Wikipedia

Ero sivun ”Preeria” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
MerlIwBot (keskustelu | muokkaukset)
131 404 muokkausta
lyhennystä (pois jotain lähteetöntä ja lähteellistä horinaa josta ei saanut kunnolla selvää ja lisäksi tiivistetty useaan kertaa sanottuja asioita) ja rakennemuutosta ja yksi lähde
Rivi 2:
[[Kuva:Konza1.jpg|thumb|250px|Preeriaa.]]
 
'''Preeria''' on [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] keskiosissa [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] ja [[Kanada]]n [[keskilänsi|keskilännessä]] sijaitseva [[aro]]alue, jolla kasvaa enimmäkseen [[ruoho]]a, kukkia, pensaita ja muita matalia kasveja. Preeria onsijaitsee laajaltimantereen puuton [[aro]]aluekeskiosissa, koskaeikä sesinne onsiksi mantereenyllä keskiosissasateita minneniin yltää harvemmin sateitausein kuin metsäisille seuduillerannikkoalueille. Osaltaan sateiden tuloa mereltä estävät myös [[Kordillieerit|Kordillieerien]] vuoristo. Preeria on nykyisin suurelta osalta otettu viljelykseen, asumiseen tai karjanhoitoon. Alkuperäistä preeriaa tapaalöytää nykyäänenimmäkseen enitenenää luonnonpuistoissa. Aikoinaan preerialla vaelteli suuria [[biisoni]]laumoja, jotka on sittemmin metsästetty pois. Nimitys preeria (''prairie'') tulee [[ranskan kieli|ranskan kielen]] [[niitty]]ä tarkoittavasta sanasta, aluehan kuului alun perin [[ranska]]laisilleranskalaisille siirtomaaisännille. Preerian ruohoiselle kasvillisuudelle on ominaista se, että noin 2/3 kasvien eloperäisestä aineesta on maan alla muun muassa juurakoissa ja mukuloissa.
 
[[Kuva:Tallgrass Prairie Nature Preserve in Osage County.jpg|thumb|250px|Biisoneita luonnonpuistossa pitkäheinäisellä preerialla.]]
 
== Sijainti ja muodostuminen ==
Preerian aluetta sanotaan myös [[Suuret tasangot|suuriksi tasangoiksi]] ({{k-en|Great Plains}}) topografiansa vuoksi, koska se on maastoltaan enimmäkseen melko tasaista. Preerian ydinalue on [[Mississippi (joki)|Mississippi-joen]] länsipuolisissa [[Yhdysvaltain osavaltiot|Yhdysvaltain osavaltioissa]]. Kanadassa preeriaa on [[Alberta]]ssa, [[Saskatchewan]]issa ja [[Manitoba]]ssa. Preeriaksi kutsuttua ruohostoa on myös [[Kalifornia]]n keskialtaassa. Preeria kattaa suurimman osan Yhdysvaltain [[Pohjois-Dakota]]n, [[Etelä-Dakota]]n, [[Nebraska]]n, [[Kansas]]in, [[Oklahoma]]n, [[Texas]]in, [[Colorado]]n, [[Wyoming]]in ja [[Montana]]n osavaltioista, ja huomattavia osia myös [[Indiana]]n, [[Illinois]]in, [[Iowa]]n, [[Wisconsin]]in, [[Missouri]]n ja [[Minnesota]]n osavaltioista. Preeriaa on myös [[Kanada]]n [[Manitoba]]n, [[Saskatchewan]]in ja [[Alberta]]n provinsseissa. Esimerkki Yhdysvaltain preeria-alueen itäreunan kaupungista on Nebraskan [[Lincoln (Nebraska)|Lincoln]], ja läntisen reunan [[Cheyenne]].▼
Preerian alaksi ilmoitetaan monesti noin 15&nbsp;% Pohjois-Amerikasta eli suunnilleen 3,6 miljoonaa neliökilometriä.<ref>http://www.yale.edu/ynhti/curriculum/units/1992/5/92.05.12.x.html</ref><ref>http://www.blueplanetbiomes.org/prairie.htm</ref>. Toisten tietojen mukaan preerian ala oli ennen eurooppalaisten tuloa noin 1,75 miljoonaa neliökilometriä, josta lyhytruohoista 615&nbsp;000 km², sekaruohoista preeriaa 565&nbsp;000 km² ja pitkäruohoista 570&nbsp;000 km².<ref>http://www.fao.org/docrep/008/y8344e/y8344e0d.htm</ref>.▼
 
