Ero sivun ”Gobi” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
PtG (keskustelu | muokkaukset) lyhennys ja kielenhuoltu ja joidenkin asioiden tarkistaminen; korjattu |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Gobi desert en.jpg|thumb|250px|Gobin autiomaan sijainti]]
[[Kuva:Dunes in Gobi Gurvansaikhan National Park.jpg|thumb|250px|Gobin autiomaa [[Mongolia]]ssa ja [[Kiina]]ssa.{{selvennä|meneekö maiden raja tässä jossain?}}]]
'''Gobi''' ({{k-mn|Говь}}, {{k-zh|戈壁|gē bì}}) on suuri autiomaa-alue Pohjois-[[Kiina]]ssa ja eteläisessä [[Mongolia]]ssa. Sana ''gobi'' on mongolin kielen [[aavikko]]a tarkoittava sana. Gobin autiomaan pinta-ala on noin 1 300 000 km², ja se on yksi maailman suurimmista aavikoista.▼
Suurin osa Gobista on kivikkoista ja kallioista aluetta, jossa kasvaa niukasti ruohoa ja pensaita. [[Hiekka-
Gobin aavikko liittyy erityisesti [[Mongolit|mongoli]]-imperiumin historiaan ja moni [[
▲'''Gobi''' ({{k-mn|Говь}}, {{k-zh|戈壁|gē bì}}) on suuri autiomaa-alue Pohjois-[[Kiina]]ssa ja eteläisessä [[Mongolia]]ssa. Sana ''gobi'' on mongolin kielen [[aavikko]]a tarkoittava sana. Gobin autiomaan pinta-ala on noin 1 300 000 km² ja se on yksi maailman suurimmista aavikoista.
▲Suurin osa Gobista on kivikkoista ja kallioista aluetta, jossa kasvaa niukasti ruohoa ja pensaita. Hiekka-aavikkoa on varsin vähän. Seutua sanotaankin usein [[puoliaavikko|puoliaavikoksi]]. Gobin autiomaassa elää monia eläimiä, esimerkiksi kameleita ja villihevosia. Kylmä talvi on vähäluminen ja kesä kuuma. Hiekkamyrskyjä esiintyy usein.
▲Gobin aavikko liittyy erityisesti [[Mongolit|mongoli]]-imperiumin historiaan ja moni [[Silkkitie]]n tärkeä kaupunki sijaitsi siellä.
[[Kuva:Gobi 106.49229E 41.93582N.png|thumb|300px|Gobi satelliittikuvassa.]]
==
Gobin aavikko sijaitsee [[Altai (vuoristo)|Altaivuorten]] ja [[Tiibet]]in välisellä alueella{{selvennä|tälläinen lyhyt osittainen rajaus on harhaanjohtava}} mantereen sisällä vuorten keskellä olevalla alueella, joka on enimmäkseen ylätasankoa. Gobi sijaitsee Mongolian ja Kiinan rajan molemmin puolin enimmäkseen Etelä-Mongoliassa, loppuosa enimmäkseen Kiinan [[Sisä-Mongolia]]ssa. Gobi kattaa noin kolmanneksen Mongoliasta.<ref name="Beazley_1992_116">Beazley 1992, s. 116</ref>
Gobin autiomaa on [[Bagrash Gol]]in ja [[Lop Nor]]in välinen kaarimainen 1 300 000 neliökilometrin alue, joka on enimmäkseen puoliaavikkoa ja aavikkoa. Alueen pituus on noin 1 600 ja leveys noin 480–970 kilometriä.<ref name="EB_15_Mikro_1993_5_gobi_318">Encyclopedia Britannica, Micropaedia, 15. edition, vuoden 1993 painos, Osa 5 "freon", "Gobi", s 318</ref> Gobi sijaitsee 910–1 520 m korkeudella merenpinnasta.
== Ilmasto ==
[[Kuva:Klima hami.jpg|thumb|300px|Gobin länsipuolle olevan Hamin ilmastodiagrammi.]]
