Wikipedia

Ero sivun ”Preboreaali” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
MerlIwBot (keskustelu | muokkaukset)
131 404 muokkausta
järjestelyä, lk
Rivi 1:
{{Korjattavat 2012}}
{{Holoseeni}}
'''Preboreaalikausi''' oli välittömästi viimeisen eli [[Veiksel-jääkausi|Veiksel-ääkauden]] päättymistä seurannut ajanjakso noin 11500-10500 kalenterivuotta sitten<!-- n. 10300 - 9700 BP?-->, melkojolloin nopeallalämpötila lämpenemiselläkohosi melko nopeasti. Preboreaalikausi alkoi [[Salpausselät]] synnyttäneen kylmän [[Nuorempi dryaskausi|nuoremman dryaskauden]] jälkeisellä äkillisellä lämpenemisellä. Suomi oli kaudelta laajalti jään ja veden peitossa. Ennen preboreaalista kauttapreboreaalikautta oli Suomessa jäästä paljastuneilla alueilla arktista [[tundra]]a sekä kylmä ja kuiva ilmasto. Preboreaalikin oli aluksi kylmä, sitten kuiva ja viileä kausi, jolloin [[Skandinavia]]ssa kasvoi laajalti koivumetsiä. Kaudella alkoi laaja soistuminen.▼
{{Korjattava/Kieli|kirjoitusvirheitä ja käsittämättömiä lauseita.}}
'''Preboreaalikausi''' oli välittämästi [[Veiksel-jääkausi|Veiksel-ääkauden]] päätyttyä vallinnut kausi noin 11500-10500
▲kalenterivuotta sitten<!-- n. 10300 - 9700 BP?--> melko nopealla lämpenemisellä. Preboreaalikausi alkoi [[Salpausselät]] synnyttäneen kylmän [[Nuorempi dryaskausi|nuoremman dryaskauden]] jälkeisellä äkillisellä lämpenemisellä. Suomi oli kaudelta laajalti jään ja veden peitossa. Ennen preboreaalista kautta oli Suomessa jäästä paljastuneilla alueilla arktista [[tundra]]a sekä kylmä ja kuiva ilmasto. Preboreaalikin oli aluksi kylmä, sitten kuiva ja viileä kausi, jolloin [[Skandinavia]]ssa kasvoi laajalti koivumetsiä. Kaudella alkoi laaja soistuminen.
Ilmaston kylmyyden takia ei Suomessa tällöin liene ollut suuressa määrin pysyvää asutusta. Noin 11&nbsp;000 vuotta sitten oli asutusta Virossa ja Äänisen itäpuolella, ja Suomeen saattoi saapua asukkaita jo kauden lopulla 10&nbsp;800-10&nbsp;500 vuotta sitten, mutta aivan varmaa tämä ei ole.
[[Jää]] vetäytyi Suomessa tuhannessa vuodessa Etelä-Suomen pohjoisosista Länsi-[[Lappi]]in. Lämpötila oli preboreaalikauden lopussa melko lähellä nykyistä<ref name="Kuusisto_1923">Ilmastonmuutos ja Suomi, Esko Kuusisto, ISBN 951-970-296-8, s. 23</ref>. Preboreaalikausi aloitti [[holoseeni]]n. Kautta seurasi viileä [[boreaalikausi]].
Rivi 9 ⟶ 7:
== Preboreaalikauden alku ==
 
Ennen preboreaalikautta oli kylmä [[Nuorempinuorempi dryaskausi]], jolloin kylmä ja kuiva [[arotundra]] ulottui laajoille alueilla. Sitten noin 11600 kalenterivuotta eli noin 10300 radiohiilivuotta sitten<ref>Rutter&Velichko 1997, s 83</ref> ilmasto lämpeni nopeasti, ja metsä alkoi vallata alaa arotundralta, kun ilmasto kostui ja kuivui. Monin paikoin lähti soistuminen käyntiin.
 
