Ero sivun ”Kylmyysaavikko” versioiden välillä

346 merkkiä poistettu ,  7 vuotta sitten
korjailua + fix
(korjailua + fix)
{{Korjattavat 2012|603}}
{{Korjattava/viitteet|viitteisiin heitetyt käännösmallineet; tyhjätyleistä viitteetmuotoilua.}}
'''Kylmyysaavikko''' (myös ''polaariaavikko'', ''napa-aavikko'' tai ''arktinen aavikko'') on alue, jossa vuotuinen sademäärä on alle 250 mm ja lämpimimmän kuukauden keskilämpötila alle +10&nbsp;°C. Niitä on maailmassa 5 miljoonaa neliökilometria, ja ne ovat yleensä kallioperä- tai soratasankoja. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://pubs.usgs.gov/gip/deserts/types/ | Nimeke = Types of Desert| Tekijä = UGS| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 24.4.2012 | Kieli = }}</ref> Kylmyysaavikko on tundran pohjoisin osa tai jäätikön keskellä oleva jäätön alue. Kylmyysaavikkoa ei saa sekoittaa jäätiköihin, vaikka jäätiköitä sanotaankin monesti kylmyysaavikoiksi. Se sijaitsee [[tundra]]n pohjoisosissa tai tundran ja [[jäätikkö|jäätikön]] välissä. Alue on enimmäkseen kalliota, kivikkoa tai soraa.
 
== Kylmyysaavikko ==
 
Lämpötila vaihtelee kylmyysaavikolla. Esimerkiksi kylmimmän talvikuukauden aikana on -22&nbsp;°C, lämpimimmän kesäkuukauden aikan lämpötila on +1&nbsp;°C. Lunta on kylmyysaavikon alueella suurimman osan vuodesta, tavallisesti arktiksella syyskuusta kesäkuuhun. Sademäärä on alle 200&nbsp;mm, joskus vain 45 millimetriä.
Talvella on synkkä kaamosyö, jolloin aurinko ei nouse. Kylmyysaavikoilla on voimakkaita tuulia. Kasvillisuuden kannalta tärkeitä lämmittäviä föhntuulia on joillain vuoristoalueilla<ref name="russian_nature_biomes_eurasia_polar_deserts"/>.
 
Ylä-arktista kylmyysaavikkoa tavataan niukkasateisilla arktisella alueella, joilla ei ole jäätiköitä. Kylmyysaavikoilla kasvaa pääasiassa [[jäkälä]]ä, sammalia, leviä ja matalia ruohoja ja yrttikasveja. Tyynymäinen kasvutyyppi suojaa voimakkailta tuulilta. Kasvillisuus on alle 10&nbsp;cm korkeata. Eläimistönä kylmyysaavikoilla saattaa olla esimerkiksi [[jääkarhu]], [[naali|napakettu]], [[napasusi]], [[napajänis]], [[mursu]], lokkimaiset linnut.
 
Eläimistönä kylmyysaavikoilla saattaa olla esimerkiksi [[jääkarhu]], [[naali|napakettu]], [[napasusi]], [[napajänis]], [[mursu]], lokkimaiset linnut.
 
Nollan molemmin puolin ulottuvat taajat lämpötilan vaihtelut nostavat kiviä maan pintaan ruutumaisiksi kuvioiksi tai röykkiöiksi. Lämpimänä aikana vettä vajoaa maan huokosten välistä kiven alle, vesi jäätyy, kivi nousee jään laajetessa ylös, jään sulaessa kivi ei putoa entiselle paikalleen vaan nousee kierron jatkuessa ylös.
== Kylmyysaavikkojen sijainnit ==
 
