Ero sivun ”Estetiikka” versioiden välillä

9 merkkiä poistettu ,  7 vuotta sitten
p
kh
p (r2.7.2) (Botti muutti kielilinkin war:Estetica muotoon war:Estetika)
p (kh)
Brittiläinen filosofia jakautui estetiikassa intuitionistiseen ja analyyttiseen leiriin. Intuitionistit katsoivat, että esteettisen kokemuksen toi esille jokin tietty mielen kyky. [[Lordi Shaftesbury]]lle kyseessä oli sama kuin moraaliaisti, kauneus oli vain moraalisen hyvyyden aistein koettava muoto. [[Francis Hutcheson]] katsoi, että kauneuden toi esille sisäinen mielen aisti. Hänelle kauneudessa oli kuitenkin kyseessä ennemmin subjektiivisesta kuin objektiivisesta faktasta.<ref>Hutcheson, Francis: ''Inquiry into the Original of Our Ideas of Beauty and Virtue'', 1725.</ref><ref name="Janaway"/>
 
Analyyttiset teoreetikot, kuten [[Lordi Kames]], [[William Hogarth]] ja [[Edmund Burke]], toivoivat voivansa palauttaa kauneus johonkin joukkoon ominaisuuksia. Esimerkiksi Hogarth hyökkäsi ihanteellisen kauneuden käsitettä vastaan teoksessaan ''The Analysis of Beauty'' (1753).<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Salonen, Lippo; Salonen Sirkka | Vuosi=1991 | Nimeke=Kuka teki mitä | Sivu=118, 119 | Julkaisija=Otava | Tunniste=ISBN 951-1-11326-7 }}</ref> Hän katsoi, että kauneus koostuu (1) osien sopivuudesta johonkin suunnitelmaan; (2) vaihtelevuudesta niin modellamonella tavalla kuin mahdollista; (3) samankaltaisuudesta, säännöllisyydestä tai symmetriasta, mikä on kaunista vain silloin kun se auttaa säilyttämään sopivuuden suhteessa suunnitelmaan; (4) yksinkertaisuudesta tai erityisyydestä, mikä ei ole miellyttävää itsessään, vaan siksi, että se antaa silmälle mahdollisuuden nauttia vaihtelevuudesta helposti; (5) monimutkaisuudesta, joka antaa työtä aktiivisille energioillemme ja johtaa silmän ”sattumanvaraiseen takaa-ajoon”; ja (6) määrästä tai suuruudesta, joka kiinnittää huomiomme ja tuottaa ihailua ja kunnioitusta. Myöhemmät analyyttiset esteetikot pyrkivät yhdistämään kauneuden johonkin tieteelliseen [[psykologia|psykologiseen]] teoriaan (kuten [[James Mill]]) tai [[biologia]]an (kuten [[Herbert Spencer]]).
 
=== Postmoderni estetiikka ===
==== Mitkä tekijät vaikuttavat esteettiseen arvostelmaan? ====
 
Esteettisiin arvostelmiin näyttää usein liittyvän muitakin puolia. Esimerkiksi inhon ilmaukset osoittavat, että aistikokemukset linkittyvät vaistomaisesti kasvonilmeisiin ja jopa oksennusrefleksiin. Silti inho saattaa olla opittu tai kulttuurinen piirre; kuten [[Charles Darwin]] huomautti, keiton valuminen parralla on inhottavaa, vaikkeivatvaikkeivät keitto tai parrat itsessään ole inhottavia. Esteettinen arvostelma voi olla hyvinkin sidossasidoksissa aikansa kulttuuriin. Esimerkiksi viktoriaanisen ajan brittiläiset pitivät afrikkalaisia veistoksia rumina, mutta vain muutaman vuosikymmenen jälkeen edwardilaisen ajan yleisö piti samoja veistoksia kauniina.<ref name="danto">Danto, Arthur: ''The Abuse of Beauty'', s. 35.</ref>
 
[[Kuva:Stray_kitten_Rambo002.jpg|right|thumb|240px|[[Kissa]]npentuja pidetään usein hyvin söpöinä.<ref>Lorenz, Konrad: "Part and Parcel in Animal and Human Societies". Teoksessa ''Studies in animal and human behavior'', vol. 2. ss. 115-195. Cambridge, Mass.: Harvard UP, 1971 (alkup. 1950).</ref>]]
 
Esteettiset arvostelmat saattavat liittyä tunteisiin tai, kuten tunteet, olla kiinteästi yhteydessä fyysisiin reaktioihin. Ylevän maiseman näkeminen voi saada aikaan kunnioituksen tunteen, mikä voi näkyä fyysisesti kohonneena sydämensykkeenä tai laajentuneina silminä. Nämä alitajuiset reaktiot saattavat olla jopa osatekijöinä siinä, miksi arvostelemme maiseman yleväksi. Esteettiset arvostelmat voivat liittyä myös haluttavuuteen, jopa seksuaaliseen haluun. Lisäksi esteettiset arvostelmat voivat liittyä myös taloudellisiin, poliittisiin ja moraalisiin arvoihin.<ref> Holm, Ivar: ''Ideas and Beliefs in Architecture and Industrial design: How attitudes, orientations, and underlying assumptions shape the built environment''. Oslo School of Architecture and Design, 2006. ISBN 82-547-0174-1.</ref> Saatamme pitää [[Lamborghini]]a kauniina siksi, että se on haluttava statussymbolina, tai vastenmielisenä siksi, että se edustaa meille liiallista kulutusta tai loukkaa poliittisia tai moraalisia arvojamme.<ref name="aestbq">Korsmeyer, Carolyn (toim.): ''Aesthetics: The Big Questions'', 1998</ref> Arvostelemme usein sitä, mitä asia merkitsee tai edustaa meille.
 
== Katso myös ==
 
* [[Esteettinen kategoria]]
* [[Esteettinen kontemplaatio]]
 
== Aiheesta muualla ==
{{Wikiaineisto-rivi|Kirjallisuutta estetiikasta|Kirjallisuutta estetiikasta}}
 
{{Wikiaineisto-rivi|Kirjallisuutta estetiikasta|Kirjallisuutta estetiikasta}}
* {{REP | Id=M046 | Tekijä=Budd, Malcolm | Nimeke=Aesthetics}}
* {{SEP | Id=aesthetic-concept | Tekijä=Shelley, James | Nimeke=The Concept of the Aesthetic}}
14 767

muokkausta