Ero sivun ”Pontiac (intiaanipäällikkö)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh +fix +neutraalimmaksi +epäolennaista pois +tiivistystä
p järj. +ots.
Rivi 24:
 
[[kuva:Pontiac's war.png|thumb|300px|Pontiacin kapinan linnakkeet ja taistelupaikat]]
Ranskalaismieliset intiaanit, kuten Pontiac, olivat tyytymättömiä sodan lopputulokseen. Hän päätti yhdistää intiaanit brittejä vastaan ja vallata näiltä Ranskalle kuuluvat brittien linnakkeet. Hän lähetti viestinviejiä intiaanikyliin kertomaan hankkeilla olevasta kapinasta. "''Elämän mestari panee aseet meidän käsiimme''" oli eräs Pontiacin iskulauseista, joilla hän lisäsi kiihotuksen tehoa.<ref name=Hurt 47"> Hurt s. 47.</ref>
Hän päätti yhdistää intiaanit brittejä vastaan ja vallata näiltä Ranskalle kuuluvat brittien linnakkeet. Hän lähetti viestinviejiä intiaanikyliin kertomaan hankkeilla olevasta kapinasta. "''Elämän mestari panee aseet meidän käsiimme''" oli eräs Pontiacin iskulauseista, joilla hän lisäsi kiihotuksen tehoa.<ref name=Hurt 47"> Hurt s. 47.</ref>
 
Fort Detroit oli alueen linnoituksista vahvin ja siitä tuli 7. toukokuuta 1763 alkaneen kapinan ensimmäinen kohde. Pontiac aikoi vallata linnakkeen viekkaudella. Hänellä oli vastassaan 120 sotilasta käsittävä [[varuskunta]], 40 brittiläistä kauppiasta ja Detroit-joella purjehtivat [[kuunari]]t, joiden miehistö oli hyvin aseistautunut.<ref name="Ottawa">{{Verkkoviite|Osoite= http://www.tolatsga.org/otta.html|Nimeke= Ottawa History|Julkaisu= Tolatsga.org|Viitattu= 19.4.2011|Kieli={{en}}}}</ref> Alkuperäisen suunnitelman mukaan Pontiacin piti sotureineen saapua Fort Detroitiin teeskentelemällä olevansa tykeistä ja valkoisten peleistä kiinnostuneita vieraita. Sovitun merkin tullen ottawat olisivat vetäneet viittojensa kätköistä aseet ja surmanneet linnoituksen väen viimeiseen mieheen.<ref name="Detroit">{{Verkkoviite| Osoite= http://www.usahistory.info/French-Indian-War/Pontiac.html |Nimeke=Fort Detroit|Julkaisu= Usahistory.info|Viitattu= 19.4.2011|Kieli={{en}}}}</ref> Britit saivat tiedon suunnitellusta hyökkäyksestä. Erään teorian mukaan linnakkeen [[komentaja]]an rakastunut intiaaninainen kavalsi Pontiacin ja varoitti vaarasta.<ref name= "Michigan">[http://info.detnews.com/redesign/history/story/historytemplate.cfm?id=180 Detroit History]</ref> Pontiac perui hyökkäyksen käsittäessään suunnitelman tulleen ilmi.
 
Alkuperäisen suunnitelman mukaan Pontiacin piti sotureineen saapua Fort Detroitiin teeskentelemällä olevansa tykeistä ja valkoisten peleistä kiinnostuneita vieraita. Sovitun merkin tullen ottawat olisivat vetäneet viittojensa kätköistä aseet ja surmanneet linnoituksen väen viimeiseen mieheen.<ref name="Detroit">{{Verkkoviite| Osoite= http://www.usahistory.info/French-Indian-War/Pontiac.html |Nimeke=Fort Detroit|Julkaisu= Usahistory.info|Viitattu= 19.4.2011|Kieli={{en}}}}</ref>
 
===Pontiacin kapina===
 
{{pääartikkeli|[[Pontiacin kapina]]}}
[[kuva:Siege of Fort Detroit.jpg|thumb|270px|Fort Detroitin piiritys.]]
Britit saivat tiedon suunnitellusta hyökkäyksestä. Erään teorian mukaan linnakkeen [[komentaja]]an rakastunut intiaaninainen kavalsi Pontiacin ja varoitti vaarasta.<ref name= "Michigan">[http://info.detnews.com/redesign/history/story/historytemplate.cfm?id=180 Detroit History]</ref>
Pontiac aloitti kapinansa toukokuun 9. päivä ja johti soturinsa Fort Detroitin ympärillä olevia asutuksia vastaan. Samanaikaisesti Pontiacin liittolaiset sulkivat kaiken liikenteen jokien ja teiden varsilla estäen ulkopuolisen avun pääsyn linnakkeeseen. Tulevan kesän aikana Pontiacin alaisuudessa olleet ryhmät valtasivat kahdeksan brittien linnaketta. Hyökkäyksiin osallistui kaikkiaan noin 3000 soturia yli kymmenestä heimosta. Fort Detroit ja Fort Pitt (nykyinen [[Pittsburgh]]) jäivät valtaamatta. Jälkimmäisen kerrotaan pelastuneen [[biologinen sodankäynti|biologisen sodankäyntinsä]] ansiosta.<ref name="Andersson 169"> Andersson & Henriksson s. 169.</ref> Linnakkeesta heitettiin sitä piirittäville [[delawaret|delawareille]], [[mingot|mingoille]] ja [[shawneet|shawneille]] isorokon saastuttamia huopia ja nenäliinoja.<ref name="Henriksson 53"> Henriksson s. 53.</ref> Monet kapinoitsijat sairastuivat ja lopettivat sodankäynnin. Tapauksen on sanottu muodostuneen merkittäväksi käännekohdaksi Pontiacin kapinassa.<ref name="Andersson 169"> Andersson & Henriksson s. 169.</ref>
[[kuva:Siege of Fort Detroit.jpg|thumb|270px|Fort Detroitin piiritys.]] Pontiac perui hyökkäyksen käsittäessään suunnitelman tulleen ilmi. Toukokuun 9. päivä hän aloitti kapinansa ja johti soturinsa Fort Detroitin ympärillä olevia asutuksia vastaan. Samanaikaisesti Pontiacin liittolaiset sulkivat kaiken liikenteen jokien ja teiden varsilla estäen ulkopuolisen avun pääsyn linnakkeeseen.
 
