Wikipedia

Ero sivun ”Mesopotamian maantiede” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Arla (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
39 162 muokkausta
p fix
Velma (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
66 024 muokkausta
piilotettuja pois ja muuta korjailua - ihan kaikki sisältö ei liity asiaan
Rivi 1:
{{Korjattavat 2012|1609}}
{{Korjattava/määritelmä}}
[[Kuva:Iraq.A2003060.0750.500m.jpg|thumb|300px|Mesopotamian alue satelliittikuvissa talvella. Mesopotamian viljelty alue on jokivarsilla lumisten vuorten ja hiekkaisen aavikon ja arojen välissä. Keväällä lumet sulavat ja jokien vesi tulvii.]]
 
Rivi 5 ⟶ 6:
 
Tiedot muinaisen [[Mesopotamia]]n väestöstä ja kaupungeista perustuvat arkeologisiin kaivauksiin ja muinaisiin mesopotamialaisiin teksteihin, joiden luotettavuus on vaihteleva.
 
== Maantiedettä ==
 
[[Kuva:The Euphrates River-Iraq.jpg|thumb|left|350px|Tigris-joki.]]
 
Suunnilleen nykyisessä [[Irak]]issa sijaitsevan Mesopotamian eli Kaksoisvirtainmaan halki virtaavat suuret joet [[Eufrat]] ja [[Tigris]]<ref>Grimberg, Kansojen historia osa 1, Kolmas uudistettu laitos, WSOY 1981, Porvoo 1981, ISBN 951-0-09729-2, Koko sarja ISBN 951-0-09728-4, s. 354</ref>. [[Syro-Mesopotamia]] on hieman laajempi alue, joka kattaa nykyisen Irakin lisäksi myös Syyrian<ref>[http://128.97.6.202/urkeshpublic/history.htm Urkesh an overview History 2003] G. Buccellati</ref>. Mesopotamia jakautuu kahteen osaan: pohjoiseen [[Assyria]]an ja eteläiseen [[Babylonia]]an. Assyria oli nykyisessä Pohjois-Irakissa suunnilleen nykyisen [[Mosul]]in seuduilla. Babylonia on suunnilleen nykyisestä [[Bagdad]]ista, muinaisesta [[Sippar]]ista etelään Eufratin ja Tigriin jokilaaksoa pitkin. Vielä vanhemmalla ajalla ei puhuttu Babyloniasta, vaan silloin Babylonian pohjoisia oli [[Nippur]]in ja [[Maradi]]n pohjoispuolinen osa [[Akkad]] eli Uri, ja eteläinen osa [[Sumer]] eli Kiengi tai Kengir.
Assyria oli nykyisessä Pohjois-Irakissa suunnilleen nykyisen [[Mosul]]in seuduilla. Babylonia on suunnilleen nykyisestä [[Bagdad]]ista, muinaisesta [[Sippar]]ista etelään Eufratin ja Tigriin jokilaaksoa pitkin. Vielä vanhemmalla ajalla ei puhuttu Babyloniasta, vaan silloin Babylonian pohjoisia oli [[Nippur]]in ja [[Maradi]]n pohjoispuolinen osa [[Akkad]] eli Uri, ja eteläinen osa [[Sumer]] eli Kiengi tai Kengir.
 
Etelä-Mesopotamia on alavaa ja etelässä on suuria soita. Muinoin [[Persianlahti|Persianlahden]] ranta kulki kauempana sisämaassa. Pohjoisessa ja idässä on vuoria, esimerkiksi [[Zagrosvuoristo]], ja kaakossa Persianlahti. Lännessä ja etelässä on aroa, puoliaavikkoa ja autiomaata ja luoteessa Syyrian aro. Jokien ulkopuolinen Etelä-Mesopotamia on aavikkoa, Keski-Mesopotamia ja Pohjois-Mesopotamia paimentolaisille sopivaa puoliaavikkoa ja pohjosin Mesopotamia aroa. Iranissa Zagros-vuorilla Mesopotamian itäreunalla kasvaa sekametsiä.
Rivi 19 ⟶ 17:
Mesopotamiassa ei ole juurikaan monia raaka-aineita, muinaishistoriallisena kautena siellä oli lähinnä viljaa, kaislaa ja savea. Maanviljely vaatii Keski- ja Etelä-Mesopotamiassa peltojen keinotekoista kastelua. Sinne rakennettiikinkin tiheä kanavaverkko, joka rappeutui seleukidien aikana. Etelä-Mesopotamian sadot pienenivät myös maan suolaantumisen takia. Kivi oli Etelä-Mesopotamiassa harvinaisuus. Pohjois-Mesopotamiassa eli [[Assyria]]ssa on kiveä ja sadetta viljelyyn kyllin.
 
