Ero sivun ”Fabian Langenskiöld” versioiden välillä

{{Tämä artikkeli|kertoo senaattorista. Kirurgia käsittelee artikkeli [[Fabian Langenskiöld (kirurgi)]].}}

{{Poliitikko

'''Carl Fabian Theodor Langenskiöld''' ([[17. marraskuuta]] [[1810]] [[Sääksmäki]] – [[29. kesäkuuta]] [[1863]] [[Helsinki]])<ref name="ym">{{Ylioppilasmatrikkeli|14051}}</ref> oli suomalainen virkamies ja senaattori. [[Suomen senaatti|Senaatin]] finanssi- eli valtiovaraintoimituskunnan päällikkönä 1858–1863 toiminutta Langenskiöldiä on sanottu vuonna 1860 käyttöönotetun [[Suomen markka|Suomen markan]] ”isäksi”.

 

Fabian Langenskiöld kuului aateliseen [[Langenskiöld]]-sukuun; Ruotsin kuningas [[Kustaa III]] oli aateloinut hänen isoisänsä ja isosetänsä vuonna 1772 kiitoksena uskollisuudesta Kustaan suorittaman vallankaappausken aikana.<ref name="suku">{{Kansallisbiografia|nimi=Lang (1500 - )|id=6682}}</ref> Langenskiöldin vanhemmat olivat [[Kyminkartanon lääni]]n maaherra, everstiluutnantti [[Anders Gustaf Langenskiöld]] ja Hedvig Gustava Gripenberg,<ref name="ym" /> joka oli [[Gripenberg]]in aatelissukua ja kenraalimajuri [[Hans Henrik Gripenberg]]in tytär.<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|id=4546|nimi=Langenskiöld, Fabian (1810 - 1863)|tekijä=Raimo Savolainen|ajankohta=6.9.2001}}</ref> Fabian Langenskiöldin veli oli valtioneuvos ja Suomen Pankin johtaja [[Lars Henrik Gustaf Langenskiöld]].<ref name="ym" /> Langenskiöld kävi enonsa<ref name="KB" /> [[Odert Henrik Gripenberg]]in internaattikoulua ja suoritti ylioppilastutkinnon yksityistodistuksella [[Turku|Turussa]] vuonna 1825. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi vuonna 1832.<ref name="ym" /> Yliopistolla hänen pääaineenaan oli [[matematiikka]], josta hän kirjoitti myöhemmin myös oppikirjan. Langenskiöld hankki jo nuorena vaikutusvaltaisia tuttavia, mutta ei sukutaustaansa nähden ollut erityisen varakas. Niinpä hän halusi turvata toimeentulonsa opettajan ammatilla.<ref name="KB" /> Vuosina 1832–1835 hän opiskeli stipendiaattina [[Venäjän kieli|venäjän kieltä]] [[Kazan]]issa<ref name="ym" /> ja haki sen jälkeen yliopiston venäjän kielen lehtoraattia, mutta hävisi konsistorin vaalissa toiselle hakijalle.<ref name="KB" /> Sitten Langenskiöld toimi vuoden ajan 1835–1836 [[Hämäläinen osakunta|Hämäläisen osakunnan]] [[kuraattori]]na. Vuonna 1838 hän sai paikan [[Haminan kadettikoulu]]n venäjänopettajana ja täydensi vielä seuraavana vuonna kieliopintojaan [[Moskova]]ssa.<ref name="ym" />

 

Langenskiöld meni 1848 naimisiin senaattori [[Ulrik af Björkstén]]in tyttären Maria Magdalena af Björksténin kanssa.<ref name="KB" /> He saivat kaksi poikaa, joista molemmista tuli merkittäviä henkilöitä: [[Gustaf Langenskiöld]]istä oikeusosaston senaattori ja [[Karl Langenskiöld]]istä Ruotsin valtionpankin pääjohtaja. Kirurgian professori [[Fabian Langenskiöld (kirurgi)|Fabian Langenskiöld]] oli senaattori Fabian Langenskiöldin pojanpoika.<ref name="suku" /> Langenskiöld korotettiin huhtikuussa 1860 [[vapaaherra]]ksi ja hänestä polveutuu Langenskiöld-suvun vapaaherrallinen haara, joka introdusoitiin [[Suomen ritarihuone]]elle saman vuoden syyskuussa numerolla 45.<ref>{{Ritarihuone|186|Friherrliga ätten nr. 45: Langenskiöld}}</ref>

 

Vuonna 1857 Langenskiöld sai itse nimityksen senaattiin. Hän edisti nimitystään vakuuttamalla von Kothenille olevansa sitoutunut vanhoillisuuteen.<ref name="KB" /> Jo seuraavana vuonna<ref name="ym" /> hänestä tuli uusi finanssitoimituskunnan päällikkö von Haartmanin tilalle. Hänen kaudellaan talouselämää uudistettiin [[Kameralismi|kameralistisessa]] hengessä, pyrkimyksenä lisätä valtion tuloja. Langenskiöld piti senaatin ja valtiovallan vahvaa asemaa Suomen tulevaisuuden kannalta välttämättömänä eikä siis ollut varsinaisesti [[Taloudellinen liberalismi|taloudellisen liberalismin]] kannattaja. Kuitenkin jo hänen toimikautensa alussa vuonna 1859 [[sahateollisuus]] vapautettiin rajoituksista, [[ammattikuntalaitos|ammattikuntapakon]] lakkauttaminen pantiin alulle sekä järjesteltiin Suomen ja Venäjän välisiä tullimaksuja.<ref name="KB" /> Lisäksi annettiin asetus Suomen ja Venäjän välisten kauppasuhteiden tasavertaistamisesta.<ref name="suku" />