Ero sivun ”Baškortostan” versioiden välillä

== Historia ==▼

Ensimmäiset merkit ihmisasutuksesta Baškortostanin alueella ovat varhaiselta [[Kivikausi|kivikaudelta]], mutta laajamittaisempi ihmisasutus syntyi vasta [[Pronssikausi|pronssikaudella]]. Abaševon kulttuurin ihmisten alkaessa asuttaa aluetta, he toivat mukanaan korkealle kehittyneen taidon valmistaa [[pronssi]]työkaluja, aseita ja koruja ym. taide-esineitä. Abaševon kulttuurin ihmiset perustivat ensimmäiset pysyvät asutuskeskukset [[Ural (vuoristo)|Etelä-Uralille]].{{lähde}} ▼

Sana ''baškiiri'' mainitaan ensimmäisen kerran arabialaisissa kirjallisissa lähteissä [[800-luku|800-luvulla]]. Tuohon aikaan baškiirit harjoittivat paimentolaiselämää ja asuttivat [[Volga]]n ja [[Kama]]n välistä aluetta sekä Etelä-Uralia, Volgan [[bolgaarit|bolgaarien]] naapureina. [[Islam]]inusko alkoi levitä baškiirien keskuuteen [[900-luku|900-luvulla]] ja [[1300-luku|1300-luvulla]] siitä tuli vallitseva uskonto. ▼

Ensimmäinen maininta baškiireista eurooppalaisissa lähteissä on Joannes de Plano Carpinin ja William of Rubruquisin matkakertomuksessa. He mainitsevat [[Ural (joki)|Uraljoen]] yläjuoksulla asuvan ''pascatir'' kansan, jonka he väittivät puhuvan samaa kieltä kuin [[unkarilaiset|unkarilaisten]]. ▼

Baškiirien asuinalue muodosti itsenäisen valtakunnan ja baškiirit taistelivat aika ajoin naapurikansojen Volgan bolgaarien ja [[petšenegit|petšenegien]] kanssa. [[Mongolivaltakunta|Mongolit]] valloittivat baškiirien asuinalueet [[1200-luku|1200-luvun]] puolivälissä. Tosin vielä tämänkin jälkeen baškiirit olivat varsin itsenäisiä ja omien heimoruhtinaidensa johtamia. ▼

Baškortostanin alue oli [[1500-luku|1500-luvun]] puoliväliin asti jaettuna [[Kazanin kaanikunta|Kazanin kaanikunnan]], [[Siperian kaanikunta|Siperian kaanikunnan]] ja [[Nogait|Nogaikaanin]] kesken.▼

=== Osaksi Venäjää ===▼

Kazanin kaanikunnan antauduttua [[Venäjä]]n tsaarille [[Iivana Julma]]lle vuosien 1554–1555 jälkeisen sodan jälkeen, läntiset ja luoteiset baškiiriheimot ruhtinaidensa johdolla tarjoutuivat vapaaehtoisesti liittymään [[Moskova]]n Venäjään vuonna 1556. Tämän johdosta perustettiin [[Ufa]]n kaupunki, jonka tarkoituksena oli suojella baškiireja [[Kirgiisit|kirgiiseiltä]].▼

Baškiirit kuitenkin nousivat tämän jälkeen useasti kapinaan Venäjää vastaan. Syinä tähän olivat Venäjän ankara verotus, pakkokäännyttäminen kristinuskoon, venäläisten uudisasukkaitten asuttaminen alueelle ja baškiirien maiden haltuunotto. Suuria kapinoita oli muun muassa vuosina 1676, jonka Venäjä vain vaivoin pystyi tukahduttamaan ja 1707. Viimeinen suuri kapina oli vuosina 1735-1741. Vuonna 1774 baškiirit osallistuivat [[Jemeljan Pugatšov|Pugatšov]]in kapinaan, jossa he taistelivat baškiiri [[Salawat Julajev]]in johdolla. ▼

Vuonna 1786 baškiirit saavuttivat verovapauden ja vuonna 1798 baškiireista muodostettiin oma ratsujoukoista koostuva armeijansa. Lisäksi vuonna 1798 perustettiin Venäjän muslimien hengellinen kokous, mitä pidetään merkkinä siitä, että tsaarin hallinto tunnusti baškiirien ja tataarien sekä muiden muslimikansallisuuksien oikeuden harjoittaa islaminuskoa. Huolimatta näistä myönnytyksistä riitaisuudet maiden omistusoikeudesta jatkuivat. [[Ufan kuvernementti]] perustettiin vuonna 1865, tarkoituksena sitoa alue tiukemmin Venäjän osaksi.{{lähde}} ▼

=== Baškiirien ASNT ===▼

[[Kuva:Coat of Arms of Bashkir ASSR.png|thumb|150px|Baškiirien ASNT:n vaakuna]]▼

[[Lokakuun vallankumous|Venäjän vuoden 1917 vallankumouksen]] jälkeen Baškortostanin alue kuului lyhyen ajan Venäjästä itsenäiseksi julistautuneeseen [[Idel-Ural]]in valtioon, jonka bolševikit kuitenkin pian valloittivat. Tämän jälkeen suunniteltiin Volgan tataareille ja baškiireille yhteistä autonomista tasavaltaa, mutta se kaatui näiden kansojen keskinäisiin erimielisyyksiin. [[Baškiirien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta]] perustettiin vuonna 1919 ja se oli näin ollen ensimmäinen autonominen muodostuma Neuvosto-Venäjällä. ▼

Vuonna 1932 alkoi Baškortostanin alueen [[maaöljy|raaka-öljyn]] hyödyntäminen. Vuoden 1943 lopulla löydettiin suuri Tujmazjin öljyesiintymä. ▼

[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana Baškortostanista tuli yksi merkittävimmistä alueista, jonne Neuvostoliiton länsiosista siirrettiin tehtaita ja teollisuutta sekä suuri määrä ihmisiä. Sodan aikana nämä teollisuuslaitokset tuottivat aseita, polttoaineita ja elintarvikkeita. Sodan jälkeen Baškortostanin alueen teollisuus kehittyi ja monipuolistui edelleen, alueelle kehittyi kaivos-, koneenrakennus- ja öljynjalostusteollisuutta. Baškortostanin teollisuus muodosti vankan perustan kaikkien Euroopan Venäjän syrjäseutujen talouden kasvulle.{{lähde}} ▼

=== Baškortostanin tasavalta ===▼

Neuvostoliiton hajoamisprosessin alettua, antoi Baškiirien ASNT:n korkein neuvosto suvereenisuusjulistuksen 11. lokakuuta 1990 ja korotti maan Baškiirien sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. Tämä tapahtui vastoin Neuvostoliiton keskushallinnon tahtoa. Baškiirien SNT:n nimi muutettiin Baškortostanin tasavallaksi 25. helmikuuta 1992. ▼

Venäjän ja Baškortostanin välillä solmittiin Federatiivinen sopimus ''Venäjän federaation ja Baškortostanin tasavallan viranomaisten, valtaoikeuksien ja valtiollisten toimielinten erottamisesta toisistaan'' 31. maaliskuuta 1992. Baškortostanin [[perustuslaki]] hyväksyttiin 24. joulukuuta 1993. Perustuslain ensimmäisen artiklan mukaan Baškortostan on suvereeni valtio Venäjän federaation yhteydessä. Valtiosopimus Venäjän federaation ja Baškortostanin tasavallan välillä solmittiin 3. elokuuta 1994.{{lähde}}▼

<!--=== Uskonnot ===-->▼