Ero sivun ”Preeria” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: es:Praderas de Norteamérica |
PtG (keskustelu | muokkaukset) lyhennystä (pois jotain lähteetöntä ja lähteellistä horinaa josta ei saanut kunnolla selvää ja lisäksi tiivistetty useaan kertaa sanottuja asioita) ja rakennemuutosta ja yksi lähde |
||
Rivi 2:
[[Kuva:Konza1.jpg|thumb|250px|Preeriaa.]]
'''Preeria''' on [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] keskiosissa [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] ja [[Kanada]]n [[keskilänsi|keskilännessä]] sijaitseva [[aro]]alue, jolla kasvaa enimmäkseen [[ruoho]]a
[[Kuva:Tallgrass Prairie Nature Preserve in Osage County.jpg|thumb|250px|Biisoneita luonnonpuistossa pitkäheinäisellä preerialla.]]
== Sijainti ja muodostuminen ==
Preerian aluetta sanotaan myös [[Suuret tasangot|suuriksi tasangoiksi]] ({{k-en|Great Plains}}) topografiansa vuoksi, koska se on maastoltaan enimmäkseen melko tasaista. Preerian ydinalue on [[Mississippi (joki)|Mississippi-joen]] länsipuolisissa [[Yhdysvaltain osavaltiot|Yhdysvaltain osavaltioissa]]. Kanadassa preeriaa on [[Alberta]]ssa, [[Saskatchewan]]issa ja [[Manitoba]]ssa. Preeriaksi kutsuttua ruohostoa on myös [[Kalifornia]]n keskialtaassa. Preeria kattaa suurimman osan Yhdysvaltain [[Pohjois-Dakota]]n, [[Etelä-Dakota]]n, [[Nebraska]]n, [[Kansas]]in, [[Oklahoma]]n, [[Texas]]in, [[Colorado]]n, [[Wyoming]]in ja [[Montana]]n osavaltioista, ja huomattavia osia myös [[Indiana]]n, [[Illinois]]in, [[Iowa]]n, [[Wisconsin]]in, [[Missouri]]n ja [[Minnesota]]n osavaltioista. Preeriaa on myös [[Kanada]]n [[Manitoba]]n, [[Saskatchewan]]in ja [[Alberta]]n provinsseissa. Esimerkki Yhdysvaltain preeria-alueen itäreunan kaupungista on Nebraskan [[Lincoln (Nebraska)|Lincoln]], ja läntisen reunan [[Cheyenne]].▼
Preerian alaksi ilmoitetaan monesti noin 15 % Pohjois-Amerikasta eli suunnilleen 3,6 miljoonaa neliökilometriä.<ref>http://www.yale.edu/ynhti/curriculum/units/1992/5/92.05.12.x.html</ref><ref>http://www.blueplanetbiomes.org/prairie.htm</ref>
▲Preerian aluetta sanotaan myös [[Suuret tasangot|suuriksi tasangoiksi]] ({{k-en|Great Plains}}) topografiansa vuoksi, koska se on maastoltaan enimmäkseen melko tasaista. Preerian ydinalue on [[Mississippi (joki)|
Tutkijoiden mielestä preeria alkoi syntyä jo noin 65–60 miljoonaa<ref>http://www.metroparks.net/CmsData/Site/Documents/Prairies_2004.pdf</ref> vuotta sitten, mutta nykyisenkaltaisia kasveja siellä alkoi olla noin 25-15 miljoonaa<ref>http://www.nps.gov/archive/wica/Vanishing_Prairie.htm</ref> vuotta sitten keski[[mioseeni]]kaudella, kun [[maapallo]]n ilmasto viileni ja kuivui ajan myötä. Nykyisenlainen preerian ilmasto on ollut noin 3 000 vuotta.<ref name="klimate1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sws.uiuc.edu/docs/journals/4MS_2216ClimCondPra.pdf | Nimeke =Quantification of Climate Conditions Important to the Tall Grass Prairie | Tekijä =Stanley A. Changnon, Kenneth E. Kunkel,Derek Winstanley | Tiedostomuoto =pdf | Selite = Volume 96, #1, pp. 41-54| Julkaisu = | Ajankohta =2003 | Julkaisija =Illinois State Academy of Science | Viitattu = | Kieli ={{en}} }}</ref> Sademäärän pienennyttyä laajoilla alueilla puustolle kelpaamattomaksi syntyi laajoja ruohoisia ja pensaikkoisia alueita. Amerikan preeria on samaa ruohoista kasvillisuustyyppiä johon kuuluvat lauhkeat [[ruohoaro]]t, [[savanni]]t ja [[pensasaro]]t, joille on yhteistä se, että kasvillisuus on pääosin ruohoa ja pensaita ja se, että ilmasto on lauhkea ja sademäärä keskinkertainen. Metsää kasvaa ruohostossa vain 5–10 %:lla maa-alasta. Monesti metsää on enemmän jokilaaksoissa. Preerian kaltaisia maita ovat [[Venäjä]]n ja [[Ukraina]]n [[aro]]t ja [[Argentiina]]n [[pampa]]t.▼
