Ero sivun ”Uiguurin kieli” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
EmausBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.3) (Botti muutti kielilinkin zh-yue:維吾爾語 muotoon zh-yue:維吾爾話
ei ollut entinen vuonna 1989
Rivi 23:
 
==Levinneisyys ja puhujamäärä==
Uiguuria puhutaan Xinjiangin lisäksi sen lähialueilla [[Kazakstan]]issa, [[Uzbekistan]]issa, [[Kirgisia]]ssa ja [[Turkmenistan]]issa. Pieniä uiguurinkielisiä ryhmiä on myös [[Saudi-Arabia]]ssa, [[Turkki|Turkissa]] ja [[Afganistan]]issa.<ref name="tjurkskije 437">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki mira: Tjurkskije jazyki | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Indrik | Vuosi = 1997 | Sivu = 437 | Tunniste = ISBN 5-85759-061-2}}</ref> Kiinassa uiguureja oli vuoden 1990 väestönlaskennan mukaan 7,2 miljoonaa henkeä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.c-c-c.org/chineseculture/minority/minority.html | Nimeke = Chinese ethnic minorities | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 15.7.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref> Entisessä [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] uiguureja laskettiin vuonna 1989 olevan 262&nbsp;600 henkeä, joista 227&nbsp;400 piti uiguuria äidinkielenään.<ref name="tjurkskije 437" /> Neuvostoliiton uiguureista 185&nbsp;300 asui Kazakstanissa, 36&nbsp;800 Kirgisiassa ja 35&nbsp;700 Uzbekistanissa.<ref name="jazyki 223">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 2005 | Sivu = 223 | Tunniste = ISBN 5-02-011237-2}}</ref>
 
==Historia ja murteet==