Ero sivun ”Reunuspietaryrtti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 19:
}}
'''Reunuspietaryrtti''' eli '''reunuspäivänkakkara''' (''Tanacetum parthenium'') on [[Lounais-Aasia]]ssa ja [[Balkan]]illa alkuperäisesti kasvava [[pietaryrtit|pietaryrttilaji]], jota kasvatetaan koristekasvina. <ref name="SPK">{{Kirjaviite | Tekijä = Mossberg, B. & Stenberg, L. | Nimeke = Suuri Pohjolan kasvio | Suomentaja = Vuokko, S. & Väre, H | Vuosi = 2005 | Sivu = 618 | Selite = 2. painos | Julkaisija = Tammi | Tunniste = ISBN 951-31-2924-1 }}</ref><ref name="Retkeilykasvio">{{Kirjaviite | Tekijä = Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) | Nimeke = Retkeilykasvio | Vuosi = 1998 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo | Tunniste = ISBN 951-45-8167-9 }}</ref> Sitä on aiemmin käytetty myös rohtokasvina. <ref>[http://linnaeus.nrm.se/flora/di/astera/tanac/tanapar.html Den virtuella floran: Mattram (''Tanacetum parthenium'' (L.) Sch. Bip.)] {{sv}} </ref> Reunuspäivänkakkara sisältää seksviterpeenilaktoneita (partenolidia, krysartemiineja, santamariinia, reynosiinia) sekä melatoniinia.
Reunuspietaryrtti kasvaa 10–60 cm korkeaksi. Sen varsi on haarova ja uurteinen. [[Lehti (kasvitiede)|Lehdet]] ovat leveän suikeat tai puikeat, parijakoiset tai pariosaiset. [[Kukinto]]na on 2–35 [[mykerö]]stä koostuva mykeröstö. Mykeröt ovat noin 1,5 cm leveitä. Laitakukkien kieli on valkoinen ja kehräkukat ovat torvimaisia, kellertäviä tai kerrottukukkaisilla yksilöillä laitakukkien kaltaisia. <ref name="SPK" /><ref name="Retkeilykasvio" />
| |||