Ero sivun ”Gobi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
lyhennys ja kielenhuoltu ja joidenkin asioiden tarkistaminen; korjattu
Rivi 1:
{{Korjattavat 2012|431}}
[[Tiedosto:Gobi desert en.jpg|thumb|250px|Gobin autiomaan sijainti]]
[[Kuva:Dunes in Gobi Gurvansaikhan National Park.jpg|thumb|250px|Gobin autiomaa [[Mongolia]]ssa ja [[Kiina]]ssa.{{selvennä|meneekö maiden raja tässä jossain?}}]]
'''Gobi''' ({{k-mn|Говь}}, {{k-zh|戈壁|gē bì}}) on suuri autiomaa-alue Pohjois-[[Kiina]]ssa ja eteläisessä [[Mongolia]]ssa. Sana ''gobi'' on mongolin kielen [[aavikko]]a tarkoittava sana. Gobin autiomaan pinta-ala on noin 1 300 000 km², ja se on yksi maailman suurimmista aavikoista.
 
Suurin osa Gobista on kivikkoista ja kallioista aluetta, jossa kasvaa niukasti ruohoa ja pensaita. [[Hiekka-aavikkoaaavikko]]a on varsin vähän. Seutua sanotaankin usein [[puoliaavikko|puoliaavikoksi]]. Gobin autiomaassa elää monia eläimiä, esimerkiksi kameleita ja villihevosia. Kylmä talvi on vähäluminen ja kesä kuuma. Hiekkamyrskyjä esiintyy usein.
{{Korjattava/Kieli|kasviluettelot sekakieltä, lauseista puuttuu sanoja.}}
 
Gobin aavikko liittyy erityisesti [[Mongolit|mongoli]]-imperiumin historiaan ja moni [[Silkkitiesilkkitie]]n tärkeä kaupunki sijaitsi siellä.
'''Gobi''' ({{k-mn|Говь}}, {{k-zh|戈壁|gē bì}}) on suuri autiomaa-alue Pohjois-[[Kiina]]ssa ja eteläisessä [[Mongolia]]ssa. Sana ''gobi'' on mongolin kielen [[aavikko]]a tarkoittava sana. Gobin autiomaan pinta-ala on noin 1 300 000 km² ja se on yksi maailman suurimmista aavikoista.
 
Suurin osa Gobista on kivikkoista ja kallioista aluetta, jossa kasvaa niukasti ruohoa ja pensaita. Hiekka-aavikkoa on varsin vähän. Seutua sanotaankin usein [[puoliaavikko|puoliaavikoksi]]. Gobin autiomaassa elää monia eläimiä, esimerkiksi kameleita ja villihevosia. Kylmä talvi on vähäluminen ja kesä kuuma. Hiekkamyrskyjä esiintyy usein.
 
Gobin aavikko liittyy erityisesti [[Mongolit|mongoli]]-imperiumin historiaan ja moni [[Silkkitie]]n tärkeä kaupunki sijaitsi siellä.
 
[[Kuva:Gobi 106.49229E 41.93582N.png|thumb|300px|Gobi satelliittikuvassa.]]
 
== Gobin alueen rajausMaantiede ==
Gobin aavikko sijaitsee [[Altai (vuoristo)|Altaivuorten]] ja [[Tiibet]]in välisellä alueella{{selvennä|tälläinen lyhyt osittainen rajaus on harhaanjohtava}} mantereen sisällä vuorten keskellä olevalla alueella, joka on enimmäkseen ylätasankoa. Gobi sijaitsee Mongolian ja Kiinan rajan molemmin puolin enimmäkseen Etelä-Mongoliassa, loppuosa enimmäkseen Kiinan [[Sisä-Mongolia]]ssa. Gobi kattaa noin kolmanneksen Mongoliasta.<ref name="Beazley_1992_116">Beazley 1992, s. 116</ref>
 
Gobin autiomaa on [[Bagrash Gol]]in ja [[Lop Nor]]in välinen kaarimainen 1&nbsp;300&nbsp;000 neliökilometrin alue, joka on enimmäkseen puoliaavikkoa ja aavikkoa. Alueen pituus on noin 1&nbsp;600 ja leveys noin 480–970 kilometriä.<ref name="EB_15_Mikro_1993_5_gobi_318">Encyclopedia Britannica, Micropaedia, 15. edition, vuoden 1993 painos, Osa 5 "freon", "Gobi", s 318</ref> Gobi sijaitsee 910–1&nbsp;520 m korkeudella merenpinnasta.
 
