Ero sivun ”Yhteiskuntaluokka” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: ms:Kelas sosial |
p →Historiaa: linkki |
||
Rivi 25:
Tilaton väestö muodosti lopulta suomalaisen yhteiskunnan suurimman luokan, sillä noin puolet maatalousväestöstä kuului 1900-luvun alussa tilattomiin<ref>Jouni Korkiasaari
Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla. Siirtolaisuusinstituutti – Migrationsinstitutet Turku – Åbo 2001. http://www.migrationinstitute.fi/articles/005_Korkiasaari.pdf</ref>. Tilaton maaseutuväestö jäi kuitenkin säätyjärjestelmän ja siten myös yhteiskunnallisen päätöksenteon ulkopuolelle aina vuoteen 1906 asti, jolloin Suomessa astui voimaan [[Suomen äänioikeuden historia#Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus|laki, joka takasi äänioikeuden lähes kaikille]] muille kansanryhmille paitsi vaivaishoidon varassa eläville. Suomen demokratisoituminen johti vajaassa kymmenessä vuodessa [[Torpparilaki|torpparilain]] säätämiseen. Tämä vuonna 1918 voimaan tullut laki merkitsi torpparilaitoksen lakkauttamista ja maareformia torpparien, mäkitupalaisten ja [[lampuoti]]en saadessa asumustensa ja viljelystensä omistusoikeuden.
Luokkaerot lievenivät 1970- ja 1980-luvuilla tuloerojen tasoittuessa ja yhteiskunnan keskiluokkaistuessa. Yhdeksänkymmenluvun laman jälkeinen tuloerojen kasvu sekä [[työttömyys|pitkäaikaistyöttömyyden]] ja määräaikaisten työsuhteiden yleistyminen ovat kuitenkin johtaneet luokkayhteiskunnan paluuseen.
| |||