 
== Tuomiovalta ==
Suomessa tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat [[tuomioistuin|tuomioistuimet]].
Käräjäoikeuksien toimialueet eli tuomiopiirit muuttuivat 1.1.2010, jolloin toimintansa aloitti 27 käräjäoikeutta (KO). Osa käräjäoikeuksista säilyi lähes ennallaan (Ahvenanmaa, Espoo, Helsinki, Kemi-Tornio, Tuusula ja Vantaa), mutta suurimmassa osassa sekä käräjäoikeuden nimi että toimialue muuttuivat.
 
Suomessa on kuusi [[hovioikeus|hovioikeutta]] (HO): Helsingin, Itä-Suomen (Kuopiossa), Kouvolan, Rovaniemen, Vaasan ja Turun hovioikeus.
Suurin osa hovioikeuksien käsittelemistä asioista on käräjäoikeuksien ratkaisuista tehtyjä valituksia. Valtio- ja maanpetosasioiden sekä eräiden virkasyyteasioiden ensimmäinen käsittelyaste on hovioikeus. Hovioikeuksien tehtäviin kuuluu myös valvoa yleisellä tasolla piirinsä käräjäoikeuksien toimintaa.
 
Ylimpinä tuomioistuimina ovat [[korkein oikeus]] (KKO) ja [[korkein hallinto-oikeus]] (KHO). [[Erityistuomioistuin|Erityistuomioistuimia]] ovat [[markkinaoikeus]], [[työtuomioistuin]], [[vakuutusoikeus]] ja [[valtakunnanoikeus]]. Esimerkiksi valtakunnanoikeus käsittelee syytteet, jotka on nostettu virkarikoksista tasavallan presidenttiä, ministereitä tai korkeimpia oikeusviranomaisia vastaan. Markkinatuomioistuin käsittelee mm. yritysten markkinointitapoihin ja kuluttajasuojalain piiriin kuuluvia kysymyksia ja työtuomioistuin ratkaisee työ- ja virkaehtosopimuksiin liittyviä riita-asioita.
 
Suomalaiset tuomioistuimet ja viranomaiset ovat velvollisia huolehtimaan, että [[Euroopan unioni]]n jäsenyydesta johtuvia velvoitteita noudatetaan. Oikeudenhoito perustuu ensisijaisesti kansallisiin tuomioistuimiin, mutta joissakin tapauksissa on mahdollista kääntyä eurooppalaisen viranomaisen puoleen. Tavallisimmat valitus- ja vetoomustiet ovat: [[Euroopan oikeusasiamies]], vetoomus Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnalle, kantelu Euroopan komissiolle ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimet.
 
[[Euroopan ihmisoikeustoimikunta]] ja [[Euroopan ihmisoikeustuomioistuin]] eivät ole Euroopan unionin vaan [[Euroopan neuvosto]]n toimielimiä. Ihmisoikeuksien loukkaamisesta voi valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, mikäli kaikkia kotimaiset oikeuskeinot on käytetty. Tuomioistuimella on valta määrätä sopimusta rikkonut ja [[Euroopan ihmisoikeussopimus|ihmisoikeussopimuksessa]] mukana oleva valtio maksamaan valittajalle hyvitystä. Ihmisoikeustuomioistuin toimii [[Strasbourg]]issa.
 
== Katso myös ==
* [[Valtion ja kunnan tehtävät]]
 
[[Luokka:Politiikan käsitteet]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Vallanjako-oppi”