▲Preerian aluetta sanotaan myös [[Suuret tasangot|suuriksi tasangoiksi]] ({{k-en|Great Plains}}) topografiansa vuoksi, koska se on maastoltaan enimmäkseen melko tasaista. Preerian ydinalue on [[Mississippi (joki)|Mississippi-joenMississippijoen]] länsipuolisissa [[Yhdysvaltain osavaltiot|Yhdysvaltain osavaltioissa]]. Kanadassa preeriaa on [[Alberta]]ssa, [[Saskatchewan]]issa ja [[Manitoba]]ssa. Preeriaksi kutsuttua ruohostoa on myös [[Kalifornia]]n keskialtaassa. Preeria kattaa suurimman osan Yhdysvaltain [[Pohjois-Dakota]]n, [[Etelä-Dakota]]n, [[Nebraska]]n, [[Kansas]]in, [[Oklahoma]]n, [[Texas]]in, [[Colorado]]n, [[Wyoming]]in ja [[Montana]]n osavaltioista, ja huomattavia osia myös [[Indiana]]n, [[Illinois]]in, [[Iowa]]n, [[Wisconsin]]in, [[Missouri]]n ja [[Minnesota]]n osavaltioista. Preeriaa on myös [[Kanada]]n [[Manitoba]]n, [[Saskatchewan]]in ja [[Alberta]]n provinsseissa. Esimerkki Yhdysvaltain preeria-alueen itäreunan kaupungista on Nebraskan [[Lincoln (Nebraska)|Lincoln]], ja läntisen reunan [[Cheyenne]].
Tutkijoiden mielestä preeria alkoi syntyä jo noin 65–60 miljoonaa<ref>http://www.metroparks.net/CmsData/Site/Documents/Prairies_2004.pdf</ref> vuotta sitten, mutta nykyisenkaltaisia kasveja siellä alkoi olla noin 25-15 miljoonaa<ref>http://www.nps.gov/archive/wica/Vanishing_Prairie.htm</ref> vuotta sitten keski[[mioseeni]]kaudella, kun [[maapallo]]n ilmasto viileni ja kuivui ajan myötä. Nykyisenlainen preerian ilmasto on ollut noin 3&nbsp;000 vuotta.<ref name="klimate1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sws.uiuc.edu/docs/journals/4MS_2216ClimCondPra.pdf | Nimeke =Quantification of Climate Conditions Important to the Tall Grass Prairie | Tekijä =Stanley A. Changnon, Kenneth E. Kunkel,Derek Winstanley | Tiedostomuoto =pdf | Selite = Volume 96, #1, pp. 41-54| Julkaisu = | Ajankohta =2003 | Julkaisija =Illinois State Academy of Science | Viitattu = | Kieli ={{en}} }}</ref> Sademäärän pienennyttyä laajoilla alueilla puustolle kelpaamattomaksi syntyi laajoja ruohoisia ja pensaikkoisia alueita. Amerikan preeria on samaa ruohoista kasvillisuustyyppiä johon kuuluvat lauhkeat [[ruohoaro]]t, [[savanni]]t ja [[pensasaro]]t, joille on yhteistä se, että kasvillisuus on pääosin ruohoa ja pensaita ja se, että ilmasto on lauhkea ja sademäärä keskinkertainen. Metsää kasvaa ruohostossa vain 5–10&nbsp;%:lla maa-alasta. Monesti metsää on enemmän jokilaaksoissa. Preerian kaltaisia maita ovat [[Venäjä]]n ja [[Ukraina]]n [[aro]]t ja [[Argentiina]]n [[pampa]]t.▼
 