== Ilmasto ==
Laajemmassa mielessä Gobin aavikko kattaa Tiibetin pohjoispuolella Itä-Aasiassa sijaitsevan laajan kuivan alueen.{{kenen mukaan}} Se ulottuu [[Pamirvuorilta]] 77° itäistä pituutta, [[Mantšuria]]n rajoille [[Suuret Khibgan-vuoret|Suurille Khingan-vuorille]], 116°–118° itäistä pituutta. Gobi ulottuu laajemman määritelmän mukaan Altaivuorten juurelta Sayanista [[Jablonoivuoret|Jablonoi-vuorille]] pohjoiseen [[Kunlun Shan|Kunlun Shaniin]], [[Altun Shan]]iin, ja [[Qilian Shan]]iin. Gobiin lasketaan monesti [[Songhua|Songhuan]] (Sungarin) [[Liao-ho]] joen yläjuoksut. Maantieteilijät ja ekologit jakavat mielellään hyvin laajasti rajatun Gobin aavikon (joka on rajattu laajasti yllä) [[Tarimin allas|Tarimin altaaseen]] [[Xinjiang]]issa ja [[Lop Nor]]in ja [[Hamilin aavikkoallas|Hamin]] (Kumulin) aavikkoaltaaseen niin, että syntyy oma [[Taklimakan]]in aavikko.{{lähde}}
 
== Ilmasto, kasvillisuus, eläimistö, asutus ==
[[Kuva:Klima hami.jpg|thumb|300px|Gobin länsipuolle olevan Hamin ilmastodiagrammi.]]
Vuoret ja manner estävät sadepilvien saapumisen mereltä. [[Himalaja]] estää eteläisten sateiden tulon Gobiin. Myöskään Tyyneltä mereltä tulevat sateet eivät ulotu Gobiin, niin kuin eivät pohjoisen [[taiga]]-alueen sateetkaan. Gobi on enimmäkseen puoliaavikkoa, jonka keskellä on monia pieniä aavikoita ja keitaitakin. Gobin maisema on enimmäkseen kivikkoista<ref name="Beazley_1992_116">Beazley 1992, s. 116.</ref>, soraista ja kallioista aluetta, jossa kasvaa enemmän tai vähemmän ruohoa<ref name="Beazley_1992_116" /> ja pensaita. Hiekkadyynit kattavat vain 3 % Gobista. Gobi on hiekkainen idässä, kivinen lännessä<ref>Haggett 1997, s 90</ref>. Gobin ilmasto on kesällä kuuma, talvella kylmä [[mannerilmasto]]<ref, name="Beazley_1992_116"ja />. Talvitalvi kestää pitkään.<ref name="Beazley_1992_116">Beazley 1992, s. 116</ref>. Kevätkin on kylmä ja kesä kuiva.<ref name="EB_15_Mikro_1993_5_gobi_318"/> jaGobi kesä kuiva. Gobin aavikot ovaton tyypillisiätyypillinen [[lauhkea vyöhyke|lauhkean vyöhykkeen]] aavikoita”kylmä eli "kylmiä aavikoita"aavikko”. Talvella Gobissa sataa monesti lunta. Kuukauden keskilämpötila on talvella -15 °C - -6 °C, kesällä +22 °C - +26 °C.<ref name="Brockhaus_1989_8_Gobi_623">Brockhaus-Enzykolpädie, 1989, ISBN 3-7623-1108-1, 8 Fru-Gos, "Gobi" s 623</ref> Lämpötilan vaihtelut ovat lyhyeässäkin ajassa suuria; vuorokauden sisällä lämpötila voi nousta tai laskea 35 asteella.
 