== Preboreaalin ajoituksista ==
 
Preboreaalin ajoituksissa jonkun verran ristiriitaisuuksia johtuen eri alueiden erilaisesta kehityksestä jääkauden lopussa, ja eri ajoitusmenetelmistäkin. Monesti kausi ajoitetaan alkavaksi noin 11500 kalenterivuotta sitten, jolloin GgrönlantiGrönlanti lämpeni alle 50 vuodessa noin 7 C. [[Radiohiili]]vuosissa preboreaali alkaa noin 9800 BP uncal(kalibroimaton). Grönlannin jääkairausnäytteet antavat 11640 kalenterivuottajääkairausnäytteistä nuoremman dryaskauden lopulleloppu jaon 1140011640 radiohiilivuotta varhaisen preboreaalinkalenterivuotta päättymisellesitten. Preboreaalin päättymisessä on eri paikoista tehdyissä ajoituksissa parinsadan vuoden epätarkkuus. Grönlannin jääkairausnäytteistä tehty analyysi antaa 10,180±60 kalenterivuotta ja eri alueilta euroopasta tehdyt yleensä 10000+-100 vuotta.
Koillis-Venäjän suotutkimusten mukaan preboreaali jakautuu kausiin PB-1
10000-9800 BP uncal, andja PB-2, 9800–9300 BP uncal(kalibroimaton). näidenKalibroituna calpal-kalibrationäistä antaasaadaan preboreaalille 10500-9500 kalenterivuotta sitten.
 
== Preboreaalikauden kylmä heilahdus ==
Rivi 35 ⟶ 33:
Marunan siitepölyä on löydetty vain kylmältä kaudelta Kaakkois-Suomesta, ei Salpausselistä pohjoiseen tai länteen. Metsittymisvaiheessa saapuivat [[Karjalankannas|Karjalankannakselle]] ja pian myös eteläiseen Itä-Suomeen ensin [[tyrni]], sitten [[haapa]], [[kataja]] ja [[pihlaja]] sitten [[hieskoivu]] ja [[rauduskoivu]]. Preboreaalikaudella liikkui Suomessa metsästäjiä jäästä vapautuneilla alueilla.
 
== Preboreaalikausi Suomessa ja Pohjoismaissa==
 
Ajan kulttuureja olivat [[Azilin kulttuuri]] Ranskassa, Nueman Virossa?, [[Kundan kulttuuri]] Virossa, Epiravetten kulttuuri Keski-Euroopassa. Tänä aikana tunnettiin sukset ja reet sekä korit ja veneet sekä keihäät, jouset ja nuolet. Käärme ja hirven pää olivat suosittuja aiheita luolamaalauksissa. Kauden alussa jäätikön patoama [[Baltian jääjärvi]] tyhjeni Atlanttiin muuttuen [[Yoldiameri|Yoldiamereksi]], jolloin veden pinta laski Itämeren alueella jopa 30 m. Kauden loppupuolella Yoldiameri muuttui [[Ancylusjärvi|Ancylusjärveksi]], kun jäätikön painama maa kohosi sulkien Yoldiameren salmen länteen. Ancylusjärven pinta alkoi nousta jäätikön sulamisvesien virratessa siihen.▼
Preboreaalisen kauden lopussa ilmestyi [[Suomen mesoliittinen kausi|mesoliittinen kulttuuri]] Suomeen. Kauden päättymisen ajoituksissa on suuria ongelmia, mutta tiedetään tulivuoren tuhkan ajoituksesta, että kautta seuraava lämpimämpi [[boreaali]]kausi alkoi viimeistään 10&nbsp;000 vuotta sitten. Preboreaalikausi alkoi 7 asteen lämpötilan nousulla 50 vuodessa tai muutamassa vuodessa. Tällä kaudella päättyi Euroopan [[myöhäispaleoliittinen]] metsästyskulttuuri, ja siirryttiin [[mesoliittinen|mesoliittiseen]] metsästys-, kalastus- ja pyyntikulttuuriin, jota edustaa Tanskan [[Maglemosen kulttuuri]] 9&nbsp;000-6&nbsp;400 eaa. (11&nbsp;000-8&nbsp;400 vuotta sitten). Mesoliittiselle [[kulttuuri]]lle oli ominaista suurriistan pyynnin suhteellinen vähäisyys, koska suurriista oli loppunut ilmastonmuutoksen ja ihmisen harjoittaman ahkeran metsästyksen takia.▼
▲Ajan kulttuureja olivat [[Azilin kulttuuri]] Ranskassa, Nueman Virossa?, [[Kundan kulttuuri]] Virossa, Epiravetten kulttuuri Keski-Euroopassa. Tänä aikana tunnettiin sukset ja reet sekä korit ja veneet sekä keihäät, jouset ja nuolet. Käärme ja hirven pää olivat suosittuja aiheita luolamaalauksissa. Kauden alussa jäätikön patoama [[Baltian jääjärvi]] tyhjeni Atlanttiin muuttuen [[Yoldiameri|Yoldiamereksi]], jolloin veden pinta laski Itämeren alueella jopa 30 m. Kauden loppupuolella Yoldiameri muuttui [[Ancylusjärvi|Ancylusjärveksi]], kun jäätikön painama maa kohosi sulkien Yoldiameren salmen länteen. Ancylusjärven pinta alkoi nousta jäätikön sulamisvesien virratessa siihen.
 