Kylmyysaavikko on pohjoisella pallonpuoliskolla yleensä 76 leveysasteen pohjoispuolella jäättömillä alueilla. Kylmyysaavikko vastaa vuoristojen ylä-alpiinista niukkaa jäkäläkasvillisuutta. Kylmyysaavikkoa on aivan pohjoisimmilla arktisilla jäättömillä alueilla. Tyypillinen paikka on esimerkiksi [[Cornwallisinsaari (Nunavut)|Cornwallisinsaari]] Kanadan [[Nunavut]]issa. [[Sevarnaja Zemlja]]n jäättömät alueet ovat kylmyysaavikkoa. Huippuvuorten Nordaustlandetissa on kylmyysaavikkoa, samoin Frans Joosefin maassa. Kanadassa kylmyysaavikkoa on pohjoisimmilla [[Kanadan arktiset saaret|arktisilla saarilla]] Kanadan pohjoispuolella. Lisäksi [[Kuningatar Elisabetin saaret|Kuningatar Elisabetin saarilla]] pohjoisen napajään saartamana esimerkiksi [[Mackenzie Kingin saari|Mackenzie King-]], [[Ellef Ringnesin saari|Ellef Rignes]] ja muilla Kuningatar Elisabetin saarilla. [[Prinssi Patrickin saari|Prinssi Patrickin saaresta]] suurin pohjoisosa on kylmyysaavikkoa, mutta etelässä on jonkin verran enemmän kasvillisuutta. [[Melvillensaari (Kanada)|Melvillen]] ja [[Bathurstinsaari|Bathurstin saarista]], jotka ovat näitä hieman etelämpänä, on vain pieni osa kylmyysaavikkoa. Suurin osa näistä on ns. kylmää tundraa. Tiukan määritelmän mukaan esimerkiksi [[Baffininsaari|Baffininsaarella]] ei ole varsinaista kylmyysaavikkoa lainkaan. Kylmyysaavikkoa on pienenpieni kaistale aivan Grönlannin pohjoiskärjessä. Myös Keski-Novaja Zemljan ylämailla on kylmyysaavikkoa. Mantereella kylmyysaavikkoa on esimerkiksi Siperian pohjoisosissa Tsheljuskinin niemellä [[Taimyrin niemimaa]]n pohjoisosissa Sevarnaja Zemljan lähellä.
Kylmyysaavikko on pohjoisella pallonpuoliskolla yleensä 76 leveysasteen pohjoispuolella jäättömillä alueilla. Kylmyysaavikko vastaa vuoristojen ylä-alpiinista niukkaa jäkäläkasvillisuutta. Kylmyysaavikkoa on aivan pohjoisimmilla arktisilla jäättömillä alueilla.
Tyypillinen paikka on esimerkiksi [[Cornwallisinsaari (Nunavut)|Cornwallisinsaari]] Kanadan [[Nunavut]]issa. [[Sevarnaja Zemlja]]n jäättömät alueet ovat kylmyysaavikkoa. Huippuvuorten Nordaustlandetissa on kylmyysaavikkoa, samoin Frans Joosefin maassa. Kanadassa kylmyysaavikkoa on pohjoisimmilla [[Kanadan arktiset saaret|arktisilla saarilla]] Kanadan pohjoispuolella. Lisäksi [[Kuningatar Elisabetin saaret|Kuningatar Elisabetin saarilla]] pohjoisen napajään saartamana esimerkiksi [[Mackenzie Kingin saari|Mackenzie King-]], [[Ellef Ringnesin saari|Ellef Rignes]] ja muilla Kuningatar Elisabetin saarilla. [[Prinssi Patrickin saari|Prinssi Patrickin saaresta]] suurin pohjoisosa on kylmyysaavikkoa, mutta etelässä on jonkin verran enemmän kasvillisuutta. [[Melvillensaari (Kanada)|Melvillen]] ja [[Bathurstinsaari|Bathurstin saarista]], jotka ovat näitä hieman etelämpänä, on vain pieni osa kylmyysaavikkoa. Suurin osa näistä on ns. kylmää tundraa. Tiukan määritelmän mukaan esimerkiksi [[Baffininsaari|Baffininsaarella]] ei ole varsinaista kylmyysaavikkoa lainkaan. Kylmyysaavikkoa on pienenpieni kaistale aivan Grönlannin pohjoiskärjessä. Myös Keski-Novaja Zemljan ylämailla on kylmyysaavikkoa. Mantereella kylmyysaavikkoa on esimerkiksi Siperian pohjoisosissa Tsheljuskinin niemellä [[Taimyrin niemimaa]]n pohjoisosissa Sevarnaja Zemljan lähellä.
<!--
Kylmyysaavikkoa on muun muassa Novaja Zemljan pohjoisosissa, [[Sevarnaja Zemlja]]lla ja [[Ellesmerensaari|Ellesmerensaarella]].
Kylmyysaavikkona pidetään myös Grönlannin ylä-arktista aluetta, esimerkiksi Kuningas Oskarin vuonoa.
-->
 