Pieniä preeria-alueita on myös itäisillä metsäalueilla ehkä [[intiaanit|intiaanien]] metsänhävitystoiminnan aikoinaan aiheuttamina. Nämä preeriat ovat mahdollisesti intiaanien kaskeamalla synnyttämiä. Preerialla on usein paloja, jotka ovat ihmisten tai luonnon, esimerkiksi salaman, aiheuttamia. Ainakin osittain nämä tiheään toistuvat palot ovat ylläpitäneet preerian puuttomuutta. Ruohokasvien syvälle ulottuvat juuret selviävät hengissä paloista.▼
Preerian ilmasto on [[mannerilmasto|mantereinen]], talvet kylmiä ja kesät kuumia, ja kaikkina vuodenaikoina on voimakkaita tuulia. Preerian itäosissa esiintyy keväisin ukkosmyrskyihin liittyviä [[tornado]]ja. Alueella esiintyykin enemmän tornadoja kuin missään muualla. Pohjois-Amerikan preerialle on tyypillistä kylmeneminen etelästä pohjoiseen ja kuiveneminen idästä länteen. Kuivuudeltaan preeria jakautuu itä-länsisuunnassa moneen vyöhykkeeseen, joita ovat metsäpreeria, pitkäheinäpreeria, sekaheinäpreeria ja lyhytheinäpreeria. Sateisempi pitkäheinäinen preeria on tyypillinen preeria, joka muistuttaa Ukrainan [[aro|steppiä]] mustamulta-maannoksineen. Kosteammalla pitkäheinäpreerialla sateet ovat myös ennustettavampia kuin lyhytheinäpreerialla. Sekaheinäpreeria on pitkäheinäisen ja lyhytheinäisen välimuoto.▼
 
PreeriamPreerian itärajalla on metsän ja arokasvillisuuden siirtymävyöhyke, jossa lehtimetsän keskellä kasvaa avoimepaa puistomaista metsää, mikä kasvityyppi muuttuu lännemmäs mentäessä yhä suurempia ruohoalueita sisältäväksi. Tätä lännempänä on metsäpreeria. Tätäkin idempänä varsinaisen preerian jokivarrella kasvoi preerian ollessa koskematon lehtimetsää<ref>Pentti Virrankoski 1994, Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit, s. 154.</ref>.▼
▲Preerian alaksi ilmoitetaan monesti noin 15&nbsp;% Pohjois-Amerikasta eli suunnilleen 3,6 miljoonaa neliökilometriä<ref>http://www.yale.edu/ynhti/curriculum/units/1992/5/92.05.12.x.html</ref><ref>http://www.blueplanetbiomes.org/prairie.htm</ref>. Toisten tietojen mukaan preerian ala oli ennen eurooppalaisten tuloa noin 1,75 miljoonaa neliökilometriä, josta lyhytruohoista 615&nbsp;000 km², sekaruohoista preeriaa 565&nbsp;000 km² ja pitkäruohoista 570&nbsp;000 km²<ref>http://www.fao.org/docrep/008/y8344e/y8344e0d.htm</ref>.
 
