Ero sivun ”Usko Kemppi” versioiden välillä

163 merkkiä lisätty ,  14 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
'''Usko Urho Uljas Kemppi''' (vuoteen 1943 Hurmerinta, s. [[12. helmikuuta]] [[1907]], [[Oripää|Oripäässä]] - k. [[13. toukokuuta]] [[1994]], [[Espoo]]ssa) oli suomalainen säveltäjä ja sanoittaja.
 
Usko Kempin isä, [[Kaarle Aksel Hurmerinta]] oli poliisimestari ja viranhoito vei perhettä lukemattomille asuinpaikkakunnille. Ensimmäinen muutto tapahtui Turkuun[[Turku]]un, kun Usko oli kolmen kuukauden ikäinen. Turku muodostuikin Uskon omien sanojen mukaan hänen elämänsä keskuspaikaksi. Isä oli poikaikäisenä ollut [[Uudenmaan pataljoonanpataljoona]]n soittokunnassa [[Helsinki|Helsingissä]]. Äiti, [[Emilia Amanda Nordqvist]], soitti jonkin verran pianoa[[piano]]a ja lauloi kuoroissa[[kuoro]]issa. Äidin veli oli hyvä [[viulu|viulisti]] ja [[lukkari]]-[[urkuri]]. Musikaalisuus tuli Usko Kempille molempien vanhempien kautta. Isä kirjoitteli sekä [[lyriikka|runoja]] että [[näytelmä|näytelmiä]] ja perusti näyttämön tai johti sellaista lähes kaikilla paikkakunnilla, joissa hoiti virkaansa. Uskon äiti näytteli Porissa maestron syntymän aikoihin [[Kaarle Hurmerinta|Kaarle Hurmerinnan]] näytelmässä Ensimmäinen perämies. Myös Uskon teatterikiinnostuksen voi hyvällä syyllä sanoa olevan kotoisin omasta perheestä.
 
== Kiertolaisen elämää ==
 
Kun Usko Kemppi oli kahdenkymmenen ikäinen, hän oli asunut seuraavilla paikkakunnilla: [[Oripää]], [[Turku]], [[Helsinki]], [[Pori]], [[Hämeenlinna]],
[[Joensuu]], [[Kajaani]] kahteen otteeseen, [[Kuopio]], [[Viipuri]] ja [[Naantali]]. Vuonna [[1921]] sai Kaarle Aksel Hurmerinta siirron [[Uusikaupunki|Uudenkaupungin]] poliisimestariksi, ja siitä kaupungista tulikin Uskon omien sanojen mukaan hänen tärkein kaupunkinsa. “Siellä oli hyvin korkealla sekä [[urheilu]], [[voimistelu]] että [[musiikki]]. Kaikki minulle uusia asioita. Isä tietysti perusti Uuteenkaupunkiin näyttämön, jossa esitettiin suuriakin näytelmiä, ja niin jouduin parin vuoden ajan olemaan kuiskarinkopissa. Osasin näytelmiä melkein ulkoa, ja opin kirjoittamaan niitä. Tähän aikaan sain myös viulun[[viulu]]n, jonka harjoituksia voimistelun känsäkourat haittasivat.” Usko Kemppi muisti myös, että “Uudessakaupungissa oli silloin kaksi puhallinorkesteria, melkoinen orkesteri ja koulun pieni orkesteri, laulukuoroja ja kaksi näyttämöä, joten kulttuurielämä oli niin pienellä paikkakunnalla erittäin vilkasta.” Uudenkaupungin Yhteislyseon orkesterissa Usko rakastui viulunsoittoon niin, että haaveena ollut [[sirkus|sirkuksen]] taitovoimistelijan ura sai jäädä.
 
 
==Säveltäminen alkaa==
 
Usko Kempin ensimmäinen tanssikappale oli vuonna 1927 sävelletty Itämerivalssi . Hän soitti nuorena miehenä useilla paikkakunnilla kahviloissa ja elokuvateattereissa. Talven 1927-28 Usko esiintyi Raahessa[[Raahe]]ssa. “Siihen aikaan elokuvat olivat mykkiä, ja oli aikamoinen työ tehdä joka ohjelmaan uusi soitto-säestysohjelma!” Kun Usko istui Brondan taiteilijakahvilassa vuonna 1929 odotellen Turun junaa, hän tapasi Matti Jurvan ja Tatu Pekkarisen ja jäi illaksi odottamaan Rafu Ramstedtia. Turkuun hän ei sitten palannutkaan vaan hän jäi Brondalle kesään saakka. Ramstedtista tuli hänen paras ystävänsä, vaikka tämä oli häntä kaksi kertaa vanhempi. Usko antoi hänelle pari lauluaan, jotka Ramstedt lauloi Tanskassa levylle. “En ollut aikonut säveltää mitään, mutta silloin alkoi Suomessa suuri gramofonivillitys, tuli matkagrammarit ja syntyi tuottajafirmoja.” Siihen aikaan tuli Uskon elämään mukaan Levytukku, ja silloin syntyivät mm. Tulipunaruusut, Silmät tummat, Pustan poika, Surullinen kuu ym. Usko Hurmerinta kirjoitti tekstejä myös ulkomaisiin iskelmiin. Laulajina olivat mm. [[Rafu Ramstedt]], [[Matti Jurva]], [[Heikki Tuominen]], [[Tuure Ara]], [[Niilo Saarikkoja]] [[A. Aimo]]. Brondan aikana syntyi myös kymmeniä laadukkaita lyijykynäpiirroksia sen ajan eri alojen taiteilijoista, niistä jotka vierailivat kahvilassa. Usko Kempillä oli siihen aikaan jo runsaasti lauluja. Ajan tavan mukaan levy-yhtiöt eivät liiemmin tilittäneet palkkioita, joten rahaa tuli vähän. Silloin perustettiin Teosto. Usko oli eläessään Teoston vanhin jäsen. Vuosien kädenväännön jälkeen Teostosta tuli voimakas laulujen tekijöiden edunvalvoja. Turussa perustettiin ennen sotia ensimmäinen kokonaan kotimainen Sointu levy-yhtiö, jonka ohjelmistoa ja soittoja Usko Kemppi hoiti. Hänen piirtämänsä on levyjen Turun linnaa esittävä keskiöetiketti.
 
 
Rekisteröitymätön käyttäjä