Mesopotamian tulvatasanko oli aiemmin merenlahti, ja vielä noin 2000 eaa meri ulottui kauas sisämaahan muinaisen [[Ur|Urin]]in kaupungin seudulla.
 
=== Mesopotamian ilmasto ===
{{Tarkistettava|tämä on ilmeisesti nykyisen Irakin mukaan - kuinkahan hyvin ne pätee näihin muinaisiin aikoihin?}}
[[Kuva:ClimateBaghdadIraq.PNG|thumb|160px|Keski-Mesopotamiassa sijaitsevan nykyisen [[Bagdad]]in ilmasto.]]
 
Rivi 39 ⟶ 38:
{{Pääartikkeli|[[Muinaisen Lähi-idän kaupungit]]}}
 
Väkiluvun kasvaessa syntyi Etelä-[[Mesopotamia]]nMesopotamian muinaisen [[Sumer]]in alueelle monia '''kaupunkivaltioita''', jotka taistelivat keskenään koko Sumerin historian ajan. Saattoi syntyä hetkittäisiä suurvaltoja. Kaupunkivaltioiden rajoina olivat kanavat ja rajakivet. Kaupunkivaltion keskus oli temppeli, ja sitä johti pappi ''en'', kuningas ''lugal'' tai kuvernööri ''ensi'', joka liittyi kaupungin uskonnollisiin riitteihin.
 
Sumerin suurimmat kaupunkivaltiot:
Rivi 99 ⟶ 98:
Nippurin ja Shuruppakin väliltä haarautui itään kanava Adab-Umma-Larsa josta Umman pohjoispuolleta Girsuun ja Lagashiin vielä idempänä kulki Larakin halki pitkä kanava<ref name="BIBL"/><ref>[http://www.jameswbell.com/geog003sumeriamap.html Sumerian Map as of 2631 BCE] {{vanhentunut linkki}}</ref>
 
<!--
# [[Sippar]], [[Babil]], Dilbat nimisten paikkojen halki
#Sippar, [[Kish]], Marad
#Sippar, Cutha, Abu Salabikh;
#Sippar, [[Jamdat Nasr]] <ref>(cf. p. 13. map titled "Map of Southern Iraq 3rd Millennium Courses of the Euphrates." Joan Oates. Babylon. London. Thames & Hudson. 1979, 1986. ISBN 0-500-27384-7)</ref>
ja myös
 
#Adab Umma Girsu Lagash
#Umma Larsa
-->
== Pellot ==
 
Rivi 116 ⟶ 105:
 
Normaalitila oli Sumerissa 3 buria eli 3 × 63&nbsp;510,5&nbsp;m<sup>2</sup>, mutta uusbabylonialaisella ajalla 1 bur eli 63&nbsp;510,5&nbsp;m<sup>2</sup>. Pienin tila oli Assyriassa 1 immeru eli 7&nbsp;340&nbsp;m<sup>2</sup>, mutta suurin tila oli 40 immerua.
<!--
kylvö uusbab kur 180 ha=151.5 l/ 13231 m2, assyria 84,2 l/7340 m2.
-->
 
