Avaa päävalikko

Muutokset

940 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
p
→‎Jatkosota: Artikkelia muokattu, lisäotsikko
[[jatkosota|Jatkosodassa]] suomalainen [[Suomen III armeijakunta (jatkosota)|III armeijakunta]] valtasi Kiestingin elokuussa [[1941]] ja rintamavastuun ottaneet saksalaiset joukot vetäytyivät sieltä vasta syyskuussa [[1944]]. Kiestingistä muodostui Pohjois-Suomen päärintama hyökkäyksen alun edistyessä paremmin kuin muualla. Luovuttiin [[Uhtua]]lla eli Kalevalalla etenemisestä ja myös sieltä vedettiin joukkoja Kiestinkiin sodan kuluessa.
 
Sodan alkuvaiheissa [[natsi-Saksa|saksalaiset]] joukot pyrkivät Kiestingistä kohti [[Louhi (Karjalan tasavalta)|Louhea]] ja [[Muurmannin rata]]a, maantietä pitkin ja kokivat kovaa vastustusta. Suomalainen, everstiluutnantti [[Jussi Turtola]]n johtama ryhmä J eteni rautatielinjaa pitkin Kiestingistä kohti Louhea alkuun kohtaamatta vastusta. Suomalaiset etenevät melko lähelle Louhea, kun neuvostoliittolaisten vastarinta alkoi tiivistyä lisäjoukkojen myötä. Eteentyöntynyt suomalais-saksalainen tuhatlukuisen osasto kärsi huomattavia tappioita ns. [[Kiestingin motti|Kiestingin motissa]]. Elokuussa 1941 motista lopulta vetäydyttiin ja rintamalinja asettui Kiestingin itäpuolelle. Talvella taistelutoiminta oli vähäisempää. Ensimmäinen rintamatalvi tuotti erityisesti saksalaisille suurta tuskaa. Kokonainen osasto saattoi palelluttaa jalkansa kasteltuaan ne vielä upottavilla soilla. Osittain suurvaltapolitiikasta johtuen, muun muassa [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] mielipiteiden vuoksi, Suomen sodanjohto luopui ajatuksesta katkaista Murmanskin rata.
 
== Kiestingin kevättaistelu 1942 - asemasodan suurtaistelu ==
Huhtikuussa neuvostojoukot hyökkäsivät pohjoisesta kiertäen usean divisioonan voimin pyrkimyksenään katkaista suomalaisten ja saksalaisten huoltotie Suomeen. Tässä vaiheessa rintaman molemmin puolin arvioitiin olevan lähes 100 000 sotilasta.{{lähde}} Suomalaiset siirtivät Kiestinkiin liikeneviä apujoukkoja muilta rintamilta. Venäläisten hyökkäys torjuttiin lähellä Kiestinkiä ja saarrostusta yrittänyt vihollinen ajettiin sille suuria tappioita tuottaen takaisin [[Jelettijärvi|Jelettijärven]] kannaksien kautta itään. Osittain suurvaltapolitiikasta johtuen, muun muassa [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] mielipiteiden vuoksi, [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|Mannerheim]] luopui ajatuksesta katkaista Murmanskin rata.
Maaliskuussa venäläiset tekivät tunnustelevia hyökkäyksiä Kiestingin pohjoispuolella noin pataljoonan voimin pakottaen vähämiehisen Kiestingin kenttävartion lopulta väistymään. Huhtikuussa 1942 neuvostojoukot aloittivat saarrostavan hyökkäyksen tarkoituksenaan tuhota Kiestingin suomalais-saksalainen ryhmittymä.
Suoraan idästä kohdistunut hyökkäys kilpistyi saksalaisten vastarintaan ja etelämpänä Lohilahdessa suomalaiset torjuivat saarrostusyrityksen. Venäläisten päävoimat hyökkäsivät koillisesta mm. hiihto- ja merijalkaväen prikaateja käyttäen.
Jelettijärven eteläpuolisen kannaksen kautta Kiestingin pohjoispuoliselle alueelle purkautui venäläisten huoltotietä pitkin vähintään 30 000 sotilaan vahvuiset joukot ja pohjoiseen johtava Ahvenlahden tie joutui hyökkääjän haltuun.
Suomalaiset siirsivät Kiestinkiin liikeneviä apujoukkoja muilta rintamilta, mm. JR11:n Uhtualta ja JR12:n Lapista.
Eversti [[Albert Puroma|Albert Puroman]] johtama ryhmittymä johti vastahyökkäystä.
Tilanne ratkesi puolustajan eduksi viikkoja kestäneiden taisteluiden jälkeen ja hyökkääjä ajettiin suuria tappioita tuottaen takaisin Jelettijärven kannaksien kautta itään. Kaatuneita venäläisiä laskettiin taistelupaikoilta n. 15000.
Liikkumista alueella vaikeutti taisteluiden loppuvaiheessa kelirikko. Torjuntataisteluissa hyödynnettiin mm. saksalaisia
lentolaivueita, tykistöä sekä panssarivaunuja.
 
==Lähteet==
185

muokkausta