Ero sivun ”Sylvester II” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xqbot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.3) (Botti lisäsi: ilo:Papa Silvestre II
PARABAG (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
 
{{Korjattava/kieli|mm. roomalaisten lukujen taivutus väärin}}
[[Tiedosto:Silvester II. and the Devil Cod. Pal. germ. 137 f216v.jpg|thumb|right|Sylvester II ja paholainen (n. 1460-luku)]]
 
Paavi '''Sylvester II''' (noin [[950945]]–[[12. maaliskuutatoukokuuta]] [[1003]]) oli ensimmäinen [[ranska]]lainen [[paavi]]. Hän hallitsi [[2. huhtikuuta]] [[999]] – [[12. toukokuuta]] [[1003]].<ref>Hanska 2005: 320.</ref> Hänen oikea nimensä oli '''Gerbert d'AurillacAurillacilainen'''.
 
Hän oli tuottelias oppinut ja toivälitti [[Arabit|arabien]] tietoa [[aritmetiikka|aritmetiikasta]] ja [[astronomia]]sta [[Eurooppa]]an.
 
==Elämä==
'''Gerbert''' syntyi noin vuonna [[950945]] [[Ranska]]ssa [[Aurillac]]in seudulla [[Auvergne]]n seudullamaakunnassa. Vuoden [[963]] tienoilla hän meni Pyhän Geraldin luostariin [[Aurillac]]issa. Vuonna [[967]] [[Barcelona]]n kreivi Borrell vieraili luostarissa, ja luostarin [[apotti]] pyysi kreiviä ottamaan GerbeertinGerbertin mukaansa [[EspanjaKatalonia]]an, jossa poikanuorukainen voisi opiskella [[quadrivium]]in oppijaksoa eli mm. [[matematiikka]]a. Seuraavina vuosina Gerbert opiskeli kristittyjenSanta hallitsemassaMaria Barcelonassade jaRipollin mahdollisestibenediktiiniluostarissa [[muslimi]]enkristittyjen hallitsemissa [[Córdoba (Espanja)|Córdoba]]n ja [[Sevilla]]nhallitsemassa kaupungeissaKataloniassa.
 
Vuonna [[969970]] kreivi Borrell teki [[pyhiinvaellus]]matkan [[Rooma]]an ja otti Gerbertin mukaansa. Roomassa Gerbert tapasi paavi [[Johannes XIII]]:n ja keisari [[Otto I Suuri|Otto I]]:n. Paavi suostuttelisuositteli Otonlahjakasta ottamaan GerbertinGerbertiä [[tuutori]]ksi Oton nuorelle pojalle, josta myöhemmin tuli keisari [[Otto II]]. Joitain vuosia myöhemmin, Otto antoi Gerbertille luvan mennätäydentää opiskelemaanopintojaan [[Reims]]in [[katedraalikoulu]]unssa, jossa [[arkkipiispa]] Adalbero pian teki hänestä pian koulun opettajan.
 
Kun Otto II:sta tuli [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]] keisari vuonna [[983967]], hän nimitti Gerbertin [[Bobbion]] luostarin [[Apotti|apotiksi]] jaItaliaan. alueenEdellisten <!--apottien districtjäljiltä -->[[luostari]]n kreiviksi. Edelliset apotitasiat olivat kuitenkin pilanneethuonolla [[luostari]]ntolalla, joten Gerbert palasi pian takaisin Reimsiin.
 
Otto II:n kuoleman jälkeen vuonna [[984983]] GerhardGerbert meni mukaan aikansa politiikkaan. Vuonna [[985]] hän tuki arkkipiispansa suostumuksella [[Hugo Capet]]'ta Ranskan [[LothairLothar]]ia vastaan estääkseen tätä ottamasta [[Lothringen]]ia [[Otto III]]:nneltalta. Capet'sta tuli myöhemmin Ranskan [[kuningas]] kaksi vuotta myöhemmin.
 
