Ero sivun ”Pontiac (intiaanipäällikkö)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Pientä korjailua.
Lisäystä "Vallan katoaminen" - "Pontiacin kuoleman jälkeen".
Rivi 1:
{{Sotilashenkilö
| nimi = Pontiac
| elinvuodet = [[1714]]–[[1725]] – [[2920. huhtikuuta]] [[1769]]
| kuva = [[kuva:Pontiac01.jpg|200px]]
| lisänimi =
Rivi 38:
[[kuva:Pontiac's war.png|thumb|300px|Pontiacin kapinan linnakkeet ja taistelupaikat]]
[[kuva:Siege of Fort Detroit.jpg|thumb|270px|Fort Detroitin piiritys.]]
Pontiac aloitti kapinansa toukokuun 9. päivä 1763 ja johti soturinsa Fort Detroitin ympärillä olevia asutuksia vastaan. Samanaikaisesti Pontiacin liittolaiset saartoivat linnakkeen. Kesällä 1763 Pontiacin alaisuudessa olleet ryhmät valtasivat kahdeksan brittien linnaketta. Hyökkäyksiin osallistui kaikkiaan noin 3000 soturia yli kymmenestä heimosta. Ainoastaan Fort Detroit, Fort Niagara ja Fort Pitt (nykyinen [[Pittsburgh]]) jäivät valtaamatta. <ref name="Waldman 1985 108">Waldman 1985 s. 108.</ref>
 
Lokakuussa 1763, vajaa puoli vuotta kapinan alkamisesta, Pontiac sai kirjeen [[Ranskan Louisiana]]n komentajalta [[majuri]] [[Pierre Joseph de Villiers]]ilta, joka kehotti intiaaneja lopettamaan turhan verenvuodatuksen.<ref name="Henriksson 53"> Henriksson s. 53.</ref> Pontiac suostuikin lopettamaan Fort Detroitin piirityksen saatuaan kuulla Englannin [[kuningas]] [[Yrjö III]]:n julistuksesta rajoittaa uudiasukkaiden muuttoliikettä. Kapinallisten iskut jatkuivat kuitenkin syksyyn 1764, jolloin suurin osa lopetti sotimisen.<ref name="Santoro 277"> Santoro s. 277.</ref>
===Vallan katoaminen===
Pontiac yritti turhaan elvyttää rakoilevaa liittoaan tekemällä puhujamatkoja länteen. Myös ranskalaiset kieltäytyivät tukemasta häntä. Vuonna 1765 Pontiac käski jäljelläolevia sotureitaan lopettamaan hyökkäykset ja suostui lopulliseen rauhansopimukseen englantilaisten kanssa kesällä 1766. Kapinan epäonnistuminen himmensi Pontiacin mainetta. Raskaimmin asiaan suhtautuivat [[Illinois-intiaanit|illinoisin liittokunnan]] heimot, jotka olivat eniten uskoneet Pontiacin ja Uuden-Ranskan nousuun.<ref name="Ottawa"/> Erään neuvottelun aikana syntyneessä riidassa Pontiac puukotti illinoisien peoria-heimon vaikutusvaltaista päällikköä Makatachingaa.<ref name="Brit">{{Verkkoviite|Osoite=http://rfester.tripod.com/pont.html|Nimeke=British Period|Julkaisu=tripod.com|Viitattu=2.2.2013|kieli={{en}}}}</ref> <ref name="Ottawa"/>
 
Vuonna 1768 Ohion intiaanien hyökkäykset englantilaisasutuksia vastaan lisääntyivät, ja monet pelkäsivät Pontiacin suunnittelevan uutta kapinaa. Tapaukset osoittautuivat kuitenkin yksittäisiksi hyokkäyksiksi, sillä Pontiacin vaikutusvalta idässä oli kadonnut lopullisesti. Hän joutui jättämään jopa oman talvileirinsä Ohion Maumeejoella nuorten soturien halveksunnan takia.<ref name="Anderson, Fred 2001 633">Anderson, Fred 2001. s. 633.</ref>
===Kuolema===
Vuonna 1765 Pontiac totesi valtansa murenneen intiaanien keskuudessa, ja pakeni Illinoisin maaseudulle pienen ryhmänsä kanssa. Hän alkoi ylläpitää hyviä suhteita englantilaisiin, mutta kaikki intiaanit eivät pitäneet hänen mielistelevästä käytöksestään brittejä kohtaan.<ref name="Henriksson 54"> Henriksson 54.</ref>
 