Pieniä preeria-alueita on myös itäisillä metsäalueilla ehkä [[intiaanit|intiaanien]] metsänhävitystoiminnan aikoinaan aiheuttamina. Nämä preeriat ovat mahdollisesti intiaanien kaskeamalla synnyttämiä. Preerialla on usein paloja, jotka ovat ihmisten tai luonnon, esimerkiksi salaman, aiheuttamia. Ainakin osittain nämä tiheään toistuvat palot ovat ylläpitäneet preerian puuttomuutta. Ruohokasvien syvälle ulottuvat juuret selviävät hengissä paloista.▼
Preerian ilmasto on [[mannerilmasto|mantereinen]], talvet kylmiä ja kesät kuumia, ja kaikkina vuodenaikoina on voimakkaita tuulia. Preerian itäosissa esiintyy keväisin ukkosmyrskyihin liittyviä [[tornado]]ja. Alueella esiintyykin enemmän tornadoja kuin missään muualla. Pohjois-Amerikan preerialle on tyypillistä kylmeneminen etelästä pohjoiseen ja kuiveneminen idästä länteen. Kuivuudeltaan preeria jakautuu itä-länsisuunnassa moneen vyöhykkeeseen, joita ovat metsäpreeria, pitkäheinäpreeria, sekaheinäpreeria ja lyhytheinäpreeria. Sateisempi pitkäheinäinen preeria on tyypillinen preeria, joka muistuttaa Ukrainan [[aro|steppiä]] mustamulta-maannoksineen. Kosteammalla pitkäheinäpreerialla sateet ovat myös ennustettavampia kuin lyhytheinäpreerialla. Sekaheinäpreeria on pitkäheinäisen ja lyhytheinäisen välimuoto.▼
▲Preerian alaksi ilmoitetaan monesti noin 15 % Pohjois-Amerikasta eli suunnilleen 3,6 miljoonaa neliökilometriä<ref>http://www.yale.edu/ynhti/curriculum/units/1992/5/92.05.12.x.html</ref><ref>http://www.blueplanetbiomes.org/prairie.htm</ref>. Toisten tietojen mukaan preerian ala oli ennen eurooppalaisten tuloa noin 1,75 miljoonaa neliökilometriä, josta lyhytruohoista 615 000 km², sekaruohoista preeriaa 565 000 km² ja pitkäruohoista 570 000 km²<ref>http://www.fao.org/docrep/008/y8344e/y8344e0d.htm</ref>.
▲Tutkijoiden mielestä preeria alkoi syntyä jo noin 65–60 miljoonaa
Preeria tunnetaan parhaiten vielä 1800-luvulla olleista hyvin runsaista biisonilaumoista. [[Preeriakoira]]t ja kojootit olivat myös alueen eläimiä. Uudisraivaajat metsästivät niitä ja 200 vuodessa ottivat maan viljelykseen. Näin ollen alkuperäinen preeria on jäljellä vain luonnonsuojelualueilla. Lisäksi Yhdysvaltojen preerian [[ekosysteemi]] joutui liian suuren rasituksen kohteeksi metsästäjäintiaanien kultakaudella 1800-luvulla. Alueen intiaaniheimot havaitsivat eurooppalaisten valloittajien mukana tulleen hevosen tuomat välittömät edut metsästyksessä, sodankäynnissä ja liikkumisessa tasanko-olosuhteissa. Intiaanien kesyttämällä ja ryöstämällä hankkimat hevoslaumat ja preerialla luonnostaan laiduntavat biisonit aiheuttivat liikkuessaan lisääntyvää eroosiota. Lisäksi biisonien, hevosten ja muun karjan yhteinen laiduntarve oli liian suuri suhteessa laidunnettavissa olevan preerian määrään. Esimerkiksi eteläisillä preerioilla biisonien määrä oli vähentynyt vuodesta 1800 eteenpäin, ja alueella asuvat komantsit kärsivät riistan vähyydestä jo 1850-luvulla. Eurooppalaistaustaisten uudisraivaajien lisäksi siis myös alkuperäiset asukkaat vaikuttivat Suurten Tasankojen ekosysteemin muuttumiseen.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Hämäläinen, Pekka| Otsikko = The Rise and Fall of Plains Indian Horse Cultures| Julkaisu = The Journal of American History| Ajankohta = December 2003| Vuosikerta = 90| Numero = 3| Sivut = 833-862 | Julkaisija = Organization of American Historians| Selite= | Tunniste= | Viitattu =5.4.2009 }}</ref>▼
== Ilmasto ==
▲Pieniä preeria-alueita on myös itäisillä metsäalueilla ehkä [[intiaanit|intiaanien]] metsänhävitystoiminnan aikoinaan aiheuttamina. Nämä preeriat ovat mahdollisesti intiaanien kaskeamalla synnyttämiä. Preerialla on usein paloja, jotka ovat ihmisten tai luonnon, esimerkiksi salaman, aiheuttamia. Ainakin osittain nämä tiheään toistuvat palot ovat ylläpitäneet preerian puuttomuutta. Ruohokasvien syvälle ulottuvat juuret selviävät hengissä paloista.