Adalbero kuoli vuonna [[988989]]. GerhardGerbert olisi ollut hänen luonnollinen seuraajansa, mutta Hugo Capet nimitti arkkipiispaksi [[Arnulf]]inArnulfin, Lotharin aviottoman pojan. ArnuldArnulf pantiin viralta [[991]] syytettynä vehkeilystä kuningasta vastaan, ja hänen seuraajakseen valittiin Gerbert. Gerbertin valintaa Reimsin arkkipiispaksi vastustettiin niin paljon, että paavi [[Johannes XV]] lähetti Ranskaan edustajansa, joka väliaikaisesti pidätti Gerbertin virastaan. Gerbert pyrki osoittamaan, että päätös oli laiton, mutta vuonna [[Kirkolliskokous|kirkolliskokouksessa995]] vuonnakokoontuneessa [[995synodi]] todettiinssa Arnulfin erottaminen todettiin pätemättömäksi.
 
Gerbertistä tuli Otto III:n opettaja, ja paavi [[Gregorius V]], Oton [[serkku]], nimitti hänet [[Ravenna]]n arkkipiispaksi vuonna [[998]]. Keisari valitsi hänet paaviksi Gregoriuksen jälkeen vuonna [[999]]. Gerbert otti nimekseen Sylvester II (viitaten [[Konstantinus Suuri|Konstantinus Suuren]] neuvonantajaan,aikaiseen paavi [[Sylvester I]]:een). Pian tultuaan paaviksi, hän vahvisti entisen kilpailijansa Arnulfin aseman Reimsin arkkipiispana.
 
Vuonna [[1001]] roomanRooman kansa nousi kapinaan keisaria vastaan, minkä takiavuoksi Oton ja Sylvesterin piti paeta [[Ravenna]]an. Otto johti kahta epäonnistunutta sotaretkeä saadakseen Rooman takaisin haltuunsa, ja kuoli kolmannen aikana vuonna [[1002]]. Gerbert palasi Roomaan Oton kuoleman jälkeen, vaikka kaupunki oli vielä kapinoivan aateliston vallassa, ja kuoli pian tämän jälkeen. <!-- Hänet on haudattu '' St. John Lateran[[Lateraanikirkko]]on.''-->
 
==Työ==
Gerbert kirjoitti sarjan [[quadrivium]]ia koskevia teoksia. Hän oli oppinut [[Katalonia]]ssa [[arabialaiset numerot]], joihin kuului myös [[Espanjanolla]]ssa ja pystyi laskemaan päässään laskuja, jotka olivat erittäin vaikeita hänensuositteli [[roomalaiset numerot|roomalaisillaroomalaisten numeroillanumeroiden]] ajattelevillekorvaamista aikalaisilleenniillä. Reimsissä hän rakensi [[hydrauliikka|hydrauliset]] urut,. jotka vetivät vertoja kaikilleGerbert aikaisemminkirjoitti tunnetuilleuseita soittimillematemaattisia, joissamuun ilma piti pumpata manuaalisesti. Gerbert palauttimuassa [[helmitaulu]]n eurooppalaisten tietoisuuteen ja vuonna [[984]] hän pyysi Lupitus Barcelonalaiselta käännöstä arabialaisesta [[Astronomia|astronomisesta]] tutkimuksesta. Gerbert on saattanut kirjoittaa [[astrolabi]]a kuvaavan teoksen, jonka [[Hermannus Contractus]] julkaisi noin 50(abacus) vuottakoskevia myöhemmintutkimuksia.
 
Paavina hän vastusti voimakkaasti laajalle levinnyttä [[simonia]]a ja papiston parisuhteita, todeten että vain kykenevistä ja nuhteettomista miehistä saattoi tulla piispoja. Hän kirjoitti [[dogmi|dogmaattisen]] teoksen "De corpore et sanguine Domini" (Jumalan ruumiista ja verestä).
 
