Ero sivun ”Kaarlo Eemeli Kivirikko” versioiden välillä

'''Kaarlo Eemeli Kivirikko''' (sukunimi vuoteen 1906 '''Stenroos'''; [[28. tammikuuta]] [[1870]] Helsinki – [[26. huhtikuuta]] [[1947]]) oli ennen muuta [[professori]]ksin edennytarvon saanut [[Ornitologia|lintutieteilijä]] ja filosofian tohtori, mutta sen ohessa myös taitava lintujen täyttäjä. Hänet tunnettiin kyvystään sijoittaa täytetty eläin luontevaan pienympäristöön loihtienja loihtia siten katsojan eteen poikkeuksellisen aidonoloinen tilannekuva.<ref name="zz1">[http://www.helsinki.fi/yliopisto/museot.html]</ref>

Kivirikon vanhemmat olivat rakennusmestari August Stenroos ja Agatha Charlotta Corzard. Hän pääsi ylioppilaaksi 1889 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1892, lisensiaatiksi 1898 ja tohtoriksi 1900. Kivirikko teki tutkimusmatkat [[Vienan Karjala]]an ja [[Vienanmeri|Vienanmerelle]] 1894 sekä [[Transkaspia]]an, [[Turkestan]]iin ja [[Siperia]]an 1896. <ref>[http://fi.wikisource.org/wiki/Kuka_kukin_oli:_K Wikiaineisto: Kuka kukin oli 1961]</ref>

Kivirikko oli [[Sortavala]]n reaalilyseon luonnonhistorian ja maantieteen lehtorina sekä Sortavalan [[seminaari]]n luonnonhistorian ja kemian opettajana 1899–1905. KivirikkoHän toimi [[Helsingin suomalainen normaalilyseo|Helsingin suomalaisen normaalilyseon]] luonnonhistorian ja maantiedon vanhempana lehtorina vuodesta 1905 sekä yliopettajana vuosina 1911–1938. Hän kirjoitti eläin- ja kasvitieteen oppikirjoja. Hän paranteli [[Aukusti Juhana Mela]]n ''Suomen luurankoiset'' teosta laajentamalla ja toimittamalla kirjan 2. painoksen vuonna 1909. Kivirikko kirjoitti laajan 2-osaisenkaksiosaisen teoksen ''Suomen linnut'' vuosina 1926–1927.<ref>[Södersved, Jan ym. (toim.): Linnut luonnossa. Weilin+Göös, 2008. ISBN 978-951-0-31885-0.</ref> Nuorena Kivirikko tutki myös [[äyriäiset|vesiäyriäsiä]]<ref>[http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/6149/ Biografiakeskus]</ref>.

[[Helsingin yliopisto]] ylläpitää Kivirikon lintukokoelmaa Viikin{{Selvennä|Avaa merkitys ja mielellään myös linkitä}} C-talossa. Edustettuna on lähes koko Suomen pesimälinnusto ja lisäksi kymmeniä muita lintulajeja sekä kolmisenkymmentä nisäkäslajia.<ref name="zz1"/>