== Preboreaalikausi Suomessa ja Pohjoismaissa==
 
Preboreaalikautta leimasi Suomessa jään vetäytyminen, vaikka maa oli jo joiltain osin (Idässä ja Lounais-Suomessa) jäätön. Kasvillisuus levittäytyi hiljalleen jään vetäytyessä. Kauden alussa pajua kasvoi Kaakkois-Suomessa ja sen jälkeen myös vaivaiskoivua. 200–300 vuodessa kauden alusta ensin vaivaiskoivu ja sitten isompi koivu valtasi suuren osan Suomea ja 600 vuoden kuluttua, 10&nbsp;900 koivumetsät vahvistuivat. Jonkin aikaa kesti niin sanottu valkea taiga, jossa koivun, haapojen ja muiden kylmää kestävien puiden muodostama metsä luonnehti maisemaa.
 
Kauden alussa, 11&nbsp;500 vuotta sitten, Itämeri oli yhteydessä jään reunan kohdalla olevan jään alas painaman Keski-Ruotsin suurten järvien kohdalla olevan salmen kautta. Tätä Itämeren vaihetta sanotaan [[Yoldiameri|Yoldiamereksi]]. Etelä-Suomi oli meren peitossa, ja jään reuna Jyväskylän tienoilla, Pohjanmaa ja Länsi-Lappi olivat jään peitossa. Itä-Suomessa ja Pohjois-Lapissa kasvoi tundraa. Ihmisiä tiedetään asuneen ainoastaan Suomen eteläpuolella. Pohjois-Saksassa oli [[Ahrensburgin kulttuuri]] ja Itä-Euroopassa [[Swidryn kulttuuri]] [[Valko-Venäjä]]llä sekä Pohjois-Norjassa [[Komsan kulttuuri]]n metsästäjiä.
 
Suunnilleen 11&nbsp;400 vuotta sitten jään reuna oli Uusikaupunki-Jyväskylä-Oulujärvi -linjalla, ja Länsi-Lapissakin oli jo jonkin verran jäättömiä alueita. Keski- Suomi ja Etelä-Suomi olivat suurilta osin Yoldiameren peitossa, ja Karjalankannaksella kasvoi koivuja, ja Mikkelin seuduilla tundrakasvillisuutta.<ref>Suomen luonto 1, Luonto toimii, tunturit
Päätoimittaja Paavo Havas, toimitussihteeri Aila Järvenpää,
Rivi 53 ⟶ 49:
Sisä-Suomen reunamuodostumat syntyivät Jyväskylän seuduille noin 11&nbsp;000–10&nbsp;900 vuotta sitten<ref>Suomen historian kartasto, Karttakeskus 2007, sivu 11</ref>.
 
