Ero sivun ”Hilda Herrala” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Anr (keskustelu | muokkaukset) p lk |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Hilda Gustaava Herrala''' ([[8. huhtikuuta]] [[1881]] [[Kuivaniemi]] – [[16. heinäkuuta]] [[1956]] [[Oulu]]) oli suomalainen ompelija ja [[kansanedustaja]]. Herrala toimi eduskunnassa [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP:n]] ryhmässä vuosina 1908–1913, 1917 ja 1933–1935. Hänet valittiin kansanedustajaksi Oulun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Vuoden 1908 kansanedustajista hän oli nuorin valittu jäsen ja ensimmäinen pohjoissuomalainen naiskansanedustaja. Vuoden 1936 vaaleissa hän ei päässyt SDP:n ehdokkaaksi, kun Kemin sosialidemokraatit hylkäsivät Herralan ja valitsivat puolueen pääehdokkaaksi piirisihteeri Viljo Kilpeläisen ([[1906]] - [[1937]]), joka tulikin valituksi, mutta ehti olla kansanedustajana vain lyhyen aikaa. Herrala yritti tuloksetta omalta ns. villiltä listalta, mutta jäi valitsematta saaden vain noin 300 ääntä. Kilpeläisen kuoleman jälkeen eduskuntaan palasi Herralan vuoden 1933 vaaleissa "pudottama" Hjalmar Lindqvist.
Hän toimi aktiivisesti Oulun sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen piirissä 1800-luvun lopulta alkaen. Hän oli mukana myös teatteritoiminnassa. Hilda Herralalla oli ompelimo [[Kemi]]ssä, jonka ohella hän toimi puolueen puhujana Pohjois-Suomessa. Vuosina 1918–1919 hän oli vankilassa poliittisista syistä. Herrala sai 12 vuoden vankeustuomion. Mannerheim vapautti Herralan 11 muun kansanedustajan kanssa vuonna 1919. Herrala kutsuttiin 1955 SDP:n kunniajäseneksi. Kuvanveistäjä Sanna Koivisto on tehnyt Hilda Herralan muistomerkkireliefin, joka sijaitsee entisen STS-pankin portaikossa Kemissä.
| |||