Talvisin lämpötila voi olla -40 °C, kesällä +45 °C<ref name="EB_15_Mikro_1993_5_gobi_318"/>. Lämpötilan vaihtelut ovat lyhyemmässäkin ajassa suuria, vuorokauden sisään voi lämpötila nousta tai laskea 35 °C. Talvella Gobin yllä on [[korkeapaine]]. Gobissa sataa keskimäärin 194 mm vuodessa, pääosin kesällä<ref>[http://www.woeurope.eu/weather/maps/city?LANG=eu&PLZ=_____&PLZN=_____&WMO=44215&PAG=1&CONT=__&LEVEL=160&REGION=0021&LAND=__&INFO=0&R=0&NOREGION=0 Omno-Gobi (1590m)]</ref><ref>[http://www.climate-charts.com/Locations/m/MO44215.php Omno-Gobi, Mongolia: Climate, Global Warming, and Daylight Charts and Data]</ref>. Itäinen Gobi on hieman läntistä Gobia kosteampi<ref name="Brockhaus_1989_8_Gobi_623"/>. Lännessä sataa 69 mm, koillisessa 200 mm<ref name="EB_15_Mikro_1993_5_gobi_318"/>. Tällöin Gobi on laajalti [[puoliaavikko]]a tai [[aavikkoaro]]a. Alue on erittäin kuiva varsinkin talvella. [[Monsuuni|Kaakkoismonsuuni]] ulottuu Gobin kaakkoisosaan. Varhain tammikuussa, kesällä ja varhain kesällä esiintyy jäisiä hiekka- ja lumimyrskyjä.
 
Gobissa on runsaasti pohjavettä<ref name="EB_15_Mikro_1993_5_gobi_318"/>. Maannos on ruskeaa tai harmaanruskeaa<ref name="EB_15_Mikro_1993_5_gobi_318"/>. Tasangoilla kasvaa pensaita, suola-alueilla suolaa sietävää kasvillisuutta ja aavikkoruohoa altaissa ja vuorten alarinteillä<ref name="EB_15_Mikro_1993_5_gobi_318"/>. Gobin eläimistö on alueen kuivuudesta huolimatta rikas<ref>Kohn 2005, s 39</ref><ref>OE6, mongolia, s 4385</ref>. Suurelta osin uhanalaiseen eläimistöön kuuluu villinä elävä kameli, villiaasi, [[Przewalskin hevonen|Przewalskin villihevonen]], Gobin argalilammas, antilooppi ja mustahäntägasellikin<ref name="EB_15_Mikro_1993_5_gobi_318"/><ref name="OE6_mongolia">Otavan suuri ensyklopedia 6, OE 6, artikkeli "Mongolia". s 4385</ref> ja Gobin karhu<ref name="Kohn_2005_39">Mongolia, Mochael kohn, Lonely Planet 2005, s. 39</ref>. Alueella harvassa asuvien ihmisten pääelinkeino on paimentolaisuus, maanviljelyä harjoitetaan vain jokilaaksoissa<ref name="EB_15_Mikro_1993_5_gobi_318"/>. Hiekkaisia alueita [[Badainjarad-aavikko]], [[Tengeraavikko]]<ref name="Brockhaus_1989_8_Gobi_623"/>.{{selvennä}}
 
== Gobin kasvillisuus ==
Gobin kasvillisuus on melko niukkaa. Gobissa elää vain 600 pääosin kuivuuteen sopeutunutta kasvilajia. Gobin kasveissa on kylmien vyöhykkeiden ja kuivien alueiden kasvien piirteitä<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100">Haggett 1997, "Maailma tänään osa 14", s 100</ref>. Tämä näkyy varsinkin Lounais-Gobin Trans-Altain kasveissa<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/>. Gobin kasvillisuutta luonnehtivat kasviheimot [[revonhäntäkasvit]], [[savikkakasvit]] (41 lajia), [[tyräkkikasvit]], [[heinäkasvit]] (25 lajia), [[tatarkasvit]] ja [[portulakkakasvit]].
 
