Ero sivun ”Lippajärvi” versioiden välillä

3 308 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
 
Lippajärvi on pientalovaltaista asuntoaluetta, jossa ei ole mainittavia teollisuuslaitoksia tai yritystoimintaa. Alueen kadunnimistössä on paljon metsästykseen liittyvää termistöä muistoksi metsästysretkestä, jonka [[Aurora Karamzin]] järjesti ystävälleen keisari [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II:lle]] [[Träskändan kartano|Träskändan kartanossa]] vuonna [[1863]].
 
 
 
== Historia<ref name="Lippajärveläiset50v">[http://files.kotisivukone.com/verkkosivuprojekti2.kotisivukone.com/sivut_2-68.pdf_-_adobe_reader.pdf Lippajärveläiset ry:n 50-vuotisjuhlajulkaisu vuodelta 2002]</ref> ==
10000 vuotta sitten Lippajärven alueella lainehti [[Baltian jääjärvi]]. 7000 vuotta sitten vesisyvyys oli 34 metriä ja Pitkäjärvi oli meren lahti. Lippajärvi muotoutui makeavetiseksi vasta noin 400 vuotta sitten.
 
Pieni muutaman talon Kärrans'n kylä sijaitsi nykyisen Heiniityn päiväkodin tienoilla jo 1500-luvun puolivälissä. Lippajärven alueella on ollut postilaitos jo 1600-luvulla. Ingaksen pappila Myllykylässä perustettiin vuonna 1699.
 
Ajanjaksoa noin 1780-1790 kuvaavan kartan (af Klerckerin Kuninkaan kartasto 1776-1805) mukaan asutus keskittyi Ingaksen pappilan tienoille, jossa 12 talon ryhmä muodosti Kvarnby nimisen kylän. Taloista 4 sijaitsi joen itäpuolella eli nykyisen Lippajärven alueella. Näiden lisäksi asutusta on merkitty ainoastaan Kärransin kylään. Tuolloin Lippajärven alavat rantaniityt olivat viljelyskäytössä tai laidunmaina. [[Kuninkaantie]] eli Suuri Rantatie kulki Träskändan puiston läpi ja jatkuen nykyisen Kolkekannaksen tien linjaa. Myös nykyinen Turuntie eli [[seututie 110]] oli jo tuolloin olemassa.
 
Petaksen kartano asutettiin ennen 1800-luvun puoliväliä. Vuoden 1870 kartassa näkyy polku Petaksesta Ingakseen. Myös nykyisen Lippajärventien linjausta noudatteleva polku tai kärrytie Petaksesta aina Kuninkaantielle asti on kartassa esitetty. Tämän tien itäpuoli Lippajärven rantaan asti on Tamminiemeä lukuun ottamatta peltoa, tien länsipuoli Petaksen aluetta lukuunottamatta pääosin metsää.
 
1920-1930-luvuilla Lippajärvi oli edelleen pääosin peltoa ja metsää. Vuoden 1932 kartassa näkyvät edelleen Ingaksen pappilan, Petaksen kartanon ja Kärransin rakennukset. Uusina rakennuksina Lippajärvelle ovat ilmestyneet Tamminiemen kaksi huvilaa ja Villnäsin maatila (Vilniemi). Myös [[Aurora Karamzin|Aurora Karamzinin]] ajalta peräisin oleva Träskändan kartanon puistonvartijan talo Träskändan puistotien varrella, lähellä Auroran kappelia, löytyy kartasta. Petaksen ja Kuninkaantien välinen tie on muodostunut ja noudattaa nykyisen Lippajärventien linjausta.
 
Seuraavien vuosikymmenten aikana rakennuskanta kasvoi voimakkaasti. Heiniemeen muutti väkeä jo 1930-luvulla. Vuoden 1950 kartassa Heiniemi on rakennettu täyteen taloja, Lippajärventien molemmat reunat Auroran puistoa lukuunottamatta ovat täynnä omakotitaloja, Lippajärven rannoilla ja Tamminiemessä on kesähuviloita, Petaksen kartanon maat on kaavoitettu ja palstoitettu. Turuntie on päällystetty, Lippajärvellä on kauppa, kansakoulu toimii Petaksen kartanon yhteydessä, joukkoliikenne toimii hyvin. Maanviljelystä harjoitettiin Riislan maatilalla Vilniemessä (Villnäsin tila) ja Petaksen kartanossa.
 
1950-luvun jälkeen rakentaminen on jatkunut. 1950-luvun tontit (joista tuollon käytettiin nimitystä tila) olivat isoja ja niiden rakennusoikeutta lisäämällä on lisärakentaminen mahdollistunut. Pientalojen lisäksi on rakennettu rivi- ja kerrostaloja, ensimmäiset 1970-luvulla. Viljelysmaat ja omenapuutarhat ovat hävinneet. Pusikot ja ryteiköt ovat, ainakin kartalla, muuttuneet puistoiksi.
 
== Palvelut ==
 
== Luonto ==
 
Kaupunginosalle nimensä antanut, luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu<ref name="Oinonen2008">[http://www.espoo.fi/download/noname/%7B7DECC215-1317-45C2-BFF8-7ED5DF2944BE%7D/18846 Oinonen, Elina. 2008. Selvitys Espoon järvien tilasta. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008]</ref> rehevä [[Lippajärvi (järvi)|Lippajärvi]] sijaitsee kaupunginosan itäpuolella. Lippajärven rantaviivaa kaupunginosan alueella on noin 2km.
 
* noin 200-vuotias, yli 20m korkea ja ympärysmitaltaan noin 3,6 metrinen luonnonmuistomerkkinä rauhoitettu [http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Espoon_luonto/Espoon_luontokohteet/914_Heiniemen_tammi_915_Vilniementien_ma(12481) Heiniemen tammi] Heiniemessä
* noin 250-vuotias, 25 metriä korkea ja ympärysmitaltaan 2,4 metrinen luonnonmuistomerkkinä rauhoitettu [http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Espoon_luonto/Espoon_luontokohteet/914_Heiniemen_tammi_915_Vilniementien_ma(12481) Vilniementien mänty] Vilniemessä
 
 
== Tilastotietoa ==
 
*Ulkomaalaisten osuus väestöstä 2,9% <ref name="espoo2006">[http://www.espoo.fi/attachment.asp?path=1;28;11894;37617;104515;105007;105022;105023;73549 Espoo alueittain 2006]</ref> , 2006 (Huom! Lippajärvi ja [[Viherlaakso]] yhteensä)
*Työttömyysaste 6% <ref name="espoo2006"/>, 2006 (Huom! Lippajärvi ja [[Viherlaakso]] yhteensä)
 
== Muuta ==
 
Lippajärveläiset ry on Lippajärven alueen asukasyhdistys. Heidän web-sivuillaan on luettavissa ja ladattavissa [http://www.lippajarvelaiset.fi/files/verkkosivuprojekti2.kotisivukone.com/sivut_2-68.pdf_-_adobe_reader.pdf 68-sivuinen Lippajärveläiset ry:n 50 vuotis-historiikki], jossa on laajasti esitelty Lippajärven historiaa satojen vuosien ajalta.
 
145

muokkausta