Avaa päävalikko

Muutokset

17 merkkiä poistettu, 6 vuotta sitten
 
===Suomen idänkysymys===
[[Jatkosota|Jatkosodan]] hyökkäysvaiheessa [[1941]], jolloin eläteltiin toiveita Saksan voitosta Neuvostoliitosta, alettiin pohtia, mitä alueita Suomi voisi saada itselleen mahdollisessa rauhanteossa Neuvostoliiton kanssa. Saksan tavoitteena oli ottaa haltuunsa
[[Jatkosota|JatkosodanAstrahan]] hyökkäysvaiheessa [[1941Arkangeli]], jolloin eläteltiin toiveita Saksan voitosta Neuvostoliitosta, alettiin pohtia, mitä alueita Suomi voisi saada itselleen mahdollisessa rauhanteossa Neuvostoliiton kanssa. Saksan tavoitteena oli ottaa haltuunsa [[Arkangel]]-[[Astrahan]] -linja, joka olisi mahdollistanut myös Suomen alueiden laajentamisen itään. Professori [[Jalmari Jaakkola]]n kirjoittama kirja, ''Die Ostfrage Finnlands'', suomeksi ''Suomen idänkysymys'', joka julkaistiin [[29. elokuuta|29.8.]][[ 1941]], pyrki perustelemaan Itä-Karjalan valtausta. Kirja käännettiin englanniksi ja ranskaksi ja se sai kritiikkiä osakseen mm.muun muassa Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.<ref name="Jatkosodan Kronikka">Jatkosodan Kronikka, 29.8.31.8.1941, s. 42. [[Gummerus]] [[1997]]. ISBN 951-20-3661-4</ref>
 
Suomen opetusministeriö perusti [[11. joulukuuta|11.12.]][[ 1941]] [[Valtion tieteellinen Itä-Karjalan toimikunta|Tieteellisen Itä-Karjalan toimikunnan]], jonka tarkoituksena oli ohjata Itä-Karjalaa koskevaa tutkimusta, jotta alueesta muodostuisi mahdollisimman tarkka kuva. Toimikunnan ensimmäisenä puheenjohtajana oli [[Helsingin yliopisto]]n rehtori [[Kaarlo Linkola]] ja toisena [[Väinö Auer]]. Oikeusoppineet valmistelivat kansainvälisoikeudellisia perusteluja sille, miksi Suomen tulisi saada haltuunsa Itä-Karjala.
[[Jatkosota|Jatkosodan]] hyökkäysvaiheessa [[1941]], jolloin eläteltiin toiveita Saksan voitosta Neuvostoliitosta, alettiin pohtia, mitä alueita Suomi voisi saada itselleen mahdollisessa rauhanteossa Neuvostoliiton kanssa. Saksan tavoitteena oli ottaa haltuunsa [[Arkangel]]-[[Astrahan]] -linja, joka olisi mahdollistanut myös Suomen alueiden laajentamisen itään. Professori [[Jalmari Jaakkola]]n kirjoittama kirja, ''Die Ostfrage Finnlands'', suomeksi ''Suomen idänkysymys'', joka julkaistiin [[29. elokuuta|29.8.]][[1941]], pyrki perustelemaan Itä-Karjalan valtausta. Kirja käännettiin englanniksi ja ranskaksi ja se sai kritiikkiä osakseen mm. Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.<ref name="Jatkosodan Kronikka">Jatkosodan Kronikka, 29.8.31.8.1941, s. 42. [[Gummerus]] [[1997]]. ISBN 951-20-3661-4</ref>
 
Suomen opetusministeriö perusti [[11. joulukuuta|11.12.]][[1941]] [[Valtion tieteellinen Itä-Karjalan toimikunta|Tieteellisen Itä-Karjalan toimikunnan]], jonka tarkoituksena oli ohjata Itä-Karjalaa koskevaa tutkimusta, jotta alueesta muodostuisi mahdollisimman tarkka kuva. Toimikunnan ensimmäisenä puheenjohtajana oli [[Helsingin yliopisto]]n rehtori [[Kaarlo Linkola]] ja toisena [[Väinö Auer]]. Oikeusoppineet valmistelivat kansainvälisoikeudellisia perusteluja sille, miksi Suomen tulisi saada haltuunsa Itä-Karjala.
 
===Internointileirit===
22 996

muokkausta