== Kylmyysaavikon vyöhykenimiä ==
 
Kylmyysaavikko on ns. CAVM-luokituksen mukaan tundran kylmin vyöhyke A, missä lämpötila kohoaa 0-3 °C. Kylmyysaavikko ja pohjoisin tundra ovat ns. hyperarktisella kasvillisuusvyöhykkeellä. Monissa tundran luokitteluissa kylmyysaavikko on ylä-arktinen alue tai joissain pohjoisin osa siitä. Kylmyysaavikko saatetaan jakaa vielä pohjoiseen ja eteläiseen osaan.
Kylmyysaavikko ja pohjoisin tundra ovat ns. hyperarktisella kasvillisuusvyöhykkeellä.
Monissa tundran luokitteluissa kylmyysaavikko on ylä-arktinen alue tai joissain pohjoisin osa siitä. Kylmyysaavikko saatetaan jakaa vielä pohjoiseen ja eteläiseen osaan.
 
== Antarktiksen kuivat laaksot ==
== Kylmyyspuoliaavikko ==
 
Jos sadetta saadaan jonkin verran, syntyy matalakasvuinen polaarinen puoliaavikko, jossa kasvaa kukkakasveja, esimerkiksi [[jääleinikki]]ä, mätäsmäistä ja tyynymäistä kasvillisuutta siellä täällä. Esimerkiksi kylmyyspuoliaavikosta on [[Ny Ålesund]] Huippuvuorilla, jossa kasvaa [[lapinvuokko]]a pienkivikon keskellä.
Esimerkiksi kylmyyspuoliaavikosta on Ny Ålesund Huippuvuorilla, jossa kasvaa lapinvuokkoa (''Dryas octopetala'') pienkivikon keskellä.
 
== Euraasian kasvirikkaammat polaariaavikot ==
== Polaariaavikkojen keitaat ==
 
Polaariaavikoilla on alueita joiden ominaisuudet yllättäen suosivat kasvien kasvua. Nämä voivat olla lämpimiä, kosteita ja/tai veden valumaominaisuuksiltaan kasveille sopivampia kuin ympäröivä hyvin niukkasvuinen alue. Vesi säilyy alavalla maalla, jonne kylmät tuulet eivät pääse tunkeutumaan<ref>[http://books.google.fi/books?id=tp8K04HZqGcC&pg=PA85&lpg=PA85&dq=arctic+oases&source=bl&ots=UaUj8lpJsi&sig=ihAVXh6GuqoSl9HLDm9j4s4OWiQ&hl=fi&ei=qpM1Tbb_DYbpOb35gLUC&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=9&ved=0CFwQ6AEwCA#v=onepage&q=arctic%20oases&f=false ] A naturalist's guide to the Arctic Tekijät E. C. Pielou</ref>. Alueelle voi kehittyä arktisissa mitoissa hyvä maaperä. Näitä sanotaan monesti ylä-arktisiksi keitaiksi. Jos keidas on kyllin suuri, siellä voi elää melko monipuolinen eläimistö<ref>[http://science.jrank.org/pages/7023/Tundra-Arctic-tundra.html]</ref>.
</ref>. Alueelle voi kehittyä arktisissa mitoissa hyvä maaperä. Näitä sanotaan monesti ylä-arktisiksi keitaiksi.
Jos keidas on kyllin suuri, siellä voi elää melko monipuolinen eläimistö<ref>[http://science.jrank.org/pages/7023/Tundra-Arctic-tundra.html]</ref>.
 