▲Preerian ilmasto on [[mannerilmasto|mantereinen]], talvet kylmiä ja kesät kuumia, ja kaikkina vuodenaikoina on voimakkaita tuulia. Preerian itäosissa esiintyy keväisin ukkosmyrskyihin liittyviä [[tornado]]ja. Alueella esiintyykin enemmän tornadoja kuin missään muualla. Pohjois-Amerikan preerialle on tyypillistä kylmeneminen etelästä pohjoiseen ja kuiveneminen idästä länteen. Kuivuudeltaan preeria jakautuu itä-länsisuunnassa moneen vyöhykkeeseen, joita ovat metsäpreeria, pitkäheinäpreeria, sekaheinäpreeria ja lyhytheinäpreeria. Sateisempi pitkäheinäinen preeria on tyypillinen preeria, joka muistuttaa Ukrainan aroja [[
Tavallisimmin preeria ei ole altis maaperän kulumiselle eli eroosiolle, koska siellä on runsas kasvillisuus. Mutta suhteellisen harvoin toistuvina pitkinä kuivuuskausina varsinkin kuivimmat preeria-alueet ovat uhanneet aavikoitua, koska ihmisen viljelemät kasvit eivät monestikaan kestä kuivuutta. Näin peltojen paikalle syntyi [[Dust Bowl|kuivalla 1930-luvulla]] pölyäviä alueita, ja kuivuneet viljakasvit eivät pysäyttäneet hiekan ja pölyn leviämistä.
== Kasvillisuus ==
[[Kuva:Prairie grass.JPG|thumb|250px|Tyypillistä pitkäheinäpreeriaa.]]▼
▲Preeriam itärajalla on metsän ja arokasvillisuuden siirtymävyöhyke, jossa lehtimetsän keskellä kasvaa avoimepaa puistomaista metsää, mikä kasvityyppi muuttuu lännemmäs mentäessä yhä suurempia ruohoalueita sisältäväksi. Tätä lännempänä on metsäpreeria. Tätäkin idempänä varsinaisen preerian jokivarrella kasvoi preerian ollessa koskematon lehtimetsää<ref>Pentti Virrankoski 1994, Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit, s. 154.</ref>.
Preeria-alue jaetaan Yhdysvalloissa joskus 100 pituuspiirin mukaan lyhytruohoiseen preeriaan (''shortgrass prairie'') lännessä ja pitkäruohoiseen (''tallgrass prairie'') idässä.
Kun puhutaan preeriasta tarkoitetaan yleensä pitkäruohoista preeriaa, joka on tyypillistä [[ruohoaro]]a ja muistuttaa siten Aasian aroja. Alkuperäisestä pitkäheinäpreeriasta on kadonnut 95–99 %, ja se onkin yksi maailman uhanalaisimmista elinympäristöistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.unomaha.edu/environmental_studies/McCartyHomePage/GrasslandBirds.html| Nimeke = Grassland Birds in Agricultural Ecosystems| Tekijä = McCarty, John P. & Wolfenbarger, L. LaReesa| Julkaisija = University of Nebraska Omaha| Viitattu = 4.2.2013 | Kieli = {{en}}}}</ref> Joidenkin tietojen mukaan pitkäheinäpreeriaa olisi ollut alkujaan 900 000 km².<ref>http://www.oakhammockmarsh.ca/nature/field-notes/pdf/tall-grass-prairie.pdf</ref>
▲[[Kuva:Prairie grass.JPG|thumb|250px|Tyypillistä pitkäheinäpreeriaa.]]
Pitkäheinäpreeria ulottuu Yhdysvalloissa etelän [[Texas]]ista [[Minnesota]]an ja pohjoisen Kanadan [[Manitoba]]an, suunnilleen 100 pituusasteen itäpuolella. Preeriapalot olivat luonnonvaraiselle preerialla tavallisia. Pitkäheinäpreerialla on metsäsaarekkeita ja metsää vain 5–10 prosenttia maa-alasta. Ruoho on yleensä 1,5–2 metriä korkeata, mutta yltää joskus jopa 2,5–3 metriin.
[[Kuva:More Badlands Plant Life.jpg|thumb|250px|Badlandsin luonnonpuiston preeriamaisemaa Yhdysvalloissa.]]
Lyhytheinäpreeriaa on suunnilleen [[Kalliovuoret|Kalliovuorten]] ja Nebraskan osavaltion välisellä pituusasteella. Lyhytheinäistä preeriaa kasvaa Coloradon ja Kansasin, ja Oklahoman, Texasin ja New Mexicon ylätasangoilla. Lyhytheinäpreerian ilmasto on mantereinen ja puolikuiva. Joet tuppaavat helposti kuivumaan.<ref>Virrankoski 1994, s. 181, 154.</ref>
Lyhytheinäpreerialla kasvaa muun muassa [[
== Ihminen ja preerian eläimistö ==
▲Preeria tunnetaan parhaiten vielä 1800-luvulla olleista hyvin runsaista biisonilaumoista. [[Preeriakoira]]t ja kojootit
== Lähteet ==
|