Ero sivun ”Junkers Ju 87” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 13:
==Käyttö sodassa==
Hitautensa vuoksi Ju 87 oli hyvin haavoittuva vihollishävittäjiä kohdatessaan, ja sodan edetessä se alkoi tarvita saattosuojakseen hävittäjiä. Kuitenkin Ju 87 on yksi niitä harvoja sotilaslentokoneita, jotka Euroopan sotanäyttämöillä säilyivät operatiivisissa taistelutehtävissä sodan alusta loppuun. Saksalaisisista Stuka-lentäjistä muutama saavutti
Saksalaiset siirsivät Ju 87:n käytön painopisteen [[taistelu Britanniasta|taistelun Britanniasta]] aiheuttamien kovien konetappioiden jälkeen [[Pohjois-Afrikan sota toisessa maailmansodassa|Pohjois-Afrikkaan]] ja [[itärintama (toinen maailmansota)|itärintamalle]]. Ju 87:n rynnäkkökykyä kasvatettiin varustamalla kone siiven alle sijoitettavilla 37 mm tykeillä. Näin aseistettuna Ju 87 kykeni tehokkaaseen [[panssarintorjunta]]- ja rynnäkkötoimintaan ja pysyi pelättynä [[maataistelukone]]ena. Kuuluisin Stuka-lentäjistä on eversti [[Hans-Ulrich Rudel]], joka itärintamalla tuhosi pääosin Stukalla 519 [[panssarivaunu]]a.
Suomessa Ju 87:ää käytti muun muassa saksalainen [[lento-osasto Kuhlmey]] kesän 1944 ratkaisutaisteluissa. Tuolloin sen suojana käytettiin Focke-Wulf Fw 190 –hävittäjiä. [[Lapin sota|Lapin sodassa]] Kemiin sijoitettu Stuka-laivue hyökkäsi kahdesti [[röyttän maihinnousu|Tornion maihinnousua]] suorittaneita suomalaislaivoja vastaan 3. ja 4. lokakuuta 1944 aiheuttaen raskaita tappioita, kunnes laivat saivat suojakseen [[Brewster B-239]] -hävittäjiä.
Ju 87:ää valmistettiin eri versioina yli 5 700 kappaletta.
| |||