Kasvien biomassan tuotanto on alempi kuin kuumilla aavikoilla<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/>. Talvet ovat hyvin kylmiä niin että lämpötilat laskevat kasvien sietokyvyn rajoille. Lounais-Gobi on hiekka-aavikkoa, jossa kasvaa sklerofyyttejä ja [[Mehikasvi|mehikasveja]]. Gobin sklerofyytit ovat joko ruohoja tai puumaisia kasveja. Gobissa kasvaa villiä [[raparperi]]a, [[Rautayrttikasvit|rautayrttejä]], [[Kurjenherneet|kurjenherneitä]], [[Mykerökukkaiskavit|mykerökukkaiskasveja]] ja [[maruna]]a<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/>. Heinäkasveista kasvaa mm. ''Stipa gobica''a<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/>. Gobin mehikasvit käyttävät joko CAM-aineenvaihduntaa tai [[C4-fotosynteesi]]ä. C4:ää käyttää 45&nbsp;% kasveista ja 10&nbsp;% mehikasveista. [[CAM-aineenvaihdunta]]a käyttävät mm. [[tamariski]]n sukuinen ''Reaumuria soongorica''. Erittäin hyvin kuivuuteen sopeutuneilla kasveilla on C4-yhteyttäminen. Gobin C4-kasveja ovat mm. heinäkasvi ''Cleistogenes songorica'', saksaul-piikkipensas ''Haloxylon ammodendron''<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/>. Gobissa kasvaa tyypillisesti myös muun muassa [[Suolayrtti|suolayrttejä]] ja [[savikka]]a<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/>. Hiekkaisilla Gobin alueilla kasvaa valkoista pienilehtistä [[saksaulpuu]]ta ''Haloxylon persicum'' ja suolaisilla mailla ''Haloxylon aphyllum''ia, jolla ei ole lehtiä lainkaan<ref name="GEO_1_autiomaa_269">GEO 1, GEO - Maantiedon suuri tietosanakirja osa 1 aakkoset - Botswana, Weilin+Göös 1981, Päätoim. Veikko Okko, Hollantilainen päätoimittaja Wouter Tims, ISBN 951-35-1915-5, koko teos ISBN 951-35-1914-7, artikkeli Autiomaa, s 269</ref>.
 
==Gobin autiomaan ekologiset alueet==
 
===Itäisen Gobin aavikkoaro===
Gobin autiomaaksi yleensä kartoissa merkitty Itäisen Gobin aavikkoaro on itäinen Gobin alue, joka kattaa 281 800 km². Se ulottuu [[Sisä-Mongolia]]n tasangolta pohjoiseen [[Kiina]]an. Alueella sijaitsevat mm. [[Yinvuoret]] sekä useita suolatasankoja ja pieniä lammikkoja. Alue rajoittuu [[Mongolian-Mantsurian ruohoaro]]on pohjoisessa ja [[Keltainenjoki|Keltaisenjoen]] tasankoon kaakossa sekä Alashan tasangon puoliaavikkoon kaakossa ja idässä. Alue on suhteellisen tasaista ja kasvaa lähinnä ruohoa jota näkyy maanpinnassa paljon tai niukasti. Puita ja pensaita ei juurikaan ole kuin aluetta rajoittavien vuorten rinteillä. Seudulla on painumissa hyvin suolapitoisia järviä.{{lähde|lähteistä, vaikka kääntäisit}}
<!--
Characteristic of the flora are wild garlic, Kalidium gracile, wormwood, saxaul, Nitraria schoberi, Caragana, Ephedra, saltwort and the grass Lasiagrostis splendens. The taana wild onion Allium polyrrhizum is the main browse eaten by many herd animals, and Mongolians claim that this is essential to produce the correct, slightly hazelnut-like flavour of camel airag (fermented milk).(tämä pätkä en-wikistä)
-->
===Alashan tasanko===
Alashan tasangon puoliaavikko sijaitsee länteen ja lounaaseen itäisestä Gobin aavikkoarosta. Se sisältää aavikkoaltaita ja matalia vuoria, jotka sijaitsevat pohjoisen Gobin Altain vuoriston, kaakkoisen [[Helen-vuoristo|Helan-vuoriston]] ja Qilian-vuoriston ja lounaassa olevan Tiibetin tasangon välissä.{{lähde}}
 