Esimerkiksi [[Ellesmerensaari|Ellesmerensaarella]] Hazenin tasangolla [[Lake Hazen]]in ympärillä on ympäröivää aluetta lämpimämpi keidas<ref>[http://pubs.aina.ucalgary.ca/arctic/Arctic60-3-294.pdf ARCTIC VOL. 60, NO. 3 (SEPTEMBER 2007) P. 294–308 Limnological Characteristics of a High Arctic Oasis and Comparisons across Northern Ellesmere Island] BRONWYN E. KEATLEY,MARIANNE S.V. DOUGLAS and JOHN P. SMOL (Received 31 October 2006; accepted in revised form 22 March 2007)</ref> jossa elää ympäröivää aluetta huomattavasti enemmän kasveja ja eläimiä<ref>{{Käännös|http://en.wikipedia.org/wiki/Quttinirpaaq_National_Park}}</ref> mm. peuroja ja myskihärkiä<ref>[http://www.thecanadianencyclopedia.com/index.cfm?PgNm=TCE&Params=A1ARTA0002578 ]</ref>. Yleensä Hazenin seudulla on kesällä 10-13 ℃. Lämpötila voi siellä nousta kesällä varjossa jopa 23 ℃:hen<ref>{{Käännös|http://en.wikipedia.org/wiki/Lake_Hazen}}</ref>. Lake Hazenin lähellä oleva kallio toimii kuin jättimäinen eurinkoenergian varaaja<ref>[http://www.ilec.or.jp/database/nam/nam-32.html HAZEN LAKE] ) International Lake Environment Committee</ref>.
Esimerkiksi [[Ellesmerensaari|Ellesmerensaarella]] Hazenin tasangolla [[Lake Hazen]]in ympärillä
on ympäröivää aluetta lämpimämpi keidas<ref>[http://pubs.aina.ucalgary.ca/arctic/Arctic60-3-294.pdf ARCTIC
VOL. 60, NO. 3 (SEPTEMBER 2007) P. 294–308
Limnological Characteristics of a High Arctic Oasis and Comparisons
across Northern Ellesmere Island] BRONWYN E. KEATLEY,MARIANNE S.V. DOUGLAS and JOHN P. SMOL (Received 31 October 2006; accepted in revised form 22 March 2007)</ref> jossa elää ympäröivää aluetta huomattavasti enemmän kasveja ja eläimiä<ref>{{Käännös|http://en.wikipedia.org/wiki/Quttinirpaaq_National_Park}}</ref> mm. peuroja ja myskihärkiä<ref>[http://www.thecanadianencyclopedia.com/index.cfm?PgNm=TCE&Params=A1ARTA0002578 ]</ref>. Yleensä Hazenin seudulla on kesällä 10-13 ℃. Lämpötila voi siellä nousta kesällä varjossa jopa 23 ℃:hen<ref>{{Käännös|http://en.wikipedia.org/wiki/Lake_Hazen}}</ref>. Lake Hazenin lähellä oleva kallio toimii kuin jättimäinen eurinkoenergian varaaja<ref>[http://www.ilec.or.jp/database/nam/nam-32.html HAZEN LAKE] ) International Lake Environment Committee</ref>.
 
== Kylmyysaavikon kasvilajeja ==
 
{{kasvillisuusvyöhykkeet}}
 
<!--The McMurdo Dry Valleys -->
<!-- polar desert -->
 
[[Luokka:Aavikot]]
[[Luokka:Arktis]]
54 757

muokkausta