Ero sivun ”Töölö” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 12:
Töölön kylä oli olemassa jo ennen Helsingin kaupunkia, se oli jo vahvasti [[ruotsin kieli|ruotsinkielistynyt]]. Varsinainen kylä sijaitsi [[Töölönlahti|Töölönlahden]] länsi- ja pohjoisrannalla, mutta sen maihin kuului suurin osa nykyisestä [[Helsingin kantakaupunki|Helsingin kantakaupungista]], joka kylän keskusta lukuun ottamatta oli lähes asumaton. [[Pitkä viha]] oli köyhdyttänyt kylän maatiloja, jotka olivat pikkuhiljaa siirtyneet valtion omistukseen.
Vuonna [[1640]] Helsinki siirrettiin [[Vantaanjoki|Vantaanjoen]] suulta Töölön kylään tuolloin kuuluneelle [[Vironniemi|Vironniemelle]], ja [[1643]] [[Kuningatar Kristiina]] lahjoitti koko Töölön Helsingille lisämaaksi. Nykyinen Töölö oli pitkään maaseutumaista aluetta, josta kaupunki 1800-luvulla vuokrasi joukon huvilatontteja.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Töölö | Ajankohta = | Osoite = http://www.hel2.fi/kaumuseo/kehyksissa/toolo/toolo_1.html | Julkaisija = Helsingin kaupunginmuseo | Luettu = 25.7.2007}}</ref> Huvilapalstoja oli kaikkiaan 25. Niihin kuuluivat muiden muassa Arkadia, Berga, Edet, Fjelldal (Tunturilaakso), Hagasund (Hakasalmi), Hesperia, Humleberg (Humalisto), Rosavilla (Ruusula), Stengård (Kivelä), Salli ja Toivo. Monien villojen nimet elävät nykyisen Töölön kadunnimissä. Töölöön kuuluivat 1800-luvulla myös Dal (Laakso) sekä Wikberg, joka käsitti koko Eläintarhan ja Alppipuiston alueen.<ref>Hackzell, Kaija & Toppari, Kirsti 1997. Töölöntullin molemmin puolin. Helsingin vanhoja kortteleita 5. Helsinki: Sanoma Osakeyhtiö/Helsingin Sanomat. s. 8</ref><ref>Tuomi, Marja-Liisa 1988. "Töölön kylän vanhoja nimiä". Teoksessa Töölö: Kotikaupunginosamme II. Toim. Kaarina Heiska & Heikki Hongisto. Helsinki: Töölö-Seura.</ref> Kaupungin kasvaessa
Suurin osa Töölön rakennuksista on rakennettu 1910-30-luvuilla. Se oli tuon ajan tärkein kaupunkirakentamiskohde Suomessa. 1920-luvulla rakentamisen painopiste oli Etu-Töölössä, 1930-luvulla edettiin Taka-Töölöön ja sieltä Meilahteen.<ref>Saarikangas, Kirsi 2002. Asunnon muodonmuutoksia. Puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. s. 171</ref>
| |||