▲Tutkijoiden mielestä preeria alkoi syntyä jo noin 65–60 miljoonaa<ref>http://www.metroparks.net/CmsData/Site/Documents/Prairies_2004.pdf</ref> vuotta sitten, mutta nykyisenkaltaisia kasveja siellä alkoi olla noin 25-1525–15 miljoonaa<ref>http://www.nps.gov/archive/wica/Vanishing_Prairie.htm</ref> vuotta sitten keski[[mioseeni]]kaudella, kun [[maapallo]]n ilmasto viileni ja kuivui ajan myötä.<ref>http://www.metroparks.net/CmsData/Site/Documents/Prairies_2004.pdf</ref><ref>http://www.nps.gov/archive/wica/Vanishing_Prairie.htm</ref> Nykyisenlainen preerian ilmasto on ollut noin 3&nbsp;000 vuotta.<ref name="klimate1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sws.uiuc.edu/docs/journals/4MS_2216ClimCondPra.pdf | Nimeke =Quantification of Climate Conditions Important to the Tall Grass Prairie | Tekijä =Stanley A. Changnon, Kenneth E. Kunkel,Derek Winstanley | Tiedostomuoto =pdf | Selite = Volume 96, #1, pp. 41-54| Julkaisu = | Ajankohta =2003 | Julkaisija =Illinois State Academy of Science | Viitattu = | Kieli ={{en}} }}</ref> Sademäärän pienennyttyä laajoilla alueilla puustolle kelpaamattomaksi syntyi laajoja ruohoisia ja pensaikkoisia alueita. Amerikan preeria on samaa ruohoista kasvillisuustyyppiä johon kuuluvat lauhkeat [[ruohoaro]]t, [[savanni]]t ja [[pensasaro]]t, joille on yhteistä se, että kasvillisuus on pääosin ruohoa ja pensaita ja se, että ilmasto on lauhkea ja sademäärä keskinkertainen. Metsää kasvaa ruohostossa vain 5–10&nbsp;%:lla maa-alasta. Monesti metsää on enemmän jokilaaksoissa. Preerian kaltaisia maita ovat [[Venäjä]]n ja [[Ukraina]]n [[aro]]t ja [[Argentiina]]n [[pampa]]t.
Preeria tunnetaan parhaiten vielä 1800-luvulla olleista hyvin runsaista biisonilaumoista. [[Preeriakoira]]t ja kojootit olivat myös alueen eläimiä. Uudisraivaajat metsästivät niitä ja 200 vuodessa ottivat maan viljelykseen. Näin ollen alkuperäinen preeria on jäljellä vain luonnonsuojelualueilla. Lisäksi Yhdysvaltojen preerian [[ekosysteemi]] joutui liian suuren rasituksen kohteeksi metsästäjäintiaanien kultakaudella 1800-luvulla. Alueen intiaaniheimot havaitsivat eurooppalaisten valloittajien mukana tulleen hevosen tuomat välittömät edut metsästyksessä, sodankäynnissä ja liikkumisessa tasanko-olosuhteissa. Intiaanien kesyttämällä ja ryöstämällä hankkimat hevoslaumat ja preerialla luonnostaan laiduntavat biisonit aiheuttivat liikkuessaan lisääntyvää eroosiota. Lisäksi biisonien, hevosten ja muun karjan yhteinen laiduntarve oli liian suuri suhteessa laidunnettavissa olevan preerian määrään. Esimerkiksi eteläisillä preerioilla biisonien määrä oli vähentynyt vuodesta 1800 eteenpäin, ja alueella asuvat komantsit kärsivät riistan vähyydestä jo 1850-luvulla. Eurooppalaistaustaisten uudisraivaajien lisäksi siis myös alkuperäiset asukkaat vaikuttivat Suurten Tasankojen ekosysteemin muuttumiseen.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Hämäläinen, Pekka| Otsikko = The Rise and Fall of Plains Indian Horse Cultures| Julkaisu = The Journal of American History| Ajankohta = December 2003| Vuosikerta = 90| Numero = 3| Sivut = 833-862 | Julkaisija = Organization of American Historians| Selite= | Tunniste= | Viitattu =5.4.2009 }}</ref>▼
 