=="Suur-Gobin" alueita ==
 
=== Dzungarian altaan puoliaavikko===
{{Pääartikkeli|[[Dzungaria]]}}
 
TalvisinVuoret lämpötilaja voilaja ollamanner -40estävät °C,sadepilvien kesälläsaapumisen +45 °C<ref name="EB_15_Mikro_1993_5_gobi_318"/>mereltä. Lämpötilan[[Himalaja]] vaihtelutestää ovateteläisten lyhyemmässäkinsateiden ajassatulon suuria,Gobiin. vuorokauden[[Tyynimeri|Tyyneltämereltä]] sisäänja voipohjoisen lämpötila[[taiga]]lta noustasaapuvatkaan taisateet laskeaeivät 35ylety °C. Talvella Gobin yllä on [[korkeapaine]]Gobiin. Gobissa sataa keskimäärin 194 mm vuodessa, pääosin kesällä.<ref>[http://www.woeurope.eu/weather/maps/city?LANG=eu&PLZ=_____&PLZN=_____&WMO=44215&PAG=1&CONT=__&LEVEL=160&REGION=0021&LAND=__&INFO=0&R=0&NOREGION=0 Omno-Gobi (1590m)]</ref><ref>[http://www.climate-charts.com/Locations/m/MO44215.php Omno-Gobi, Mongolia: Climate, Global Warming, and Daylight Charts and Data]</ref>. Itäinen Gobiosa Gobista on hieman läntistä Gobiaosaa kosteampi.<ref name="Brockhaus_1989_8_Gobi_623"/>. Lännessä sataa 69 mm, koillisessa 200 mm.<ref name="EB_15_Mikro_1993_5_gobi_318"/>. Tällöin Gobi on laajalti [[puoliaavikko]]a tai [[aavikkoaro]]a. Alue on erittäin kuiva varsinkin talvella. [[Monsuuni|Kaakkoismonsuuni]] ulottuu Gobin kaakkoisosaan. Varhain tammikuussa, kesällä ja varhain kesällä esiintyy jäisiä hiekka- ja lumimyrskyjä.
[[Dzungarian allas|Dzungarian altaan]] puoliaavikko on [[Altai]]-vuoristosta etelään ja [[Tian Shan]]-vuoristoista pohjoiseen. Alue on pääosin Kiinan Xinjiangissa. Alueen kasvillisuus on pääosin pensaita, ja jokiuomien lähellä kasvaa puita. Luonnolliseeen eläimistöön siellä kuuluu mm. villiaasi, [[Baktrian kameli]] ja gaselli. Alueen suurin varsinainen aavikko on [[Gurbantünggütin aavikko]].
 
== Luonto ==
== Alashan tasangon kasvillisuus ==
=== Kasvillisuus ===
Gobi on enimmäkseen puoliaavikkoa, jonka keskellä on monia pieniä aavikoita ja [[Keidas|keitaitakin]]. Gobin on enimmäkseen kivikkoista, soraista ja kallioista.<ref name="Beazley_1992_116">Beazley 1992, s. 116.</ref> Hiekkadyynit kattavat vain kolme prosenttia Gobista.<ref>Haggett 1997, s. 90.</ref> Gobissa on runsaasti pohjavettä. Maannos on ruskeaa tai harmaanruskeaa. Tasangoilla kasvaa pensaita, suola-alueilla suolaa sietävää kasvillisuutta ja aavikkoruohoa altaissa ja vuorten alarinteillä.<ref name="EB_15_Mikro_1993_5_gobi_318"/>
 
Gobin kasvillisuus on melko niukkaa. Gobissa elää vain 600 pääosin kuivuuteen sopeutunutta kasvilajia. Gobin kasveissa on kylmien vyöhykkeiden ja kuivien alueiden kasvien piirteitä, mikä näkyy varsinkin Lounais-Gobin Trans-Altain kasveissa.<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100">Haggett 1997, "Maailma tänään osa 14", s 100</ref>. Tämä näkyy varsinkin Lounais-Gobin Trans-Altain kasveissa<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/>. Gobin kasvillisuutta luonnehtivat kasviheimot [[revonhäntäkasvit]], [[savikkakasvit]] (41 lajia), [[tyräkkikasvit]], [[heinäkasvit]] (25 lajia), [[tatarkasvit]] ja [[portulakkakasvit]].
Alashan tasangon kasvillisuus vaihtelee hiekkadyyneistä ja sora- ja kiviaavikoista jokilaaksojen puihin.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kürschner, Harald| www=http://www.schweizerbart.de/papers/phyto/detail/34/61708/Phytosociological_studies_in_the_Alashan_Gobi_A_contribution_to_the_flora_and_vegetation_of_Inner_Mongolia_NW_China | Otsikko = Phytosociological studies in the Alashan Gobi - A contribution to the flora and vegetation of Inner Mongolia (NW China) | Julkaisu = Phytocoenologia | Vuosikerta = 34 | Vuosi =2004 | Numero =2 | Sivut = 169 - 224}}</ref>
 
