Ero sivun ”Douglas Sirk” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
YurikBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: da, de, en, fr
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Hans Detlef Sierck''' eli '''Douglas Sirk''' (s. [[26. huhtikuuta]] [[1897]], k. [[14. tammikuuta]] [[1987]]) oli [[saksa]]laissyntyinen [[elokuvaohjaaja]]., Hänetjoka tunnetaanteki etenkinuransa pääasiassa [[Hollywood]]issa [[1950-luku|1950-luvulla]] tekemistään [[melodraama|melodraamoistaan]], kuten ''Kaikki minkä taivas sallii'' (''All That Heaven Allows'', [[1955]]), ''Tuuleen kirjoitettu'' (''Written on the Wind'', [[1956]]) ja ''Suurinta elämässä'' (''Imitation of Life'', [[1959]]).
 
''Kaikki minkä taivas sallii'' -elokuva on inspiroinut sekä [[Rainer Werner Fassbinder]]in elokuvan ''Pelko jäytää sielua'' (''Angst essen Seele auf'', [[1974]]) että [[Todd Haynes]]in ''Kaukana taivaasta'' (''Far From Heaven'', [[2002]]). Ohjaajat ovat saaneet vaikutteita myös Sirkin räikeästä ohjaustyylistä, jota voisi verrata näytelmäkirjailija [[Bertolt Brecht]]in tapaan vieraannuttaa yleisö teatterilavan tapahtumista. Tarinankerronta ei simuloi tosielämää, vaan esittää sitä. Haynesin mukaan keinotekoista elokuvan kieltä käyttävä elokuva tavoittaa yleisön tunteet vilpittömästi, ilman [[ironia]]a. [http://www.indiewire.com/people/int_Haynes_Todd_021101.html]
 
== Saksalainen elokuvaohjaaja ==
{{tynkä/Elokuvaohjaaja}}
 
Sirk ohjasi urallaan 46 elokuvaa, joista ensimmäinen, ''Zwei genies'', valmistui vuonna [[1934]]. Elokuva tuotettiin [[Saksa]]ssa. Hänen ensimmäinen suuri työ oli ''Loppusointu''-musikaali (''Schlußakkord'', [[1936]]), joka toi Sirkille Venetsian filmifestivaalien voiton. Hän ohjasi [[1930]]-luvulla vielä useita nykyään Saksan klassikkoelokuviin kuuluvia draamaelokuvia. Vuonna [[1939]] hän oli ehdolla Cannesin filmifestivaalien Kultaisen palmun saajaksi elokuvasta ''Boefje'', jonka jälkeen hän siirtyi [[Hollywood]]iin.
 
 
== Ura Hollywoodissa ==
 
Sirkin ensimmäinen ohjaustyö Hollywoodissa oli ''Hitler's Madman'' vuodelta [[1943]]. Elokuvan tuottanut PRC-yhtiö oli kuitenkin pettynyt elokuvan linjaan, mutta Sirkin onneksi MGM osti elokuvan oikeudet ja julkaisi sen MGM-elokuvana. Seuraava elokuva oli ''Summer Storm'' ([[1944]]), joka sai Oscar-ehdokkuuden parhaasta musiikista.
[[1940]]-luvun aikana hän ohjasi vielä useita pienemmälle huomiolle jäänyttä film-noir-elokuvaa.
 
Hänen ensimmäinen suurempi [[Hollywood]]-työ [[1950]]-luvulla oli ''Ainoa toive'' (''All I Desire'', [[1953]]), jonka pääosassa nähtiin [[Barbara Stanwyck]]. Seuraavana vuonna hän ohjasi ''Taza, Son of Cochise'' -elokuvan Universalille ''Broken Arrow''- ja ''The Battle at Apache Pass'' -elokuvien jatkoksi. Elokuvan pääosassa nähtiin [[Rock Hudson]], jonka läpimurto oli vielä parin vuoden päässä. Elokuva filmattiin 3-D-elokuvaksi, mutta julkaistiin 2-D:nä.
 
''Lääkärin omatunto'' valmistui samaisena vuonna kuin ''Taza, Son of Cochise''. Tämä oli kuitenkin huomattavasti suurempi menestys. [[Jane Wyman]] sai Oscar-ehdokkuuden parhaasta naispääosasta, mutta miespääosassa nähty [[Rock Hudson]] jäi ilman ehdokkuutta. Elokuva tuotti huikeat kahdeksan miljoonaa dollaria USA:ssa.
 
''Kaikki puolestasi'' (''Captain Lightfoot'', [[1955]]) oli Rock Hudsonin ja [[Barbara Rush]]in tähdittämä romanttinen draama, joka julkaistiin juuri ennen Douglas Sirkin uran suurta merkkipaalua, ''Kaikki minkä taivas sallii'' (''All That Heaven Allows''). Jane Wyman ja Rock Hudson näyttelivät pääosat tässä klassikkoelokuvassa, joka jäi kuitenkin ilman menestystä palkintojenjaossa. Ensimmäistäkään Oscar-ehdokkuutta ei tullut.
 
[[Barbara Stanwyck]] näytteli naispääosaa ''Onni päättyy huomenna'' -melodraamassa vuonna [[1956]]. Rock Hudson ja [[Lauren Bacall]] olivat ''Tuuleen kirjoitettu'' -elokuvan (''Written on the Wind'') tähdet samaisena vuotena. Elokuva sai kolme Oscar-ehdokkuutta, joista voitoksi vaihtui vain paras naissivuosa ([[Dorothy Malone]]). Rock Hudson teki jälleen pääosan Sirkin elokuvassa ''Battle Hymn'', joka kertoi Korean sodasta. Suomenkieliseltä nimeltään ''Taisteluhymni'' voitti Golden Globen.
 
''Rakasta tänään, huomenna...'' sai Oscar-ehdokkuuden parhaasta äänestä. Sota-aikaan sijoittunut draama sai myös Golden Globe -ehdokkuuden. ''Suurinta elämässä'' (''Imitation of Life'', [[1959]]) jäi Sirkin viimeiseksi Hollywood-elokuvaksi, joka sai kaksi Oscar-ehdokkuutta parhaasta naissivuosasta. Elokuva oli merkittävä taloudellinen menestys, jonka kahden miljoonan dollarin budjetti toi vuoteen [[1970]] mennessä takaisin 25 miljoonaa dollaria. Tämän jälkeen Sirk muutti takaisin Saksaan, jossa teki kolme lyhytelokuvaa ennen uran päättymistä. Vuonna [[1978]] hänet palkittiin Saksassa elämäntyöstään.
 
Ohjaajat [[John Waters]] ja [[Todd Haynes]] ovat kertoneet Sirkin työn olevan heidän yksi vaikutteistaan.
 
[[Luokka:Saksalaiset elokuvaohjaajat|Sirk, Douglas]]