Talvisin lämpötila voi olla -40 °C, kesällä +45 °C<ref name="EB_15_Mikro_1993_5_gobi_318"/>. Lämpötilan vaihtelut ovat lyhyemmässäkin ajassa suuria, vuorokauden sisään voi lämpötila nousta tai laskea 35 °C. Talvella Gobin yllä on [[korkeapaine]]. Gobissa sataa keskimäärin 194 mm vuodessa, pääosin kesällä<ref>[http://www.woeurope.eu/weather/maps/city?LANG=eu&PLZ=_____&PLZN=_____&WMO=44215&PAG=1&CONT=__&LEVEL=160®ION=0021&LAND=__&INFO=0&R=0&NOREGION=0 Omno-Gobi (1590m)]</ref><ref>[http://www.climate-charts.com/Locations/m/MO44215.php Omno-Gobi, Mongolia: Climate, Global Warming, and Daylight Charts and Data]</ref>. Itäinen Gobi on hieman läntistä Gobia kosteampi<ref name="Brockhaus_1989_8_Gobi_623"/>. Lännessä sataa 69 mm, koillisessa 200 mm<ref name="EB_15_Mikro_1993_5_gobi_318"/>. Tällöin Gobi on laajalti [[puoliaavikko]]a tai [[aavikkoaro]]a. Alue on erittäin kuiva varsinkin talvella. [[Monsuuni|Kaakkoismonsuuni]] ulottuu Gobin kaakkoisosaan. Varhain tammikuussa, kesällä ja varhain kesällä esiintyy jäisiä hiekka- ja lumimyrskyjä.▼
Gobin kasvillisuus on melko niukkaa. Gobissa elää vain 600 pääosin kuivuuteen sopeutunutta kasvilajia. Gobin kasveissa on kylmien vyöhykkeiden ja kuivien alueiden kasvien piirteitä<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100">Haggett 1997, "Maailma tänään osa 14", s 100</ref>. Tämä näkyy varsinkin Lounais-Gobin Trans-Altain kasveissa<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/>. Gobin kasvillisuutta luonnehtivat kasviheimot [[revonhäntäkasvit]], [[savikkakasvit]] (41 lajia), [[tyräkkikasvit]], [[heinäkasvit]] (25 lajia), [[tatarkasvit]] ja [[portulakkakasvit]].▼
▲
== Luonto ==
=== Kasvillisuus ===
Gobi on enimmäkseen puoliaavikkoa, jonka keskellä on monia pieniä aavikoita ja [[Keidas|keitaitakin]]. Gobin on enimmäkseen kivikkoista, soraista ja kallioista.<ref name="Beazley_1992_116">Beazley 1992, s. 116.</ref> Hiekkadyynit kattavat vain kolme prosenttia Gobista.<ref>Haggett 1997, s. 90.</ref> Gobissa on runsaasti pohjavettä. Maannos on ruskeaa tai harmaanruskeaa. Tasangoilla kasvaa pensaita, suola-alueilla suolaa sietävää kasvillisuutta ja aavikkoruohoa altaissa ja vuorten alarinteillä.<ref name="EB_15_Mikro_1993_5_gobi_318"/>
▲Gobin kasvillisuus on melko niukkaa. Gobissa elää vain 600 pääosin kuivuuteen sopeutunutta kasvilajia. Gobin kasveissa on kylmien vyöhykkeiden ja kuivien alueiden kasvien piirteitä, mikä näkyy varsinkin Lounais-Gobin Trans-Altain kasveissa.<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100">Haggett 1997, "Maailma tänään osa 14", s 100</ref>
Kasvien biomassan tuotanto on alempi kuin kuumilla aavikoilla.<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/> Talvet ovat hyvin kylmiä, ja lämpötilat laskevat kasvien sietokyvyn rajoille. Lounais-Gobi on hiekka-aavikkoa, jossa kasvaa sklerofyyttejä ja [[Mehikasvi|mehikasveja]]. Gobin sklerofyytit ovat joko ruohoja tai puumaisia kasveja. Gobissa kasvaa villiä [[raparperi]]a, [[Rautayrttikasvit|rautayrttejä]], [[Kurjenherneet|kurjenherneitä]], [[Mykerökukkaiskavit|mykerökukkaiskasveja]] ja [[maruna]]a.<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/> Gobin mehikasvit käyttävät joko [[CAM-yhteyttäminen|CAM-yhteyttämistä]] tai [[C4-fotosynteesi]]ä. Erittäin hyvin kuivuuteen sopeutuneet kasvit käyttäjät C4-yhteyttämistä.<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/>
=== Eläimistö ===
Gobin eläimistö on alueen kuivuudesta huolimatta rikas. Suurelta osin uhanalaiseen eläimistöön kuuluu villinä elävä kameli, [[aasianvilliaasi]], [[przewalskinhevonen]], [[argaali]]n alalaji, [[kuhertajagaselli]], [[mongoliangaselli]] ja [[gobinkarhu]].<ref name="Kohn_2005_39">Mongolia, Mochael kohn, Lonely Planet 2005, s. 39</ref><ref name="EB_15_Mikro_1993_5_gobi_318"/><ref name="OE6_mongolia">Otavan suuri ensyklopedia 6, OE 6, artikkeli "Mongolia". s 4385</ref>
== Väestö ==
Alueella harvassa asuvien ihmisten pääelinkeino on paimentolaisuus, maanviljelyä harjoitetaan vain jokilaaksoissa<ref name="EB_15_Mikro_1993_5_gobi_318"/>
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Nimeke =Maailma tänään, Ivy ja Baltian maat | Tekijä = Peter Haggett | Suomentaja = Jarmo Hakanen | Selite= Tieteen kuvalehden hakuteos, | Julkaisija =Bonniers | Vuosi =1997 | Tunniste = ISBN 9788742708200}}
|