Ero sivun ”Neuvostoliiton sotarikokset” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2:
'''Neuvostoliiton sotarikoksilla''' tarkoitetaan [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] (1922-1991) armeijan suorittamia sotarikoksia. Vuosina 1918-1946 armeijan nimi oli työläisten ja talonpoikien punainen armeija, lyh. puna-armeija. Vuonna 1946 armeijan nimi muutettiin Neuvostoliiton asevoimiksi. Armeija syyllistyi sotarikoksiin etenkin toisen maailmansodan (1939-1945) aikana.
 
Neuvostoliitto oli solminut Suomen ja Baltian maiden kanssa hyökkäämättömyyssopimukset vuonna 1934 ja niiden oli tarkoitus kestää vuoteen 1945. Neuvostoliitto kuitenkin painosti Baltian maita vuonna 1939 ja kaikki antoivatkin Neuvostoliiton asettaa sotilaitaan heidän maaperälleen. Suomi ei suostunut Neuvostoliiton aluevaatimuksiin ja Neuvostoliitto lavasti Suomen hyökkääjäksi 26.11.1939 Mainilan laukauksien avulla. 30.11.1939 Neuvostoliitto rikkoi Suomen ja Neuvostoliiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen hyökkäämällä Suomeen ilman sodanjulistusta aloittaen talvisodan. Hyökkäys rikkoi myös Tarton rauhansopimusta ja Kansainliiton peruskirjaa. Neuvostoliitto erotettiinkin hyökkäyksen vuoksi Kansainliitosta. Vuoden 1940 aikana Neuvostoliitto liitti Baltian maat itseensä. Neuvostoliitto suoritti näissä maissa massiivisia väestönsiirtoja vastoin kansalaisten tahtoa. Lisäksi Neuvostoliitto suoritti n. 20 000 puolalaisen joukkomurhan miehittämänsä Itä-Puolan Katynissa vuonna 1940, jonne Neuvostoliitto oli hyökännyt 17.9.1939 ilman sodanjulistusta. Neuvostoliitto myös kohteli muutenkin sotavankeja surkeasti; esimerkiksi Stalingradissa antautuneesta noin 90 000:sta akselivaltojen sotilaasta vain 5000 palasi lopulta kotiin.
Stalin oli myös esimerkiksi määrännyt, että saksalaisille antautumista yrittävät sotilaat on ammuttava säälimättä. Myös "poliittista propangandaa" levittävät tai "epäisänmaalliseen käytökseen syyllistyneet" tuli ampua. Sodan jälkeen kotiin palanneista sotavangeista lähes kaikki teloitettiin. Sodan jälkeen liittoutuneet palauttivat ja luovuttivat Operaatio Keelhaulissa Neuvostoliitolle arviolta ainakin 1 000 000 neuvostosotavankia ja siviiliä, joista osa olivat paenneet kommunismia ja osa auttaneet kansallissosialisteja. Heistä lmeisesti lähes kaikki teloitettiin tai lähetettiin Siperiaan. Luovutuksesta oli sovittu JaltalleJaltalla, mutta liittoutuneet luovuttimatluovuttivat myös sellaisia henkilöitä, joita sopimuksen mukaan ei olisi tarvinnut luovuttaa. Neuvostoliitto syyllistyi myös siviilien tappamiseen, esimerkiksi jatkosodassa partisaanit hyökkäsivät usein suomalaisten siviilien kimppuun.
 
Saksaa vallatessaan puna-armeijan sotilaat syyllistyivät myös lukemattomiin sotarikoksiin, kuten lähes kahden miljoonan saksalaisnaisen raiskauksiin. Puna-armeijan sotilaat raiskasivat myös tuhansia puolalaisia vallatessaan Puolan Saksalta. Sodan lopulla Neuvostoliitto myös rikkoi Japanin kanssa 13.4.1941 sovitun hyökkäämättömyyssopimuksen. Sopimus sovittiin viisivuotiseksi kestämään vuoteen 1946 saakka. Länsiliittoutuneiden painostuksesta ja Saksan antauduttua Neuvostoliitto kuitenkin siirsi vahvoja sotilasosastoja Kaukoitään ja hyökkäsi elokuussa 1945 Japania vastaan Kuriileilla ja Mantšuriassa. Neuvostoliitto oli luvannut Baltian maille ja niin sanotuille itäblokin maille demokraattiset vaalit sodan jälkeen, mutta Neuvostoliitto ei pitänyt kiinni lupauksestaan vaan nosti kommunistit valtaan kaikissa itäisen Euroopan maissa. Merkittävää on, että Neuvostoliiton sotarikollisia ei koskaan saatu tilille, koska Neuvostoliitto oli yksi toisen maailmansodan voittajavaltioista.
Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto syyllistyi sotarikoksiin etenkin Afganistanin sodassa, joka käytiin vuosina 1979-1989.