Noin 11&nbsp;000 vuotta sitten jään reuna oli Länsi- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Tundra oli vetäytynyt 60 leveysasteelle, sen eteläpuolella metsänraja oli 57 leveysasteella. Ihmisiä asui näillä alueilla, jotka olivat tundraa ystävällisempiä. Valko-Venäjältä levittäytyi pohjoiseen [[jälki-swidrylainen]] asutus.▼
Noin
▲11&nbsp;000 vuotta sitten jään reuna oli Länsi- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Tundra oli vetäytynyt 60 leveysasteelle, sen eteläpuolella metsänraja oli 57 leveysasteella. Ihmisiä asui näillä alueilla, jotka olivat tundraa ystävällisempiä. Valko-Venäjältä levittäytyi pohjoiseen [[jälki-swidrylainen]] asutus.
Itämeri oli yhä Yoldia-vaiheessa, ja suuri osa Suomea veden pinnan yläpuolella. Tanskassa vallitsi mesoliittinen [[Maglemosen kulttuuri|Maglemosen]] [[keräilijä-metsästyskulttuuri]], metsä oli ehtinyt jo levitä sinne. Noin 8&nbsp;500 jää oli hieman Tornionjoen laakson länsipuolella. Suomi oli yhä suureksi osaksi tundraa.
Suomesta etelään oli [[Kundan kulttuuri]] Virossa, [[Butovon kulttuuri]] Valko-Venäjällä ja [[Veretjen kulttuuri|Veretje-kulttuuri]] [[Ääninen|Äänisen]] rannoilla. Norjan rannikolla kukoistivat [[Fosnan kulttuuri|Fosnan-]], [[Komsan kulttuuri|Komsan-]] ja (kenties [[saamelaiset]]) kulttuurit.▼
 
== Preboreaalikausi Keski-Euroopassa ==
 
Preboreaalilla Keski-Euroopan sademäärä oli noin 300 mm ja kausi ajoittuu siellä aikaan 10500-9800 radiohiilivuotta sitten.<ref name="Andera_2008_14">Euroopan luonto, Milosh Andera 2008, s 14</ref>. Vuoden keskilämpötila oli Keski-Euroopassa hieman yli 0 C eli suunnilleen sama kuin suomessa nyt<ref name="Andera_2008_14">Euroopan luonto, Milosh Andera 2008, s 14</ref>. Keski-Euroopassa kasvoi lämpöä suosivia puita ja arokasvillisuutta nimenomaan vuorten etelärinteillä<ref name="Andera_2008_14">Euroopan luonto, Milosh Andera 2008, s 14</ref>.
== Preboreaalikauden ajoituksesta ==▼
 
▲== Preboreaalikauden ajoituksestakulttuureja ==
*Preboreaalikausi alkoi äkillisenä lämpötilan nousuna [[GISP2]]-jäänäytteessä noin 11600 vuotta sitten eli noin 10000 radiohiilivuotta sitten.
{{lähteetön}}
▲Preboreaalisen kauden lopussa ilmestyi [[Suomen mesoliittinen kausi|mesoliittinen kulttuuri]] Suomeen. Kauden päättymisen ajoituksissa on suuria ongelmia, mutta tiedetään tulivuoren tuhkan ajoituksesta, että kautta seuraava lämpimämpi [[boreaali]]kausi alkoi viimeistään 10&nbsp;000 vuotta sitten. Preboreaalikausi alkoi 7 asteen lämpötilan nousulla 50 vuodessa tai muutamassa vuodessa. Tällä kaudella päättyi Euroopan [[myöhäispaleoliittinen]] metsästyskulttuuri, ja siirryttiin [[mesoliittinen|mesoliittiseen]] metsästys-, kalastus- ja pyyntikulttuuriin, jota edustaa Tanskan [[Maglemosen kulttuuri]] 9&nbsp;000-6&nbsp;400 eaa. (11&nbsp;000-8&nbsp;400 vuotta sitten). Mesoliittiselle [[kulttuuri]]lle oli ominaista suurriistan pyynnin suhteellinen vähäisyys, koska suurriista oli loppunut ilmastonmuutoksen ja ihmisen harjoittaman ahkeran metsästyksen takia. Preboreaalin alussa Pohjois-Saksassa oli [[Ahrensburgin kulttuuri]] ja Itä-Euroopassa [[Swidryn kulttuuri]] [[Valko-Venäjä]]llä sekä Pohjois-Norjassa [[Komsan kulttuuri]]n metsästäjiä.
 