== Maan suolaantuminen ==
 
Monet viljakasvit sietävät suolaa vain 0,3–0,6 prosenttia<ref>[http://www.montysplantfood.com/docs/salinization.htm Salinization] Monty's Liquid Fertilizer has a very low salt index. {{vanhentunut linkki}}</ref>. Vehnä sietää maan suolaa 0,5&nbsp;% maassa, mutta ohra kaksi kertaa enemmän, noin prosentin verran<ref>[http://www.ecobooks.com/books/history.htm A Green History of the World] The Environment and the Collapse of Great Civilizations by Clive Ponting</ref>. [[Maan suolaantuminen]] on paha ongelma niillä alueilla, joilla pohjsvesi on korkealla, alle kolmen metrin päässä Maan pinnasta, ja haihtuminen suurta. Haihduttava kasvillisuus imee pohjavettä kohti pintaa, ja haihtuminen jättää vain suolat pinnalle. Haihtuminen lisää veden suolapitoisuutta, kun vesi höyrystyy pois ja suola jää jäljelle. Myös kasteluvesi tuo suolaa mukanaan ja luo siten suolaantumista. Puutteellinen veden ojitus pois lisää myös suolaantumista. Etelä-Mesopotamia on alavaa maata, jonka alueella on kesällä korkea lämpötila ja haihtuminen.▼
Monet viljakasvit sietävät suolaa vain 0,3–0,6 prosenttia<ref>[http://www.montysplantfood.com/docs/salinization.htm Salinization]
Monty's Liquid Fertilizer has a very low salt index. {{vanhentunut linkki}}</ref>. Vehnä sietää maan suolaa 0,5&nbsp;% maassa, mutta ohra kaksi kertaa enemmän, noin prosentin verran<ref>[http://www.ecobooks.com/books/history.htm A Green History of the World] The Environment and the Collapse of Great Civilizations by Clive Ponting</ref>.
▲[[Maan suolaantuminen]] on paha ongelma niillä alueilla, joilla pohjsvesi on korkealla, alle kolmen metrin päässä Maan pinnasta, ja haihtuminen suurta. Haihduttava kasvillisuus imee pohjavettä kohti pintaa, ja haihtuminen jättää vain suolat pinnalle. Haihtuminen lisää veden suolapitoisuutta, kun vesi höyrystyy pois ja suola jää jäljelle. Myös kasteluvesi tuo suolaa mukanaan ja luo siten suolaantumista. Puutteellinen veden ojitus pois lisää myös suolaantumista. Etelä-Mesopotamia on alavaa maata, jonka alueella on kesällä korkea lämpötila ja haihtuminen.
 
Viljan kasteluviljely Mesopotamian ympäristössä nosti suolat Maan pintaan<ref name="TRAD">[http://www.edwardgoldsmith.com/page166.html Traditional irrigation in Mesopotamia]</ref>. Etelä-Mesopotamiassa Sumerissa viljeltiin noin 3500 eaa yhtä paljon suolaa vähän sietävää [[vehnä]]ä ja suolaa hyvin sietävää [[ohra]]a. Noin 2500 eaa Etemenekin aikana Girsun lähellä vain 1/6 eli noin 15&nbsp;% oli vehnää, ja noin 2100 eaa Sumerissa korkeintaan 2&nbsp;%, eikä Urissa yhtään. 2000 eaa Isinissä ja Larsassa ei enää viljelty ohraa. 1700 eaa vehnää ei viljelty Sumerin alueella yhtään.
 
Suolaantuminen myös muutti maata hedelmättömämmäksi. Noin 2400 eaa hhetaari tuotti 2&nbsp;537 litraa ohraa, 2100 eaa 1&nbsp;460 litraa ohraa ja 1700 eaa 897 litraa ohraa<ref name="TRAD"/>. Näin maataloustuotanto laski 700 vuodessa 65&nbsp;%<ref>[http://www.envismadrasuniv.org/nl200082%20articles%20saline.html Prospects of Marine Biofertilizers for Saline Soil Crop Cultivation]</ref>.
<!--
Suuri palkka 60–100 silaa/kk.
-->
 
==Kaukokauppa==
{{Pääartikkeli|[[Muinaisen Lähi-Idän kaukokauppa]]}}▼
 
== Yleisiä kehityslinjoja ==
 
[[Kuva:MesopotamiaTrends.jpg|thumb|center|350px|Mesopotamiassa tapahtui monenlaista kehitystä. Tässä muutamaa asiaa on kuvattu kaavamaisesti käyrillä. ''Tummansininen'' on veden korkeus Euftat- ja Tigris-joissa. ''Punainen'' on kaupunkiväestön määrä Etelä-Irakissa, se kasvoi alussa mutta myöhemmin väheni mm maan suolaantumisen takia. ''Violetti'' kuvaa alueen hajanaisuutta/keskittymistä, jos käyrä on hyvin ylhäällä, koko alue on yhden vallan alla. Lähes samaa asiaa kuvaa suurimman valtion alue, joka on merkitty ''vihreä''llä. Sekä violetti että vihreä käyträ olivat ylhäällä, kun Sargonin [[Akkad]] yhdisti koko Mesopotamian.]]
<!--
== Sivilisaatiokehitys ==
http://en.wikipedia.org/wiki/File:MesopotamiaTrends.jpg
[[Kuva:MesopotamiaTrends.jpg|thumb|right|300px|Mesopotamian sivilisaation kehityksen suuntia. Sininne, Tigris- ja Eufrat-virtojen vedenpinan korkeus. Violetti: vallan kessitys yhdeksi valtooksi/hajaantuminen eri valtioihin. Vihreä: Suurimman valtion ala. Punainne: kaupunkien asukasluku Etelä-Irakissa.]]
-->
 