Muutettuaan lähimpien sukulaistensa kanssa [[Illinois]]in maaseudulle, Pontiac teki kauppamatkan [[Mississippijoki|Mississippijoelle]] ja kävi samalla matkalla tervehtimässä [[St. Louis]]in ranskalaisia ystäviään. Paluumatkalla hän poikkesi seurueineen St. Louisin lähellä sijainneessa illinoisien peoria-heimon kylässä. Kylän tapahtumista tuolta ajalta ei ole luotettavaa tietoa, mutta seurueen jatkaessa matkaansa Pontiac oli luvannut tehdä kylään suuren kostohyökkäyksen seuraavan kevään aikana.<ref name="Peckham 1994 308">Peckham 1994 s. 308.</ref>
Pontiacin kohtaloksi koitui hänen vuonna 1769 tekemänsä kauppamatka [[Cahokia]]an, ranskalaisten ja illinois-intiaanien asuttamaan kylään lähelle nykyistä [[St. Louis]]ia Illinoisissa. Peoria-heimon intiaani Pina iski [[Tomahawk (sotakirves)|tomahawkilla]] kadulla kävelevän Pontiacin takaapäin tajuttomaksi, puukotti sen jälkeen maahan vaipunutta uhriaan ja pakeni paikalta. Pontiac jäi makaamaan mutaiselle kadulle kuolettavasti haavoittuneena.<ref name="Ottawa">{{Verkkoviite|Osoite= http://www.tolatsga.org/otta.html|Nimeke= Ottawa History|Julkaisu= Tolatsga.org|Viitattu= 19.4.2011|Kieli={{en}}}}</ref>
 
===Kuolema===
Perimätiedon mukaan ranskalaiset kuljettivat Pontiacin ruumiin Cahokiasta St. Louisiin, jonne hänet haudattiin. Hautapaikan tarkka sijainti on kiistanalainen.<ref name="Peckham 1994 313">Peckham 1994 s. 313.</ref>
Maaliskuussa 1769 Peoriassa liikkui huhu, että Pontiac oli lähettänyt 150 kanootillista sotureita tuhoamaan illinoisien kylät.<ref name="Peckham 1994 309">Peckham 1994 s. 309.</ref> Sikäläiset heimot eivät tienneet Pontiacin vallan katoamisesta, vaan pyysivät turvaa eurooppalaisilta kuviteltua hyökkäyksestä vastaan. Samaan aikaan Pontiac saapui pienen seurueen kanssa St. Louisiin käymään kauppaa ja tapaamaan ystäviä.<ref name="Walc"/> Kuullessaan Pontiacin aikovan käydä myös läheisessä [[Cahokia]]assa, ranskalaisten ja illinoisien asuttamassa sekakylässä, St. louisilaiset varoittivat päällikköä. Pontiac ei kuitenkaan uskonut vaaran uhkaavan itseään, vaan käveli seurueineen Cahokiaan.<ref name="Peckham 1994 309">Peckham 1994 s. 309.</ref>
 
PontiacinCahokiassa kohtaloksiseurue koituihajaantui häneneri vuonnasuuntin 20. huhtikuuta 1769. tekemänsäPontiac kauppamatkaoli [[Cahokia]]anaseettomana ja yksin, ranskalaistenkun jahänen illinoisseuraansa liittyi nuori peoria-intiaaniensoturi.<ref asuttamaanname="Peckham kylään1994 lähelle311">Peckham nykyistä1994 [[Sts. Louis]]ia Illinoisissa311.</ref> Peoria Miehet menivät yhdessä eräälle paikalliselle kauppa-heimonasemalle intiaani Pinatutkimaan kauppatuotteita. Pontiacin poistuessa kaupasta peoria seurasi häntä. Kadulla nuori intiaani iski [[Tomahawk (sotakirves)|tomahawkilla]] kadulla kävelevän Pontiacin ottawajohtajan takaapäin tajuttomaksi, puukotti sen jälkeen maahan vaipunutta uhriaan ja pakeni paikalta. Pontiac jäi makaamaan mutaiselle kadulle kuolettavasti haavoittuneena.<ref name="Ottawa">{{Verkkoviite|Osoite= http://www.tolatsga.org/otta.html|Nimeke= Ottawa History|Julkaisu= Tolatsga.org|Viitattu= 19.4.2011|Kieli={{en}}}}</ref>
Murhan syy ei selvinnyt koskaan. Sen mahdollisista motiiveista liikkui erilaisia huhuja, joiden paikkansapitävyyttä ei kyetty todistamaan. Erään teorian mukaan englantilaiset olivat palkanneet Pinan tappamaan Pontiacin, koska epäilivät tämän elvyttävän intiaaniliittoaan. Toinen teoria kertoi englanninvastaisten intiaanien suunnittelemasta kostosta brittimielistä Pontiacia vastaan.<ref name="Ottawa"/>
Pontiacin seurue, johon kuului kaksi hänen aikuista poikaansa ja noin 20 ottawaa, ei ottanut päällikkönsä ruumista mukaansa vaan poistui äänettömänä Cahokiasta. Perimätiedon mukaan ranskalaiset kuljettivat Pontiacin ruumiin Cahokiasta St. Louisiin, jonne hänet haudattiin. Hautapaikan tarkka sijainti on kiistanalainen.<ref name="Peckham 1994 313">Peckham 1994 s. 313.</ref>
 