==Gerbert ja legendat==
Tiedemiehenä ja teknisenä innovoijana Gerbert oli huomattavasti aikaansa edellä. Jälkimaailma yhdisti häneen perusteettomasti monenlaisia kuvitelmia mustasta magiasta.
Tieteilijänä Gerbert oli huomattavasti aikaansa edellä. Hänen väitettiin opiskelleen [[magia]]a ja [[astrologia]]a Sevillassa. Tästä saivat alkunsa legendat, jotka väittävät hänen olleen [[paholainen|paholaisen]] veroinen taikuri.
 
Gerbertin väitettiin omistaneen loitsukirjan, jonka hän varasti arabialaiselta [[filosofi]]lta Espanjassa. Rikoksen uhri pystyi seuraamaan pakenevaa Gerbertiä tähtien avulla, mutta Gerbert oli tietoinen takaa-ajosta ja roikkuen sillalta &mdash; maan ja taivaan välissä &mdash; hän oli näkymätön taikurille.
 
Gerbertin kerrottiin rakentaneen [[pronssi]]sen pään, joka vastasi hänen kysymyksiinsä joko "kyllä" tai "ei". Hänen väitettiin myös solmineen sopimuksen Meridianan, naispuolisen paholaisen, kanssa, joka oli ilmestynyt Gerbertille, kun tämän maallinen rakkaus oli hylännyt hänet ja jonka avulla hän nousi paaviksi (toisen tarinan mukaan hän voitti paaviuden heittämällä noppaa paholaisen kanssa). Legendan mukaan Meridiana (tai pronssinen pää) kertoi Gerbertille, että jos tämä koskaan pitää [[messu]]n [[Jerusalem]]issa, paholainen tulisi noutamaan hänen [[sielu]]nsa. Gerbert perutti [[pyhiinvaellus|pyhiinvaelluksensa]] Jerusalemiin ja piti messun Jerusalemin pyhän Marian kirkossa (jota kutsuttiin myös Jerusalemin kirkoksi), minkä jälkeen hän sairastui ja kuollessaan hän pyysi [[kardinaali|kardinaaleja]] leikkaamaan ruumiinsa palasiksi ja levittämään palat ympäri kaupunkia. Toisen version mukaan Paholainen hyökkäsi Gerbertin kimppuun tämän pitäessä messua ja pahoinpiteli tämän ja antoi Gerbertin silmät leikkivälineiksi [[demoni|demoneille]]. Katuvana Sylvester leikkasi pois kielensä ja toisen kätensä.
 
Sylvesterin hautakivessä lukee ''Iste locus Silvestris membra sepulti venturo domino conferet ad sonitum'', joka väärin tulkittuna on synnyttänyt tarinan, jonka mukaan Sylvesterin luut kolisevat haudassa juuri ennen paavin kuolemaa.
 
Gerbertin taikuruutta koskevat legendat syntyivät noin vuosisata hänen kuolemansa jälkeen. Myös muita paaveja on epäilty taikuruudesta, esimerkiksi [[Johannes XXI]]:tä ja [[Benedictus XII]]:tta. [[Gregorius XII]] kuulusteltiin magiikan harjoittamisesta [[Pisa]]n kirkolliskokouksessa [[1409]].
 
==Lähteet==
* [http://www.tieteessatapahtuu.fi/007/pekonen.htm] Osmo Pekonen: Gerbert Aurillacilainen: matemaatikko ja paavi tuhannen vuoden takaa. Tieteessä tapahtuu 7 (2000), 23–28.
*{{Kirjaviite|Tekijä=Jussi Hanska|Vuosi=Vammala 2005|Nimeke=Kristuksen sijaiset maan päällä?|Selite=Paaviuden historiaa apostoli Paavalista Johannes Paavali toiseen|Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura|Tunniste=ISBN 951-746-719-2}}