Ero sivun ”Urartu” versioiden välillä

'''Urartu''' oli [[Lähi-itä|Lähi-idässä]] sijainnut muinainen valtakunta. Se tunnetaan lähinnä [[Assyria]]n vihollisena. Urartulaiset kutsuivat maataan nimellä ''Biainili''. Valtakunnan keskus oli [[Vanjärvi (Turkki)|Vanjärven]] tienoilla Lähi-idässä. Urartu oli pitkään valtioiden liitto 1350–850 eaa., ehkä aiemminkin. Noin 850 eaa. yhdistynyt valtio laajeni suurvallaksi vuoteen 750 eaa. mennessä. Silloin maa ulottui Pohjois-Syyriaan ja Iraniin asti.<ref name="IT386">Ihmisen tarina, sivu 386</ref> 700-luvulla Urartu heikentyi ja armenialaiset nousivat alueen hallitsevaksi kansaksi. Urartuun liittyviä löytöjä on tehty neljän järven ympäristöstä. Näistä Van- ja Çildir-järvet kuuluvat nykyisin Turkkiin, Urmia Iraniin ja Sevan Armeniaan.<ref name="EB">[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/619349/Urartu Urartu] Encyclopedia Britannica</ref>

Urartun kulttuurilla oli [[hurrilaiset|hurrilainen]] tausta ja heettiläisiä kytkentöjä, mutta se on silti omaleimainen sivilisaatio. Urartun metallityöt olivat tunnettuja ja hyvin tehtyjä. Urartulaisia linnakkeita oli Vanissa, Armavirissa, Erebunissa (nykyisessä [[Jerevan]]issa), Anzafissa, Cavustepessa ja Başkalessa. Myös Altintepe, Toprakkale, Patnos ja Cavustepe olivat ainakin ajoittain urartulaisia. Hurrilaisia tiedetään olleen [[Syyria]]ssa jo [[2300 eaa.]] Uruatrin tai Nairin liitto mainitaan ensin kertaa vihollisena Assyrian [[Shalmaneser I]]:n piirtokirjoituksissa noin [[1270 eaa.]] Urartulaiset hyökkäsivät toistuvasti [[Assyria]]an, erityisesti sen kuninkaitten Tukulti-Ninurta I (n. [[1240 eaa.]]), Tiglat-Pileser I (n. [[1100 eaa.]]), Ashur-bel-kala (n. [[1070 eaa.]]), Adad-nirari II (n. [[900 eaa.]]), Tukulti-Ninurta II (n. [[890 eaa.]]) ja Ashurnasirpal II (883–859 eaa.), Aramu (n. 860–843 eaa.) aikana.

Litiprin poika Sardur I (840-830) anasti vallan ja perusti mahtidynastian. Sardur I siirsi pääkaupungin Tushpaan (Tuspaan) nykyiseen Vaniin Vanjärven rannalle, ja myös linnoitti kaupungin. Piirtokirjoitukset oli kirjoitettu assyriaksi.<ref name="IT386"/> Sardur I:n jälkeen tulleet kuninkaat laajensivat valtakuntaa. Ispuini (n. 830–810 eaa.) valtasi Mushashirin naapurivaltion ja nimitti Sarduri II:n varakuninkaakseen. Ispuinia vastaan hyökkäsi etelästä Assyrian silloisen kuninkaan Shamshi-Adad V:n sotapäällikkö Mutariassur. Ispuini kirjoituttu sekä assyriaksi että urartuksi piirtokirjoituksen, jossa kehuu rakentaneensa Musassirin kaupunkiin 140 kilometrin päähän Ninivestä temppelin jumala Khaldille ja tämän puolisolle Bagmastulle. Ispuinin poika Menua 810–781 eaa. laajensi valtakuntaa huomattavasti mm kauas etelään ja länteen Eufratin mutkaan asti. Koillisessa valtio laajeni Araksin toisella puolelle, idässä mannealaisten maahan Urmiajärvelle.<ref name="EB"/> Hän kaivautti Vanjärveä syöttävän Manuan kanavan, jota on joskus pidetty Semiramiksen rakennuttamana. Urartu kukoisti valloitetuista maasta saatavilla veroilla.

*{{Kirjaviite | Tekijä =Herbert Michaelis | Nimeke =Ihmisen tarina, suuri maailmanhistoria; Esihistoria, Osa 1, Egypti, Etu-Aasia, Persia | Vuosi =1971 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Kirjayhtymä | Tunniste = | Viitattu = | Kieli ={{fi}} }}