Ero sivun ”Lantalaiset” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
→‎Lapin ja Lannan raja: kartta tähänkin
Rivi 4:
 
==Lapin ja Lannan raja==
[[Kuva:Västerbottens_län_och_svenska_lappmarken_1796.svg|thumb|right|300px|Ruotsin Lapinmaat ({{k-sv|lappmarken}}) vuonna 1796.]]
'''Lapinraja''' eli '''Lapin ja Lannan raja''' on ollut historiallisesti, kansanperinteellisesti ja juridisesti merkittävä rajavyöhyke suomalaisen ja ruotsalaisen talonpoikaisasutuksen ja saamelaisasutuksen välillä. Lapinrajalta alkoivat saamelaisten käyttämät alueet; talonpojat eivät saaneet asettua sen taakse asumaan eivätkä edes metsästää tai kalastaa alueella ilman saamelaisten lupaa. Rajantakaiset alueet eivät myöskään kuuluneet [[linnalääni|linnalääneihin]]. Rajaa ei ollut merkitty karttaan tai maastoon, vaan sen sijainti säilyi paikallisena perimätietona. Lapinrajan tarkka sijainti oli usein riitelyn kohteena ja aiheesta käytiin paljon käräjiä. Esimerkiksi 1672 Kemin kesäkäräjillä alkoi oikeudenkäyntien sarja kemijärveläisten talonpoikien sekä Sodankylän ja Keminkylän lappalaisten välillä rajan sijainnista, joka päättyi lopullisesti lappalaisten eduksi vasta 1724. <ref>Suur-Sodankylän historia 1, s.87-92, Jyväskylä 1995, ISBN 951-96796-1-8</ref>