== Sumerin kaupunkien väestötilastollista analyysiä==
Rivi 154 ⟶ 127:
Suuria, 10&nbsp;000–20&nbsp;000 asukkaan kaupunkivaltioita oli Sumerin alueella vain noin 20. Näistä [[Uruk]] oli varhaisdynastisella kaudella yli 40&nbsp;000 asukkaan kaupunki<ref name="WC"/>. Kaupungin ala oli 400 ha eli 4 km². Se oli tuon ajan suurin kaupunki.
 
Šuruppakin taulujen mukaan noin 2600 eaa. kaupungin maitten ala oli 4660 km², mikä pystyi tuon aikaisella maanviljelytekniikalla elättämään 30&nbsp;000–35&nbsp;000 ihmistä.{{lähde}} Esimerkiksi Urissa oli 2100 eaa. 65&nbsp;000 asukasta ja Egyptin Memfisissä maan yhdistyessä noin 3100 hieman yli 30&nbsp;000.{{lähde}}
 
=== Kokojakauma ===
 
Muinaisen Sumerin kaupunkien arvellaan noudattaneen kokojakaumaa, jossa vain 1–3 kaupunkia oli todella suuria, noin 8 keskinkertaista ja yhä pienemmät yhä yleisempiä.{{lähde}} 27. vuosituhannella varsinaisessa Sumerissa Babylonin eteläpuolella oli noin 14 yli 10&nbsp;000 asukkaan kaupunkia, joista Uruk oli selvästi suurin. Yli 20&nbsp;000 asukkaan keskuksia oli 7, yli 30&nbsp;000 asukkaan keskuksia Kish 32&nbsp;000, Umma 31&nbsp;000, Ur 34&nbsp;000 ja Uruk 80&nbsp;000.<ref>[http://www.jameswbell.com/geog004sumeriancities James W. Bell's Ancient Sumeria] "In the Days when Gods Walked Upon the Face of the Earth" Sumerian Cities By James W. Bell © 2001–2003 {{vanhentunut linkki}}</ref>.
 
27. vuosituhannella varsinaisessa Sumerissa Babylonin eteläpuolella oli noin 14 yli 10&nbsp;000 asukkaan kaupunkia, joista Uruk oli selvästi suurin. Yli 20&nbsp;000 asukkaan keskuksia oli 7, yli 30&nbsp;000 asukkaan keskuksia Kish 32&nbsp;000, Umma 31&nbsp;000, Ur 34&nbsp;000 ja Uruk 80&nbsp;000.<ref>[http://www.jameswbell.com/geog004sumeriancities James W. Bell's Ancient Sumeria] "In the Days when Gods Walked Upon the Face of the Earth" Sumerian Cities By James W. Bell © 2001–2003 {{vanhentunut linkki}}</ref>.
 
=== Kaupunkien kasvuvauhti ===
[[Ubaid-kausi|Ubaid-kaudella]] noin vuonna 4500 eaa. [[Eridu]]ssa, joka oli alueen suurin keskus silloin, oli ainakin 4&nbsp;000 asukasta
 
Ennen vuotta 3700 eaa. (4000–3700) varhaisella [[Uruk-kausi|Uruk-kaudella]] Eridu oli kasvanut jo 50 ha:n alaan, 6&nbsp;200–10&nbsp;000 asukkaan pikkukaupungiksi. Varhaisella keskisellä Uruk-kaudella Uruk oli alaltaan 70 hehtaaria ja Sumerissa oli toinen lähes yhtä suuri kaupunki, Larak. Kaupunkien kasvu oli melko nopeaa ennen varhaisdynastista kautta, mutta tasaantui sitten, väkiluvun laskettua<ref name="WC"/>.
 
Varhaisella keskisellä Uruk-kaudella Uruk oli alaltaan 70 hehtaaria ja Sumerissa oli toinen lähes yhtä suuri kaupunki, Larak.
 