Tulevan kesän aikana Pontiacin alaisuudessa olleet ryhmät valtasivat kahdeksan brittien linnaketta. Hyökkäyksiin osallistui kaikkiaan noin 3000 soturia yli kymmenestä heimosta. Fort Detroit ja Fort Pitt (nykyinen [[Pittsburgh]]) jäivät valtaamatta. Jälkimmäisen kerrotaan pelastuneen [[biologinen sodankäynti|biologisen sodankäyntinsä]] ansiosta.<ref name="Andersson 169"> Andersson & Henriksson s. 169.</ref> Linnakkeesta heitettiin sitä piirittäville [[delawaret|delawareille]], [[mingot|mingoille]] ja [[shawneet|shawneille]] isorokon saastuttamia huopia ja nenäliinoja.<ref name="Henriksson 53"> Henriksson s. 53.</ref> Monet kapinoitsijat sairastuivat ja lopettivat sodankäynnin. Tapauksen on sanottu muodostuneen merkittäväksi käännekohdaksi Pontiacin kapinassa.<ref name="Andersson 169"> Andersson & Henriksson s. 169.</ref> Lokakuussa 1763, vajaa puoli vuotta kapinan alkamisesta, Pontiac sai kirjeen ranskalaiselta [[majuri]] de Villiersilta, joka kehotti Pontiacia lopettamaan turhan verenvuodatuksen.<ref name="Henriksson 53"> Henriksson s. 53.</ref> Pontiac lopetti Fort Detroitin piirityksen, mutta jatkoi sotaa muualla. Syyskuussa 1764 suurin osa kapinaan osallistuneista sotureista vetäytyi pois taistelukentiltä.<ref name="Santoro 277"> Santoro s. 277.</ref>
 
===Matka CahokiaanKuolema===
Vuonna 1765 Pontiac totesi valtansa murenneen intiaanien keskuudessa, ja pakeni Illinoisin maaseudulle pienen ryhmänsä kanssa. Hän alkoi ylläpitää hyviä suhteita englantilaisiin, mutta kaikki intiaanit eivät pitäneet hänen mielistelevästä käytöksestään brittejä kohtaan.<ref name="Henriksson 54"> Henriksson 54.</ref>
 
Pontiacin kohtaloksi koitui hänen vuonna 1769 tekemänsä kauppamatka [[Cahokia]]an, ranskalaisten ja illinois-intiaanien asuttamaan kylään lähelle nykyistä [[St. Louis]]ia Illinoisissa. Peoria-heimon intiaani Pina iski kadulla kävelevää Pontiacia takaapäin [[Tomahawk (sotakirves)|tomahawkilla]], puukotti maahan vaipunutta Pontiacia ja pakeni paikalta. Pontiac jäi makaamaan mutaiselle kadulle kuolettavasti haavoittuneena.<ref name="Ottawa"/> Britit hautasivat Pontiacin ja kunnioittivat näin suurta ottawa-johtajaa. Hautapaikan tarkkaa sijaintia ei tiedetä.
 
Murhan syy ei selvinnyt koskaan. Siitä liikkui erilaisia huhuja, joiden paikkansapitävyyttä ei kyetty todistamaan. Erään teorian mukaan englantilaiset olivat palkanneet Pinan tappamaan Pontiacin, koska epäilivät tämän elvyttävän intiaaniliittoaan. Toinen teoria kertoi kyseessä olleen englantivastaisten intiaanien suunnittelema kosto englantilaismieliseksi muuttuneelle Pontiacille.<ref name="Ottawa"/>
 
BrititMurhan hautasivatsyy ei selvinnyt koskaan. Siitä liikkui erilaisia huhuja, joiden paikkansapitävyyttä ei kyetty todistamaan. Erään teorian mukaan englantilaiset olivat palkanneet Pinan tappamaan Pontiacin, jakoska kunnioittivatepäilivät näintämän suurtaelvyttävän ottawa-johtajaaintiaaniliittoaan. HautapaikanToinen tarkkaateoria sijaintiakertoi eikyseessä tiedetäolleen englantivastaisten intiaanien suunnittelema kosto englantilaismieliseksi muuttuneelle Pontiacille.<ref name="Ottawa"/> Pontiacin kuoleman mukana katosi ottawien voima ja vaikutusvalta. Heidän tärkeä asemansa 1600-luvulla alkaneessa eurooppalaisten ja intiaanien välisessä kaupankäynnissä päättyi Pontiacin kuolemaan.
 
Pontiacilla oli elämänsä aikana useita vaimoja. Heistä nuorin ja viimeisin, Kan-tuck-ee-gun, muistetaan naisena, joka allekirjoitti rauhansopimuksen 1817.<ref name= "Lobby">{{Verkkoviite|Osoite= http://www.ohiojudicialcenter.gov/pontiac.asp|Nimeke=Native American Lobby:Pontiac |Julkaisu=Ohiojudicialcenter.gov| Viitattu=19.4.2011 |Kieli={{en}}}}</ref>