Ero sivun ”Pohjan sota” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
täydennystä |
|||
Rivi 21:
Loppuvuodesta 1655 Brandenburgin [[vaaliruhtinas]] [[Fredrik Vilhelm (Brandenburg)|Fredrik Vilhelm]] uhkasi Ruotsia sodalla. Kaarle kääntyi pohjoiseen ja pakotti Fredrikin solmimaan 7. tammikuuta 1656 Königsbergin sopimuksen, jolla Ruotsi sai puolet Preussin satamien tulleista ja oikeuden käyttää Libaun ja Memelin satamia. Lisäksi Fredrikin hallitseman [[Preussin herttuakunta|Preussin herttuakunnan]] tuli siirtyä Puolan alaisuudesta Ruotsin alaisuuteen.
Kesällä 1658 puolalaiset nousivat kapinaan ruotsalaisia valloittajia vastaan. Kansannousu pakotti Kaarlen vetäytymään lähemmäs Itämerta piirittämään [[Danzig]]ia, aluelle jossa joukkojen huoltaminen olisi helpompaa.
==Venäjä julistaa sodan==▼
Toukokuussa 1656 tsaari Aleksei Mihailovitš julisti sodan Ruotsille tavoitteena reitin avaaminen Itämerelle. Kesäkuun alkupäivinä venäläiset hyökkäsivät pohjoisessa [[Pähkinälinna]]a ja [[Käkisalmen linna]]a kohti aloittaen vuosina 1656-1658 käydyn [[Ruptuurisota|ruptuurisodan]]. Venäläiset saivat nopeasti koko Laatokan alueen hallintaansa piiritettyä Käkisalmen linnaa lukuun ottamatta. Etelämpänä venäläiset valtasivat kesällä Väinänlinnan sekä Kokenhausenin, ja ryhtyivät elokuun lopussa piirittämään [[Riika]]a. Piiritys kuitenkin epäonnistui, sillä Venäjällä ei ollut käytössään laivastoa. Kesällä puolalaiset nousivat kapinaan ruotsalaisia valloittajia vastaan. Kansannousu pakotti Kaarlen vetäytymään lähemmäs Itämerta piirittämään [[Danzig]]ia, aluelle jossa joukkojen huoltaminen olisi helpompaa.▼
[[kuva:Kurfürst Friedrich Wilhelm von Brandenburg 2.gif|thumb|Brandenburgin vaaliruhtinas [[Fredrik Vilhelm (Brandenburg)|Fredrik Vilhelm]]. (G. Flinckin maalaus 1652)]]
Kaarle haki tukea Brandenburgilta ja lupasi Fredrik Vilhelmille lisäalueita Preussista. Vastineeksi Fredrik lupasi koko armeijansa Ruotsin käyttöön 12 kuukaudeksi ja sen jälkeen vielä 4 000 jalkamiestä pitemmäksi aikaa. Kaarle pääsi taas etenemään ja yhtynyt brandenburgilais-ruotsalainen armeija löi puolalaiset [[Varsovan taistelu]]ssa 18.–20.7.1656. Taistelun jälkeen Fredrik kuitenkin vetäytyi yhteistyöstä Kaarlen kanssa, eivätkä ruotsalaiset pystyneet hyödyntämään voittoa.
▲==Venäjä julistaa sodan==
▲Toukokuussa 1656 tsaari Aleksei Mihailovitš julisti sodan Ruotsille tavoitteena reitin avaaminen Itämerelle. Kesäkuun alkupäivinä venäläiset hyökkäsivät pohjoisessa [[Pähkinälinna]]a ja [[Käkisalmen linna]]a kohti aloittaen vuosina 1656-1658 käydyn [[Ruptuurisota|ruptuurisodan]]. Venäläiset saivat nopeasti koko Laatokan alueen hallintaansa piiritettyä Käkisalmen linnaa lukuun ottamatta. Etelämpänä venäläiset valtasivat
Sotatoimet päättyivät 21. toukokuuta 1658 solmittuun Vallisaaren aselepoon, joka vahvistettiin 20. joulukuuta kolmivuotiseksi. Sopimuksen mukaan Stolbovan rauhan raja säilyi maiden välillä lukuun ottamatta venäläisten haltuun jäämiä Kokenhusenia, Adselniä, Tartoa, Marienburgia ja Wasch-Narvaa.<ref name="PohPr_Venäjä"/>
==Sodan siirtyminen Tanskaan 1657==
| |||