Avaa päävalikko

Muutokset

257 merkkiä lisätty, 6 vuotta sitten
p
sanontojen täsmentelyä
{{Pääartikkeli|[[Kiestingin motti]]}}
[[Kuva:Falkenhorst ja Siilasvuo2.jpg|right|thumb|[[Nikolaus von Falkenhorst]] ja [[Hjalmar Siilasvuo]]. Suomen armeijan kuva]]
[[Kuva:Kiestinki AT cannon firing.jpg|thumb|210px190px|Suomalaiset sotilaat torjuvat neuvostoliittolaisten vastahyökkäystä Kiestingin lähellä]]
 
[[jatkosota|Jatkosodassa]] suomalainen [[Suomen III armeijakunta (jatkosota)|III armeijakunta]] valtasi Kiestingin elokuussa [[1941]] ja rintamavastuun ottaneet saksalaiset joukot vetäytyivät sieltä vasta syyskuussa [[1944]]. Kiestingistä muodostui Pohjois-Suomen päärintama hyökkäyksen alun edistyessä paremmin kuin muualla. Luovuttiin [[Uhtua]]lla eli Kalevalalla etenemisestä ja myös sieltä vedettiin joukkoja Kiestinkiin sodan kuluessa.
 
== Kiestingin kevättaistelu 1942 - asemasodan suurtaistelu ==
Maaliskuussa venäläiset tekivät tunnustelevia hyökkäyksiä Kiestingin pohjoispuolella noin pataljoonan voimin pakottaen vähämiehisenpienet KiestinginJelettijärven kenttävartionsuunnan kenttävartiot lopulta väistymään. Huhtikuussa 1942 neuvostojoukotNeuvostoliiton Karjalan armeija aloittivataloitti saarrostavan hyökkäyksen tarkoituksenaan tuhota Kiestingin suomalais-saksalainen ryhmittymä.
Suoraan idästä kohdistunut hyökkäys kilpistyi saksalaisten vastarintaan ja etelämpänä Lohilahdessa suomalaiset torjuivat saarrostusyrityksen. Venäläisten päävoimat hyökkäsivät koillisesta mm. hiihto- ja merijalkaväen prikaateja käyttäen. pyrkien
pohjoispuolitse Kiestinkiin.
Jelettijärven eteläpuolisen kannaksen kautta Kiestingin pohjoispuoliselle alueelle purkautui venäläisten uutta huoltotietä pitkin vähintään 30 00030000 sotilaan vahvuiset joukot ja pohjoiseen johtava Ahvenlahden tie joutui hyökkääjän haltuun.
Suomalaiset siirsivät Kiestinkiin liikeneviä apujoukkoja muilta rintamilta, mm. JR11:n Uhtualta ja JR12:n Lapista.
Eversti [[Albert Puroma|Albert Puroman]] mukaan nimetty taisteluosasto oli merkittävässä asemassa vastahyökkäyksessä. Perääntyessäänkin venäläiset tekivät suurta vastarintaa linnoittautuen edullisiin paikkoihin. Vastahyökkäyksen läpimurto saavutettiin huhtikuun 20. päivän tienoilla ja vihollinen ajettiin tuloreittiään pitkin takaisin. Rintama vakiintui
Eversti [[Albert Puroma|Albert Puroman]] johtama ryhmittymä johti vastahyökkäystä.
entisille paikoilleen ja myöhemmin Kiestingin rintama jäi kokonaan saksalaisten vastuulle. Venäläisiä kaatuneita laskettiin
Tilanne ratkesi puolustajan eduksi viikkoja kestäneiden taisteluiden jälkeen ja hyökkääjä ajettiin suuria tappioita tuottaen takaisin Jelettijärven kannaksien kautta itään. Kaatuneita venäläisiä laskettiin taistelupaikoilta n. 15000.
taistelupaikoilta n. 15000. Liikkumista alueella vaikeutti taisteluiden loppuvaiheessa kelirikko. Torjuntataisteluissa hyödynnettiin mm. saksalaisia lentolaivueita, tykistöä sekä panssarivaunuja.
lentolaivueita, tykistöä sekä panssarivaunuja.
 
==Lähteet==
184

muokkausta