== Ilmasto ==
▲Pieniä preeria-alueita on myös itäisillä metsäalueilla ehkä [[intiaanit|intiaanien]] metsänhävitystoiminnan aikoinaan aiheuttamina. Nämä preeriat ovat mahdollisesti intiaanien kaskeamalla synnyttämiä. Preerialla on usein paloja, jotka ovat ihmisten tai luonnon, esimerkiksi salaman, aiheuttamia. Ainakin osittain nämä tiheään toistuvat palot ovat ylläpitäneet preerian puuttomuutta. Ruohokasvien syvälle ulottuvat juuret selviävät hengissä paloista.
▲Preerian ilmasto on [[mannerilmasto|mantereinen]], talvet kylmiä ja kesät kuumia, ja kaikkina vuodenaikoina on voimakkaita tuulia. Preerian itäosissa esiintyy keväisin ukkosmyrskyihin liittyviä [[tornado]]ja. Alueella esiintyykin enemmän tornadoja kuin missään muualla. Pohjois-Amerikan preerialle on tyypillistä kylmeneminen etelästä pohjoiseen ja kuiveneminen idästä länteen. Kuivuudeltaan preeria jakautuu itä-länsisuunnassa moneen vyöhykkeeseen, joita ovat metsäpreeria, pitkäheinäpreeria, sekaheinäpreeria ja lyhytheinäpreeria. Sateisempi pitkäheinäinen preeria on tyypillinen preeria, joka muistuttaa Ukrainan aroja [[aro|steppiämustamulta]] mustamulta-maannoksineen. Kosteammalla pitkäheinäpreerialla sateet ovat myös ennustettavampia kuin lyhytheinäpreerialla. Sekaheinäpreeria on pitkäheinäisen ja lyhytheinäisen välimuoto.
 
Tavallisimmin preeria ei ole altis maaperän kulumiselle eli eroosiolle, koska siellä on runsas kasvillisuus. Mutta suhteellisen harvoin toistuvina pitkinä kuivuuskausina varsinkin kuivimmat preeria-alueet ovat uhanneet aavikoitua, koska ihmisen viljelemät kasvit eivät monestikaan kestä kuivuutta. Näin peltojen paikalle syntyi [[Dust Bowl|kuivalla 1930-luvulla]] pölyäviä alueita, ja kuivuneet viljakasvit eivät pysäyttäneet hiekan ja pölyn leviämistä.
 
== Kasvillisuus ==
== Preerian ja metsän raja, metsää preerian keskellä ==
[[Kuva:Prairie grass.JPG|thumb|250px|Tyypillistä pitkäheinäpreeriaa.]]▼
▲Preeriam itärajalla on metsän ja arokasvillisuuden siirtymävyöhyke, jossa lehtimetsän keskellä kasvaa avoimepaa puistomaista metsää, mikä kasvityyppi muuttuu lännemmäs mentäessä yhä suurempia ruohoalueita sisältäväksi. Tätä lännempänä on metsäpreeria. Tätäkin idempänä varsinaisen preerian jokivarrella kasvoi preerian ollessa koskematon lehtimetsää<ref>Pentti Virrankoski 1994, Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit, s. 154.</ref>.
 
==Preerian jako==
Preeria-alue jaetaan Yhdysvalloissa joskus 100 pituuspiirin mukaan lyhytruohoiseen preeriaan (''shortgrass prairie'') lännessä ja pitkäruohoiseen (''tallgrass prairie'') idässä.
 