Kaupunkien kasvu oli melko nopeaa ennen varhaisdynastista kautta, mutta tasaantui sitten, väkiluvun laskettua<ref name="WC"/>.
 
Urukin asukasmäärä eri vuosina:
Rivi 179 ⟶ 146:
*2500 eaa. 50&nbsp;000 as.
 
Tämän mukaan Urukin väestö kasvoi alussa 3700–3400 eaa vauhdilla 0,12&nbsp;% vuodessa, mutta kiihtyi vauhtiin 0,3&nbsp;% vuodessa noin 3400–3100 eaa. Uruk-kaudella.{{lähde}} Tämä saattaa viitata siihen, että kaupunkiin virtasi väkeä muualta. Noin 3100–2800 eaa kasvu oli hidastunut vauhtiin 0,16&nbsp;% vuodessa.{{lähde}} Monien kaupunkien asukasmäärä kääntyi laskuun Sumerissa 2800 eaa., viimeistään 2500 eaa. jälkeen.{{lähde}} Monet savitauluissa mainitut paikat olivat pienempiä.
 
=== Kaupunkien väentiheys ===
 
Tyypillinen yksitystalo kaupungissa saattoi käsittää Sumerissa 8–11 huonetta ja olla mitoiltaan 13&nbsp;m × 11&nbsp;m – 18&nbsp;m × 14&nbsp;m. Talossa saattoi asua ehkä 6–8 asukasta, mutta tämä on vain karkea arvio.
 
Kaupungit tiivistyivät ajan kuluessa, Urissa oli varhaisdynastisella I kaudella ehkä 290 as./ha, Urin III dynastian kaudella 680 as./ha, kun kaupungissa oli 34&nbsp;000 as. Keskimäärin asukastiheys oli muinaisissa kaupungeissa 350 as./ha.
Rivi 189 ⟶ 154:
=== Kaupungit hallitsivat monesti muita kaupunkeja ===
 
Kaupunki saattoi hallita muita kaupunkeja. Erääseen aikaan Lagash hallitsi kolmea suurta kaupunkia Lagash itse mukaan lukien, ja 20 pikkukaupunkia ja 40 kylää<ref>[http://www.irows.ucr.edu/cd/courses/122/b10toch17.htm, Social Change: World Historical Social Transformations]:,Christopher Chase-Dunn and Bruce Lerro, Copyright © Forthcoming from Allyn and Bacon alkup lähde Flannery 1998 {{vanhentunut linkki}}</ref>. Joidenkin mukaan suuret imperiumit olisivat vaatineet suuria, noin 30&nbsp;000 asukkaan kaupunkeja niin kuin oli Sumerissa 2500 eaa.<ref name="DALLING12">Dalling, luku 12: The origin of farming, cities, and civilization</ref>
 
Joidenkin mukaan suuret imperiumit olisivat vaatineet suuria, noin 30&nbsp;000 asukkaan kaupunkeja niin kuin oli Sumerissa 2500 eaa.<ref name="DALLING12">Dalling, luku 12: The origin of farming, cities, and civilization</ref>
<!-- imperiumi vaatii yli (34000,40000,50000,40000,40000,36000,30000,40000,25000?)30000 as., kaupunkivaltio yli 10000 as.--, suuri keskus 6000 as. -->
 
== Katso myös ==
 
*[[Mesopotamia]]
*[[Sumer]]
Rivi 201 ⟶ 162:
*[[Assyria]]
*[[Muinaisen Egyptin maa ja väestö]]
▲{{Pääartikkeli|* [[Muinaisen Lähi-Idän kaukokauppa]]}}
 
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä =Michael Roaf | Nimeke=Cultural Atlas of Ancient Mesopotamia | Julkaisija =Facts on File | Tunniste = ISBN 0-8160-2218-6 | Vuosi =1990}}
*{{Kirjaviite | Tekijä =Armas Salonen | Nimeke =Kaksoisvirtainmaa | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1945}}
*{{Kirjaviite | Tekijä =Robert Dalling | Nimeke =The Story of Us Humans, From Atoms to Today's Civilization | Vuosi =2006 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisija = iUniverse, Inc. | Tunniste =ISBN 9780595391172 | www = http://www.ushumans.net | Viitattu =26.1.2013 | Kieli = {{en}} }}
 
=== Viitteet ===
{{viitteet}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Mesopotamian_maantiede”