Ero sivun ”Haapamäki–Jyväskylä-rata” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
EmausBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.2+) (Botti muokkasi: sv:Haapamäki–Jyväskylä-banan
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 31:
[[Tiedosto:Haapamäki-Jyväskylä-rata 1.JPG|thumb|270px|[[Dm12]]-kiskobussi Jyväskylän Köhniöllä]]
[[Tiedosto:Haapamäki–Jyväskylä-track in Jyväskylä.jpg|thumb|270px|Haapamäki–Jyväskylä-rata Jyväskylän Kukkumäessä]]
'''Haapamäki–Jyväskylä-rata''' on [[Suomen rataverkko]]on kuuluva rataosuus, joka kulkee [[Haapamäki|Haapamäeltä]] [[Keuruu]]n ja [[Petäjävesi|Petäjäveden]] kautta [[Jyväskylä]]än. Rataosan pituus on noin 77 kilometriä, ja se on sähköistämätöntä yksiraiteista rataa. Rataosan [[rautatieliikenteen ohjaus|liikenteenohjaus]] hoidetaan keskitetysti kaukokäytöllä Seinäjoella sijaitsevasta liikenteenohjauskeskuksesta käsin. Tavaraliikenne on pääosin puunkuljetusta, mutta tavaraliikenne saattaa olla vilkasta aikoina, jolloin [[Orivesi-Jyväskylä-Orivesi välirata]] on korjaustöiden alaisena. Radan suurin nopeus on 100 km/h.
 
Keski-Suomessa oli taisteltu jo 1870-luvulta rautatien saamiseksi Tampereen–Vaasan radalta Jyväskylään. [[Säätyvaltiopäivät 1894|Vuoden 1894 valtiopäivillä]] päätettiin rautatien rakentamisesta Haapamäeltä Jyväskylään ja siitä [[Suolahti|Suolahteen]]. Työt aloitettiin vuonna 1895 ja nopeasti edenneet työt saavuttivat Jyväskylän vuonna 1896. Ensimmäinen juna Jyväskylään saapui jo 6.10.1896 mutta rata avattiin liikenteelle 1.11.1897. Rautatie oli tärkeä Jyväskylän ja sen talouselämän kehitykselle, sekä koko Keski-Suomen teollistumiselle.<ref name=finnica>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finnica.fi/keski-suomi/liikenne/huvihyoty/ksrautatiet.htm | Nimeke = Keski-Suomen tärkeimmät rautatiet | Tekijä = Vihola, Teppo | Julkaisu = finnica.fi | Viitattu = 31.1.2010 }}</ref>
 
Rautatie tehtiin nopeasti ja halvalla, joten siihen jäi suuria mäkiä ja jyrkkiä mutkia. Radan uudelleenrakentamisesta päätettiin 1910-luvulla, mutta työt eivät juuri edenneet ja ne keskeytyivät kokonaan vuonna 1920 rahojen loputtua. TyötPerusparannustyöt jatkuivat muutamaa vuotta myöhemmin ja uudistettu rata valmistui vuonna 1926. Uusi rata kulki monin paikoin eri linjalla kuin vanha ja asemienkin paikat siirtyivät esimerkiksi [[Kintaus|Kintaudella]] ja Vesangassa. Rataosalla on yksi tunneli, parinsadan metrin pituinen [[Möykynmäen tunneli]] Vesangassa.Vanha rata jäi tavalliseksi tieksi ja jäljet alkuperäisestä radasta ovat yhä nähtävissä – esimerkiksi Keljonkatu Jyväskylässä kulkee melkein koko matkan vanhaa ratapenkkaa pitkin.<ref name=finnica />
 
Radan vilkasliikenteisimmät vuodet olivat 1940-1960-luvulla, jolloin Jyväskylästä Helsingin-Tampereen suuntaan kuljettiin Haapamäen kautta. Nykyisin radalla kulkevat henkilöjunat pysähtyvät vain [[Keuruun rautatieasema|Keuruulla]] ja [[Petäjäveden rautatieasema|Petäjävedellä]]. Aiemmin pysähdyspaikkoja oli huomattavasti enemmän, esimerkiksi vuonna 1949 kuusitoista.<ref>Suomen kulkuneuvot 1949</ref> Liikennepaikkoja tarvittiinkin, jotta radalle sijoitettu liikenne saatiin siihen mahtumaan. Nykyisin Haapamäeltä Jyväskylään kulkee kolme matkustajajunaa päivässä, samoin toiseen suuntaan Jyväskylästä Haapamäelle. Niiden lisäksi kulkee neljä junaa päivässä Haapamäen ja Keuruun välillä, kaksi kumpaankin suuntaan.
 
Nykyisin Haapamäeltä Jyväskylään kulkee kolme matkustajajunaa päivässä, samoin toiseen suuntaan Jyväskylästä Haapamäelle. Niiden lisäksi kulkee neljä junaa päivässä Haapamäen ja Keuruun välillä, kaksi kumpaankin suuntaan.
 
==Lähteet==
Rivi 49 ⟶ 47:
[[Luokka:Keuruun liikenne]]
[[Luokka:Petäjävesi]]
[[Luokka:Jyväskylän maalaiskunta]]
[[Luokka:Jyväskylän liikenne]]
[[Luokka:Suomen rataverkko]]