Ero sivun ”Fránchthin luola” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p fix |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Franchthi Cave.jpg|thumb|300px|Näkymä kukkulaan, jossa Franchthin luola on.]]
'''Franchthin luola''' (myös ''Frankhthin luola'', Kreikaksi: Σπήλαιον Φράγχθη) on [[Kreikka|Kreikassa]] [[Peloponnesos|Peloponnesoksella]] [[Argolis]]in niemimaalla sijaitseva luola, josta on tehty [[kivikausi|varhaiskivikautisia]] metsästykseen, [[keräilykulttuuri|keräilyyn]], kalastukseen ja maanviljelyyn liittyviä löytöjä. Luolassa asuttiin ajoitusten mukaan noin 20000-3000 eaa<ref name="Franchthi_ Cave_UK">[http://www.mnsu.edu/emuseum/archaeology/sites/europe/franchthicave.html Franchthi Cave]</ref>.
== Historia ==
Franchthin luolassa on tehty tutkimuksia, joiden avulla voidaan yrittää rakentaa kuvaa varhaisesta kivikautisesta elämästä Balkanilla. Tehtyjen ajoitusten mukaan luola asutettiin [[myöhäispaleoliittinen|myöhäispaleoliittisella]] kaudella 37000-30000 eaa ja hylättiin keskineoliittisella kaudella 3000 eaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://archaeology.about.com/od/archa13/a/franchthi.htm | Nimeke = Franchthi Cave
Luolan varhaisin kerrostuma osuu [[Viime jääkauden loppuvaihe|jääkauden loppuvaiheeseen]] aikaan noin 23000-11000 eaa. Elämä oli samanlaista kuin muuallakin, keräiltiin villejä kasveja, metsästettiin, kalastettiin jne ja luultavasti liikuttiin vuodenaikojen mukana<ref name="Camp_Fisher_2004_26">''Antiikin Kreikan maailma'', John Camp Elizabeth Fisher, Otava 2004, ISBN 951-1-19249-3, Alkuteos ''Exploring The World of the ancient Greeks'', Thames and Hudson Ltd London 2002, s. 26-27</ref>. Tuolloin keräiltiin villiä viljaa, palkokasveja ja pähkinöitä<ref name="Camp_Fisher_2004_26"/> sekä metsästettiin. Työkalut olivat mm luusta, kvartsista ja piikivestä. Ilmasto lämpeni 11000-9000 eaa jolloin maisemaan ilmestyi puita. Metsästäjät metsästivät paleoliittisella kaudella mm biisoneja ja villejä saksanhirviä.
Rivi 10:
Noin 11000 eaa ilmestyivät luolan asukkaiden ruokavalioon mm [[pistaasipähkinä|pistaasipähkinät]], [[manteli]] ja [[Linssi (kasvi)|linssit]], 10500 eaa villiohra ja villivehnä. Näihin aikoihin maanviljely kehittyi Lähi-idässä. 7300 eaa [[herne]] ja villipäärynä. Nämä saattavat viitata varhaisin yhteyksiin muualle, ehkä Vähään-Assiaan ja ehkä jopa pohjimmiltaan [[Lähi-itä]]än tai sitten näiden syötävien kasvien ilmestymiseen kasvillisuus- ja ilmastonmuutosten tuomina. Kaksi edellä mainituista kasveista kasvaa [[Vähä-Aasia]]ssa. Noin 8300 eaa alkanut pienriistaan ja keräilyyn nojaava mesoliittikausi toi luultavasti keräiltävän ravinnon monipuolistumisen<ref name="Camp_Fisher_2004_26"/>.
Noin 7250 myöhäismesoliitin alussa<ref name="Camp_Fisher_2004_26"/> tai 6500 eaa ilmestyi 80 km päästä [[Melos|Melokselta]] tuotu [[obsidiaani]] tänne. Obsidiaanista saa työstettyä hyviä kivityökaluja ja -aseita. Mainittakoon, että [[Neoliittinen Lähi-itä|samoihin aikoihin Lähi-Idässä]] ja Vähä-Aasiassa käytiin laajaa [[Lähi-idän varhainen obsidiaanikauppa|obsidiaanikauppaa]]. Villiohra ja villivehnä yleistyivät vuoden 7000 eaa jälkeen. Luolaan ilmestyi n 6500 eaa. myös runsaasti kalanluita, joka viittaa luolan asukkaiden liikkuneen kaukana merellä<ref name="Camp_Fisher_2004_26"/>.
Merenkulku enteili neoliittisten ajan merkkien leviämistä Franchthin luolan seuduille noin 6000 eaa<ref name="Camp_Fisher_2004_26"/>. Neoliittinen aika toi maanviljelyn ja karjanhoidon.
| |||