Ajan kulttuureja olivat [[Azilin kulttuuri]] Ranskassa, [[Kundan kulttuuri]] Virossa, Epiravetten kulttuuri Keski-Euroopassa. Tänä aikana tunnettiin sukset ja reet sekä korit ja veneet sekä keihäät, jouset ja nuolet. Käärme ja hirven pää olivat suosittuja aiheita luolamaalauksissa.
<!--
 
ranska
▲Suomesta etelään oli [[Kundan kulttuuri]] Virossa, [[Butovon kulttuuri]] Valko-Venäjällä ja [[Veretjen kulttuuri|Veretje-kulttuuri]] [[Ääninen|Äänisen]] rannoilla. Norjan rannikolla kukoistivat [[Fosnan kulttuuri|Fosnan-]], [[Komsan kulttuuri|Komsan-]] ja (kenties [[saamelaiset]]) kulttuurit.
The Holocene began with the Preboreal, characterized here by open pine-birch forest with some mlaed oak thickets. Large to medium-size mammals included not only boar, red and roe deer and beaver, but also aurochs, horse and rare moose. In the climatic optimum of the Boreal phase, there was massive development of hazel, but the fauna remained the same. As in the Preboreal, boar, favored by the existence of clearings, was more abondant than red deer (Rozoy, 1978 (pp. vi, 328, 1057)). Aurochs is still present, as at Roche-aux-Faucons (Cordy, 1976). During the Atlantic period, which was more humid, a darker, more closed, dense mlaed oak forest spread throughout these regions, and was composed of as wide a variety of taxa as is presently the case (oak, linden, elm, various species of maple, asti, chestnut, hornbeam, birch, hazel, aider, poplar, mountain asti, wild cherry, service tree, two eiders, black aider, hawthorn, holly, juniper, and fate in this period, beech). But the main animais are still the same (red and roe deer, boar, beaver) and neither aurochs nor horse had completely disappeared (Dewez and Cordy, 1983), although red deer, an animal preferring copses, is now more abondant than boar.
-->▼
 
== Preboreaalikauden kulttuureja ==
<!-- lähde http://www.archatlas.dept.shef.ac.uk/CultureAreas/CultureNames.htm -- niin kuin nuorempi dryas, alleröd -->
<!--*[[Maglemosen kulttuuri]] ▼
 
<!--*Yoldiameri -->
▲*[[Maglemosen kulttuuri]]
*[[Azilin kulttuuri]]
*Late [[Romanellin kulttuuri|Romanellian]]
Rivi 85 ⟶ 76:
*Shan Koba
*Lähi-idän esikeraaminen neoliittinen [[PPNA]] eli protoneoliittinen, jonka lopussa maanviljely alkoi siellä
▲--->
 
== Katso myös ==
 
*[[Veiksel-jääkausi]]
*[[Jääkausi Suomessa]]
*[[Preboreaalin kylmä heilahdus]]
*[[Holoseeni]]
*[[Itämeri]]
*[[Yoldiameri]]
*[[Ancylusjärvi]]
*[[Boreaalikausi]]
*[[Salpausselät]]
 
Rivi 113 ⟶ 99:
*[http://donsmaps.com/toolsmore.html Central Europe]
 
[[Luokka:Geologiset ajanjaksotHoloseeni]]
[[Luokka:Paleoklimatologia]]
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Preboreaali”