Kun puhutaan preeriasta tarkoitetaan yleensä pitkäruohoista preeriaa, joka on tyypillistä [[ruohoaro]]a ja muistuttaa siten Aasian aroja. Alkuperäisestä pitkäheinäpreeriasta on kadonnut 95–99&nbsp;%, ja se onkin yksi maailman uhanalaisimmista elinympäristöistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.unomaha.edu/environmental_studies/McCartyHomePage/GrasslandBirds.html| Nimeke = Grassland Birds in Agricultural Ecosystems| Tekijä = McCarty, John P. & Wolfenbarger, L. LaReesa| Julkaisija = University of Nebraska Omaha| Viitattu = 4.2.2013 | Kieli = {{en}}}}</ref> Joidenkin tietojen mukaan pitkäheinäpreeriaa olisi ollut alkujaan 900&nbsp;000 km².<ref>http://www.oakhammockmarsh.ca/nature/field-notes/pdf/tall-grass-prairie.pdf</ref>
===Pitkäheinäpreeria===
▲[[Kuva:Prairie grass.JPG|thumb|250px|Tyypillistä pitkäheinäpreeriaa.]]
Kun puhutaan preeriasta tarkoitetaan yleensä pitkäruohoista preeriaa, joka on tyypillistä [[ruohoaro]]a ja muistuttaa siten Aasian [[Aro|steppiä]]. Luonnonvarainen pitkäruohoinen preeria jolla on harvinaisuus, koska alue on hyvin viljavaa. 99&nbsp;% pitkäheinäpreeriasta on nykyään viljeltyä ja luonnonvaraista pitkäheinäpreeriaa on jäljellä vain satoja neliökilometrejä.{{lähde}} Joidenkin tietojen mukaan pitkäheinäpreeriaa olisi ollut alkujaan 900&nbsp;000 km².<ref>http://www.oakhammockmarsh.ca/nature/field-notes/pdf/tall-grass-prairie.pdf</ref>
 
Pitkäheinäpreeria ulottuu Yhdysvalloissa etelän [[Texas]]ista [[Minnesota]]an ja pohjoisen Kanadan [[Manitoba]]an, suunnilleen 100 pituusasteen itäpuolella. Preeriapalot olivat luonnonvaraiselle preerialla tavallisia. Pitkäheinäpreerialla on metsäsaarekkeita ja metsää vain 5–10 prosenttia maa-alasta. Ruoho on yleensä 1,5–2 metriä korkeata, mutta yltää joskus jopa 2,5–3 metriin. Siellä kasvaa [[C4-kasvi|C4-ruohoa]] ja intiaaniruohoa.<!-- ja bluestem-->
 
Pitkäheinäpreeria on samantyyppistä kuin Venäjän, Ukrainan ja [[Kazakstan]]in steppi, sademäärä keskimäärin 760–890&nbsp;mm, jopa 510–1020&nbsp;mm rajoissa. Pitkäheinäpreerian ilmasto on mantereinen, mutta kostea. Sateet jakautuvat hyvin epätasaisesti eri vuodenajoille, kesällä sataa enemmän kuin talvella. Esimerkiksi sademäärä voi olla 840&nbsp;mm, josta 520&nbsp;mm kasvukautena.{{lähde}} Suuri osa kasvien biomassasta on maanpinnan alla. [[Biomassa]]a eli kasviainetta maanpinnan yllä 0,425&nbsp;g/m².{{lähde}} [[Maannos]] on varsinkin pohjoisessa yleensä ravinteikas [[mustamulta]], ja keskilännessä phaeozeemi.<ref>http://media-2.web.britannica.com/eb-media/57/23857-004.gif</ref> Ravinteikkuuden syynä on se, että joidenkin heinäkasvien juuret mätänevät joka vuosi.
 
===Lyhytheinäpreeria===
[[Kuva:More Badlands Plant Life.jpg|thumb|250px|Badlandsin luonnonpuiston preeriamaisemaa Yhdysvalloissa.]]
 
Lyhytheinäpreeriaa on suunnilleen [[Kalliovuoret|Kalliovuorten]] ja Nebraskan osavaltion välisellä pituusasteella. Lyhytheinäistä preeriaa kasvaa Coloradon ja Kansasin, ja Oklahoman, Texasin ja New Mexicon ylätasangoilla. Lyhytheinäpreerian ilmasto on mantereinen ja puolikuiva. Joet tuppaavat helposti kuivumaan.<ref>Virrankoski 1994, s. 181, 154.</ref>
 
