Ero sivun ”Reino Castrén” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Artikkeli monessa mukana olleesta insinööristä. |
lis. |
||
Rivi 5:
Reino Castrénin vanhemmat olivat [[VR|Valtionrautateiden]] pääjohtaja [[Jalmar Castrén]] ja Elli Montell. Hänen veljensä oli profressori [[Viljo Castrén]]. Castrén kirjoitti ylioppilaaksi [[Helsingin normaalilyseo]]sta vuonna 1926, valmistui [[diplomi-insinööri]]ksi [[Teknillinen korkeakoulu|Teknillisen korkeakoulun]] rakennusinsinööriosastolta 1931 ja väitteli tekniikan tohtoriksi 1939. Hän työskenteli Valtionrautateiden ratainsinöörinä 1931–1934 ja [[Rautatiehallitus|Rautatiehallituksen]] tutkijana 1934–1937 sekä ratainsinöörinä 1937–1949. Hän oli myös Teknillisen korkeakoulun dosenttina 1941–1957.<ref name="DI" /> Castrénia ei vahvan likinäköisyyden vuoksi kelpuutettu varusmiespalvelukseen, mutta hän kouluttautui [[kadettikoulu]]n erillisellä kurssilla [[insinööriupseeri]]ksi ja yleni myöhemmin reservin insinöörimajuriksi. Hän suoritti myös yleisesikunnan tiedustelu-upseerikurssin vuonna 1935.<ref name="veljekset" />
Heimotyöstä ja maanpuolustuksesta kiinnostunut Castrén liittyi opiskeluaikanaan [[Akateeminen Karjala-Seura|Akateemiseen Karjala-Seuraan]] ja toimi koko 1930-luvun ajan sen hallituksen jäsenenä sekä ajoittain varapuheenjohtajana. Hänestä tuli yksi AKS:n parhaimpia Itä-Karjala-asiantuntijoita, varsinkin [[Talousmaantiede|talousmaantieteen]] alalla. Hän teki muun muassa vuonna 1933 tutkimuksen [[Vienanmeren kanava]]n rakentamisesta. [[Talvisota|Talvisodan]] aikana Castrén palveli ensin päämajan tiedustelu- ja sitten propagandaosastolla. Jatkosodan alettua hän sai tehtäväkseen laatia suunnitelman miehitettävän Itä-Karjalan sotilashallintoesikunnan organisaatiosta ja hänestä tuli kyseisen esikunnan tiedusteluosaston päällikkö.<ref name="veljekset" /> Hän oli puuhaamassa myös heinäkuussa 1941 järjestettyä [[Vuokkiniemen kansalliskokous|Vuokkiniemen kokousta]], jossa ”Karjalan kansan” nimissä julistettiin Itä-Karjala liittyneeksi Suomeen.<ref>Jukka Lindfors: [http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/vuokkiniemen_kokous_julisti_ita-karjalan_osaksi_suomea_54089.html#media=54100 Vuokkiniemen kokous julisti Itä-Karjalan osaksi Suomea] Ylen Elävä arkisto 23.5.2011. Viitattu 11.2.2013.</ref> Keväällä 1942
Sodan loppuvaiheessa 1944 Castrén palveli jälleen päämajan tiedusteluosastossa ja kotiuttamisen jälkeen avustajana Pääesikunnan ulkomaanosastossa. Sodan jälkeen hän joutui epäillyksi [[asekätkentä]]jutussa ja oli pidätettynä, turvasäilössä sekä vangittuna yhteensä 27 kuukautta. [[Punainen Valpo]] epäili hänen syyllistyneen myös vakoiluun ja [[Suomalainen Waffen-SS-vapaaehtoispataljoona|suomalaisten SS-miesten]] värväykseen. Lopulta [[sotaylioikeus]] vapautti hänet syyttömänä. Castrén oli myöhempinä vuosinaan aktiivisesti mukana entisten AKS:läisten perustaman Kerho 22:n toiminnassa.<ref name="veljekset" />
==Metrosuunnitelmat==
Castrén työskenteli [[Helsingin kaupungin liikennelaitos|Helsingin kaupungin liikennelaitoksen]] teknisenä apulaisjohtajana 1949–1956.<ref name="DI" /> Vuonna 1956 hänet nimitettiin esikaupunkiliikenteen suunnittelukomitean vastaperustetun toimiston suunnittelupäällikköksi. [[Helsingin kaupunginvaltuusto|Kaupunginvaltuusto]] oli edellisenä syksynä kehottanut komiteaa tutkimaan maanalaisen liikenteen mahdollisuuksia ja kustannuksia.<ref name="Kolbe223">Kolbe 2002, s. 223–224, 228.</ref> Kesäkuussa 1959 Castrén esitteli valtuustolle komitean mittavan mietinnön, jossa ehdotettiin maanalaisen rakentamista Helsinkiin. Raportissa käytettiin tiettävästi ensimmäisen kerran Suomessa termiä [[metro]] tällaisesta liikennemuodosta.<ref>''Tunnelijunasta suosikiksi'', s. 11.</ref> Tämä esitys ei johtanut vielä päätöksiin kaupungin taholla, mutta esikaupunkiliikenteen suunnittelukomitean nimi muutettiin metrokomiteaksi ja vuonna 1965 metrosuunnittelukomiteaksi.<ref name="Kolbe223" /> Castrén opittiin sittemmin tuntemaan sitkeänä miehenä, joka toi jokaisessa kokouksessa esiin näkemyksensä metron rakentamisen välttämättömyydestä. Hän sai lempinimen Metro-Castrén.<ref>''Tunnelijunasta suosikiksi'', s. 12.</ref><ref>Kolbe 2002, s. 234.</ref> Vuonna 1963 valmistui metrokomitean toinen mietintö, joka sisälsi periaate-esityksen metrosuunnitelman toteuttamisesta. Sen mukaan vuoteen 2000 mennessä olisi tullut rakentaa 90 kilometriä rataa ja 108 asemaa. Lehdistössä metroverkkosuunnitelmaa kutsuttiin
Castrén kuoli vuonna 1981 Helsingissä tuupertumalla kadulle.<ref name="veljekset" /> Helsingin metro aloitti liikenteen puoli vuotta myöhemmin.<ref name="tunneli98" />
==Teoksia==
*
*''Valtionrautatiet 1912–1937'' (toimitustyö ja osa artikkeleista), 1937
*''Valtionrautateiden tariffipolitiikka 1897–1932'' (väitöskirja), 1937
| |||