|
'''Sanherib''' oli [[Assyria]]n kuningas vuosina 704 eaa.–681 eaa.<ref>[http://www.britishmuseum.org/explore/highlights/article_index/s/sennacherib,_king_of_assyria_.aspx The British Museum] {{en}}</ref>
{{Korjattavat 2012|297}}
'''Sanherib''' oli [[Assyria]]n kuningas 705 eaa.–681 eaa. Hän oli [[Sargon II|Sargon II:n]] poika. Hänen aikanaan Assyriassa nousi useita kapinoita, jotka kaikki hän kukisti. Sanherib oli kova, kykenevä ja häikäilemätön kuningas.
Vuonna 701 eaa. Sanheribin vasalli, [[Juudea|Juudan]] kuningas [[Hiskia]], nousi kapinaan [[Egypti]]n tukemana. Sanherib valloitti ja ryösti monta pienempää kaupunkia, muttei saanut vallattua Juudan pääkaupunkia [[Jerusalem]]ia. Tästä sotaretkestä on jäänyt todisteita Sanheribilta itseltään, kreikkalaiselta historioitsija [[Herodotos|Herodotokselta]] ja [[Raamattu|Raamatusta]].
== Elämäkerta ==
Sanherib halusi isänsä Sargonin kuoltua unohtaa tämän rakennuttaman pääkaupungin [[Dur-Sharrukin]]in, ja jätti sen autioksi. Pääkaupunki siirtyi [[Assur]]iin, ja pian sen jälkeen [[Ninive]]en. Sanherib vihasi [[Babylon]]ia, joka alkoi tukea Assyrian vanhaa vihollista, kapinoinutta Maerdak-Baladania, jota [[Elam]] tuki. Merodak-Baladan solmi kapinaliiton muun muassa Juudan Hiskian kanssa.
Sanherib voitti yhdeksän kuukauden kuluessa elamilaiset, babylonialaiset ja [[aramealaiset]]. [[Merodak-Baladan]] pakeni taas. Lännessä Egypti, [[Foinikia]], [[Filistealaiset|Filistea]] ja Juuda olivat liittoutuneet. Pian Assyria hyökkäsi.
[[Sidon]]in kuningas lähti maanpakoon, ja hänen seuraajansa maksoi Assyrialle veroja. Näin Assyrialla ei ollut Keski-Syyriassa voimakasta vihollista. Muut Foinikian kaupungit antautuivat, mutta [[Tyyros|Tyyroksen]] linnoitettu saari jäi valloittamatta. Sanherib suuntasi sotajoukkonsa kanssa etelään ja löi Egyptin sotajoukon paikassa, joka oli 35 km Jerusalemista etelään, Eltekessä.
Assyrialaiset petrustivat tukikohtansa Laakishiin ja alkoivat hävittää Juudan kaupunkeja. Jerusalem piirittettiin. Hiskia taipui ja maksoi veroja, mutta Jerusalemia ei vallattu, ja Assyrian maine sotaretkien voittajina sai pahan kolauksen. Tämä yllytti [[Babylonia]]n [[Balibn]]in kapinaan Babyloniassa anti-assyrilaisen ryhmän tuella. Assyria nimitti itselleen paremman [[Assurnadinshum]]in Babylonian kuninkaaksi, ja Maerdak-Baladan pakeni taas Jerusalemiin. Assyria aikoi hyökätä meritse Elamiin, jonka länsiraja oli vahvasti linnoitettu. Sanherib palkkasi laivanrakennuksen ja merenkulun ammattilaisia Foinikiasta ja [[Joonia]]sta.
Laivoja alettiin tehdä jokien yläjuoksuilla Til Barsipissa ja Ninivessä.<ref>Ihmisen tarina, suuri maailmanhistoria osa 1, Kirjayhtymä 1971, sivu 481-</ref>
Matkalla kohti [[Persianlahti|Persianlahtea]] laivat kulkivat osan matkasta rullien varassa ihmisten vetäminä. Laivasto saapui vuonna 694 eaa. ryöstelemään Elamin rannikkoa. Operaatio onnistui teknisesti hyvin, mutta suurta sotilallista merkitystä sillä ei ollut. Samaan aikaan Elamin johtaja hyökkäsi Babyloniin, vangitsi Sanheribin pojan ja hyökkäsi myös Sipparia kohti.
Näin Assyrian armeijan kulkutie takaisin Assyriaan katkesi. Alussa Sanheribin armeija hävisi taisteluja, mutta vuonna 689 eaa. Sanheribin johtama armeija ryösti ja hävitti Babylonin. Babylonian ainaisesta kapinoinnista raivostunut assyrilainen päätti tuhota koko kaupungin. Babylonin pyhäköt paloivat, ja [[Mushezib-Marduk]] otettiin vangiksi. Osa Babylonia tulvitettiin.
Temppelien alla ollutta pyhää maata kuljetettiin Persianlahteen ja Niniveen. Babylon oli asumaton kymmenen vuotta, ennen kuin elämä alkoi taas palata sinne.
Babylonin tuhoaminen oli teko, joka vihastutti monia assyrialaisiakin. Sanherbin surmasi palatsijuonittelujen seurauksena lopulta hänen poikansa [[Assarhaddon]], josta tuli seuraava kuningas.{{lähde|en-wikin lähteiden mukaan muut pojat surmasivat}}
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Assyrian kuningas|Edeltäjä=[[Sargon II]]|Seuraaja=[[Assarhaddon]]|Hallituskausi=705–681 eaa.}}
{{minitynkä}}
[[Luokka:Assyrian kuninkaat]]
| 