Kasvien biomassan tuotanto on alempi kuin kuumilla aavikoilla.<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/> Talvet ovat hyvin kylmiä, ja lämpötilat laskevat kasvien sietokyvyn rajoille. Lounais-Gobi on hiekka-aavikkoa, jossa kasvaa sklerofyyttejä ja [[Mehikasvi|mehikasveja]]. Gobin sklerofyytit ovat joko ruohoja tai puumaisia kasveja. Gobissa kasvaa villiä [[raparperi]]a, [[Rautayrttikasvit|rautayrttejä]], [[Kurjenherneet|kurjenherneitä]], [[Mykerökukkaiskavit|mykerökukkaiskasveja]] ja [[maruna]]a.<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/> Gobin mehikasvit käyttävät joko [[CAM-yhteyttäminen|CAM-yhteyttämistä]] tai [[C4-fotosynteesi]]ä. Erittäin hyvin kuivuuteen sopeutuneet kasvit käyttäjät C4-yhteyttämistä.<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/>
Suuressa osassa aluetta sataa alle 60 mm ja siksi alueella viihtyvät vain kuivuutta sietävät pensaat ja puolipensaat. Suolamailla on sulakkokasvillisuutta. Ruohoa kasvaa vain kosteilla paikoilla, jotka ovat merkittäviä ihmisten ja eläinten kannalta.{{Lähde}}
Tulvatasangoilla, jokivarsilla ja [[sisäinen valuma-alue|sisäisten valuma-alueiden]] ruohomailla korostuu ''Achnatherum splendens'' ja soilla ''Phragmites''-kaisla.
<!--
===Gobijärvien laakson aavikkoaro===
 
=== Eläimistö ===
The Gobi Lakes Valley desert steppe ecoregion lies north of Alashan Plateau semi-desert, between the Gobi Altay range to the south and the Khangai Range to the north.
 
Gobin eläimistö on alueen kuivuudesta huolimatta rikas. Suurelta osin uhanalaiseen eläimistöön kuuluu villinä elävä kameli, [[aasianvilliaasi]], [[przewalskinhevonen]], [[argaali]]n alalaji, [[kuhertajagaselli]], [[mongoliangaselli]] ja [[gobinkarhu]].<ref name="Kohn_2005_39">Mongolia, Mochael kohn, Lonely Planet 2005, s. 39</ref><ref name="EB_15_Mikro_1993_5_gobi_318"/><ref name="OE6_mongolia">Otavan suuri ensyklopedia 6, OE 6, artikkeli "Mongolia". s 4385</ref>
=== Junggarin altaan puoliaavikko===
 
== Väestö ==
The Junggar Basin semi-desert includes the desert basin lying between the Altay mountains on the north and the Tian Shan range on the south. It includes the northern portion of China's Xinjiang province and extends into the southeastern corner of Mongolia. The Alashan Plateau semi-desert lies to the east, and the Emin Valley steppe to the west, on the China-Kazakhstan border.
Alueella harvassa asuvien ihmisten pääelinkeino on paimentolaisuus, maanviljelyä harjoitetaan vain jokilaaksoissa<ref name="EB_15_Mikro_1993_5_gobi_318"/>
 
=== Tian Shan vuoristo===
The Tian Shan range separates the Junggar Basin semi-desert from the Taklamakan desert, which is a low, sandy desert basin surrounded by the high mountain ranges of the Tibetan Plateau to the south and the Pamirs to the west. The Taklamakan desert ecoregion includes the Desert of Lop
-->
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Nimeke =Maailma tänään, Ivy ja Baltian maat | Tekijä = Peter Haggett | Suomentaja = Jarmo Hakanen | Selite= Tieteen kuvalehden hakuteos, | Julkaisija =Bonniers | Vuosi =1997 | Tunniste = ISBN 9788742708200}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Gobi