Lyhytheinäpreerialla kasvaa muun muassa [[biisoniruoho|puhveliruohoapuhveliheinä]] ja ''[[HeinäkasvitGammaheinät|Poaceaegammaheiniä]]''-heimon ''Bouteloua''-ruohoa. Runsasravinteinen lyhytkasvuinen puhveliruohopuhveliheinä kelpaa eläimille ravinnoksi kuivanakin. PuhveliruohoSe kasvaa tiheänä mattona yksin ollessaan, kestää laidunnusta ja tallaamista sekä kasvaa sateen jälkeen nopeasti.<ref>Lips s 84</ref> Ruoho on lyhyttä ja harvakasvuista, mutta sokeripitoista.<ref name="Virrankoski_1994_181">Pentti Virrankoski,SKS 1994, Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit, ISBN 951-717-788-7, s. 181</ref> Muita ruoholajeja olvat muun muassa lännen partaruoho syksyisin, pohjoinen puhveliruoho, ja gramaruoho, joka on hatara ja harmaanvihreä.<ref>Lips: Intiaanit, s. 84.</ref> Esimerkiksi puhveliruoho sietää hyvin muun muassa laidunnusta ja kuivuutta.
 
Lyhytheinäpreerialla sataa noin 260-640&nbsp;mm/v{{lähde}} eli vähemmän kuin pitkäheinäpreerialla, mutta kasvillisuuteen vaikuttaa siellä myös niukkaravinteisuus. Kesät ovat kuumempia ja talvet kylmempiä kuin pitkäheinäpreerialla.<ref>http://www.blueplanetbiomes.org/grasslands.htm</ref> Maannos on 100 pituusasteen itäpuolella lähinnä kastanjanruskea maannos eli ruskomaannos ja regosoli.<ref><http://media-2.web.britannica.com/eb-media/57/23857-004.gif</ref> Läntistä 600–1&nbsp;000&nbsp;km:n levyistä lyhytheinäpreeriaa käytetään nykyään karjatalouteen.
 
== Ihminen ja preerian eläimistö ==
==Katso myös ==
▲Preeria tunnetaan parhaiten vielä 1800-luvulla olleista hyvin runsaista biisonilaumoista. [[Preeriakoira]]t ja kojootit olivatovat myös alueen eläimiä. Uudisraivaajat metsästivät niitä ja 200 vuodessa ottivat maan viljelykseen. Näin ollen alkuperäinen preeria on jäljellä vain luonnonsuojelualueilla. Lisäksi Yhdysvaltojen preerian [[ekosysteemi]] joutui liian suuren rasituksen kohteeksi metsästäjäintiaanien kultakaudella 1800-luvulla. Alueen intiaaniheimot havaitsivat eurooppalaisten valloittajien mukana tulleen hevosen tuomat välittömät edut metsästyksessä, sodankäynnissä ja liikkumisessa tasanko-olosuhteissa. Intiaanien kesyttämällä ja ryöstämällä hankkimat hevoslaumat ja preerialla luonnostaan laiduntavat biisonit aiheuttivat liikkuessaan lisääntyvää eroosiota[[eroosio]]ta. Lisäksi biisonien, hevosten ja muun karjan yhteinen laiduntarve oli liian suuri suhteessa laidunnettavissa olevan preerian määrään. Esimerkiksi eteläisillä preerioilla biisonien määrä oli vähentynyt vuodesta 1800 eteenpäin, ja alueella asuvat komantsit kärsivät riistan vähyydestä jo 1850-luvulla. Eurooppalaistaustaisten uudisraivaajien lisäksi siis myös alkuperäiset asukkaat vaikuttivat Suurten Tasankojen ekosysteemin muuttumiseen.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Hämäläinen, Pekka| Otsikko = The Rise and Fall of Plains Indian Horse Cultures| Julkaisu = The Journal of American History| Ajankohta = December 2003| Vuosikerta = 90| Numero = 3| Sivut = 833-862 | Julkaisija = Organization of American Historians| Selite= | Tunniste= | Viitattu =5.4.2009 }}</ref>
*[[Aro]]
*[[Puhveli]]
 
== Lähteet ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Preeria”