==Teorioita Pontiacin murhasta==
 
Tieto Pontiacin kuolemasta levisi hitaasti itään ja saavutti monien kapinaan osallistuneiden heimojen kylät vasta kuukausia tapahtuneen jälkeen.<ref name="Peckham 1994 315">Peckham 1994 s. 315.</ref> Jotkut intiaanijohtajat vannoivat kostoa, ja vuonna 1770 [[ojibwat|ojibwojen]] pieni sotapartio kävi etsimässä Pontiacin murhaajaa Cahokiasta. He surmasivat joitakin syyttömiä ja kertoivat olevansa tyytyväisiä vasta kun illinoisit ja englantilaiset oli tuhottu. Myöhemmät heimosodat illinoisien mailla liittyivät enemmän intiaanien vanhoihin riitoihin kuin Pontiacin puolesta tehtyihin kostoiskuihin.<ref name="Peckham 1994 316">Peckham 1994 s. 316.</ref>.
 
Murhan syy ei selvinnyt koskaan. Sen mahdollisista motiiveista liikkui erilaisia huhuja, joiden paikkansapitävyyttä ei kyetty todistamaan. Ranskalaisten keskuudessa liikkuvan teorian mukaan Williamson-niminen brittikauppias oli palkannut Pinan verityöhön lupaamalla palkkioksi tynnyrillisen rommia.<ref name="Moore 2000 173">Moore 2000.</ref> Williamson-nimisiä henkilöitä kuulusteltiin, mutta kukaan ei osoittautunut etsityksi kauppiaaksi.<ref name="Peckham 1994 310">Peckham 1994 s. 310.</ref> Toinen versio väitti, että illinoisit itse olivat heimoneuvostonsa päätöksellä valinneet Pinan surmaamaan Pontiacin kostoksi siitä, että tämä oli puukottanut Pinan setää Makatachingaa kaksi vuotta aiemmin. Eräs teoria kertoi englanninvastaisten intiaanien suunnittelemasta kostosta brittien kannattajaksi kääntynyttä Pontiacia vastaan.<ref name="Ottawa"/>
 
==Henkilökuva==
Rivi 56 ⟶ 65:
Eurooppalaisten kauneuskäsitysten mukaan Pontiac ei ollut erityisen komea. Vaatetuksessaan hän sekoitti keskenään omaa ja eurooppalaista perinnettä ja arvosti suuresti ranskalaisen upseerin [[uniformu]]a, jonka kenraali de Montcalm oli lahjoittanut hänelle.<ref name ="Eckert 2002 84">Eckert 2002 s. 84.</ref> Fyysisesti Pontiac oli hyväkuntoinen ja rakenteeltaan kookkaampi kuin intiaanit yleisesti.<ref name ="Eckert 2002 83">Eckert 2002 s. 83.</ref>
 
Pontiacilla oli elämänsä aikana useita vaimoja. Hänen ensimmäisistä avioliitoistaan ja vaimojen nimistä ei ole kuitenkaan luotettavaa tietoa. Eräs vaimoista, joka tunnettiin nimellä Pokanoka, hukkui Mazen Creekissa Illinoisissa 1764.<ref name="PokaWalc">{{verkkoviite|Osoite=http://www.genealogytrails.com/ill/natamer_pontiac.html|Nimeke=Pontiac|Tekijä=Walczynski, Mark|viitattu=31.1.2013.|Kieli={{en}}}}</ref> Vaimoista nuorin, Kan-tuck-ee-gun, muistetaan lähinnä naisena, joka allekirjoitti rauhansopimuksen 1817.<ref name= "Ohio">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.supremecourt.ohio.gov/MJC/places/pontiac.asp|Nimeke=Pontiac (c. 1714 - April 20, 1769|Julkaisu=supremecourt.ohio.gov|Viitattu=19.4.2011 |Kieli={{en}}}}</ref>
 
==Lähteet==
Rivi 67 ⟶ 76:
*Hurt, Douglas, ''Ohio frontier'',Indiana University Press, 1996, ISBN 0253332109
*Lippert, Dorothy, ''Native American history for dummies'', Wiley. 2007 ISBN 9780470148419
*Moore, Charles: ''North West Under Three Flags (1635-1795)'', Asian Educational Services, 2000. ISBN 978-8120611535
*Peckham, Howard H. ''Pontiac and the Indian Uprising'', Wayne State Univ Press, 1994. ISBN 978-0814324691 {{en}}
*Santoro, Nicholas J. ''Atlas of the Indian Tribes of North America'', iUniverse, 2009. ISBN 978-1-4401-0795-5 {{en}}
*Virrankoski, Pentti: ''Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit'', s. 276-278. Gummerus, 1994. ISBN 951-717-788-7.
*Waldman, Carl: ''Atlas of the North American Indian'', s. 138. Fact On File Publications, 1985. ISBN 0-87196-850-9. {{en}}
 
===Viitteet===