Ero sivun ”Adventti” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SilvonenBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti: hr:Došašće on suositeltu artikkeli
fix
Rivi 6:
Adventtia edeltää edellisen kirkkovuoden viimeinen sunnuntai eli [[tuomiosunnuntai]].
 
Adventtiaika alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista ja päättyy jouluaattoon. Se on valmistautumista joulunajan kirkolliseen juhlakauteen, Vapahtajan tulemiseen. Adventtiajan jumalanpalvelusten teemat liittyvät [[Jeesus|Jeesuksen]] saapumiseen maan päälle. Adventtiaikaa kutsutaan myös pieneksi [[paasto]]ksi tai adventtipaastoksi erotuksena [[pääsiäinen|pääsiäistä]] edeltävästä [[suuri paasto|suuresta paastosta]]. Aikaisemmin adventtiaikana oli tapana harjoittaa katumusta ja paastota[[paasto]]ta. Tästä muistona on juhlapöydän joulukala<ref name="Brotherus_s23">Brotherus & Dodd, s. 23</ref>. Sekä adventtiaikana että pääsiäistä edeltävänä paastonaikana [[liturginen väri]] kirkoissa on pääsääntöisesti [[violetti]], ensimmäisenä adventtisunnuntaina kuitenkin [[valkoinen]]. Vähitellen adventtiajasta on muodostunut iloisen jouluodotuksen ja yhdessäolon aikajakso, jolloin vietetään lukemattomia pikkujouluja[[pikkujoulu]]ja.<ref name="Brotherus_s23" />
 
Adventtiajan jälkeen tulee 12 päivän kestävä jouluaika, joka kestää joulupäivästä [[Loppiainen|loppiaiseen]]. [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa]] joulunajan katsotaan nykyään alkavan [[jouluaatto]]na puolenpäivän aikaan. Mikäli jouluaatto sattuu sunnuntaiksi ja näin ollen samaksi päiväksi neljännen adventtisunnuntain kanssa, käytetään siis aamupäivällä violettia [[liturgiset värit|liturgista väriä]], mutta iltapäivän ja illan tilaisuuksissa valkoista.
 
== Eri adventtisunnuntait ==
 
Seuraavassa käsitellään kunkin adventtisunnuntain teemaa Suomen luterilaisen kirkon nykykäytännön mukaisesti, joka noudattelee läntistä, latinalaista perinnettä. Neljän adventtikynttilän sytyttäminen on Suomessa varsin uusi, vasta muutaman vuosikymmenen mittainen perinne. Tapa on ruotsalaista perua. [[Ruotsi]]ssa alettiin 1870-luvulla Estran diakonissalaitoksella polttaa ensimmäisenä adventtina [[seitsemän]]ä päivänä polttaa kynttilöitä niin, että ensimmäisenä päivänä poltettiin seitsemän kynttilää ja sitten aina seitsemän kynttilää lisää jokaisena seuraavana päivänä. [[Nathan Söderblom]]in kodista on tieto ensimmäisestä nelikynttiläisestä joulupuusta [[1800]]-luvun lopulta, joulupuu oli silloin kataja. Ruotsissa nelikynttiläiset adventtikyntteliköt yleistyivät 1920-luvulla, tapa,. jonkaTavan alkuperä on protestanttisesta Saksasta. Ensimmäinen adventti eli pikkujoulu antaa esimakua varsinaisesta joulusta. Suomessa on ollut tapana koristella pikkukuusi kynttilöineen. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna-hymni kirkoissa. Adventista alkaa myös joululaulujen[[joululaulu]]jen laulaminen ja kuuntelu.<ref>[http://www.hel2.fi/kaumuseo/vuodenkierto/adventti/adventti.html Helsingin kaupunginmuseon sivut]</ref>
 
=== Nöyrtymisen adventti ===
 
Ensimmäinen adventtisunnuntai, nöyrtymisen adventti (Adventus humiliationis) on Suomessa yksi suosituimmista juhlapyhistä. Perinteen mukaan evankeliumina on [[palmusunnuntai]]hin kuuluva kertomus Jeesuksesta, joka ratsastaa aasilla [[Jerusalem]]iin. Siten adventti liittyy palmusunnuntain ja pääsiäisen tapahtumiin. Aikojen kuluessa ensimmäisestä adventtisunnuntaista on tullut ilonjuhla, johon kuuluu tärkeä sävellys [[Hoosianna]]-hymni. Hymnin sävelsi saksalainen Vogler 1700-luvun lopulla, ja se esitettiin Suomessa ensimmäistä kertaa vuonna 1807. Hoosianna! – huudahdus–huudahdus on oikeastaan rukous joka tarkoittaa ”oi auta, pelasta!”, mutta jo ennen JeesustaJeesuksen aikaa sitä pidettiin yleisenä juhlahuutona ja riemunilmauksena. Suomen evankelis-luterilainen [[kirkkovuosi]] alkaa ensimmäisestä adventista. Liturginen väri on muusta adventtiajansta poiketen valkoinen.
Ensimmäinen adventtikynttilä symboloi odotusta<ref name="Brotherus_s23"/>.
 
Rivi 25:
=== Hengen adventti ===
 
Kolmantena adventtisunnuntaina, ''hengen adventtina'' (''Adventus spiritualis''), puhutaan [[Johannes Kastaja]]sta ja hänen kehotuksestansa katumukseen ja parannukseen. Kolmas kynttilä on joulurauhan symbolitunnus<ref name="Brotherus_s23"/>.
 
===Pyhä adventti===
 
Neljäs adventtisunnuntai, ''pyhä adventti'' (''Adventus sanctificationis''), on monissa kirkkokunnissa omistettu [[Neitsyt Maria|Marialle]]. Niin on vuodesta [[2000]] lähtien ollut myös Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa, jotta se erottuisi selkeämmin kolmannesta adventista. Neljäs kynttilä on rakkauden kynttilä<ref> Brotherus & Dodd, 2007</ref>.
 
===Adventtiperinteitä===
Rivi 38:
 
== Lähteet ==
 
* [http://www.hel2.fi/kaumuseo/vuodenkierto/adventti/adventti.html Helsingin kaupunginmuseon sivut]
* {{Kirjaviite| Tekijä=Natalia Brotherus & Nina Dodd| Nimike=Joulun kuvia – kohti joulun tunnelmaa| Julkaisija=WSOY| Vuosi=2007| Tunniste=ISBN 978-951-0-33713-4}}