Ero sivun ”Einari Ketola” versioiden välillä

13 merkkiä poistettu ,  9 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[[Filefile:Einariketola.jpg|300 px|thumb|Einari Ketola]]
 
'''Otto Einari Ketola''' (oik. Frestadius, [[23. huhtikuuta]] [[1904]] [[Impilahti]] - [[11. heinäkuuta]] [[1980]])<ref>http://www.hypermedia.fi/VYS/elinaikoja.html</ref>
oli [[Suomi|suomalainen]] [[näyttelijä]]. Ketola esitti usein hyvin puheliasta suomalaismiestä[[suomalaiset|suomalais]]miestä.
 
Ketola esiintyi mm. [[Pekka Puupää#SF-elokuvat|Pekka Puupää]] -elokuvissa. Hän esiintyi 37 elokuvassa. Hänen suosituin hahmonsa oli [[korpraali Möttönen]], joka esiintyi elokuvassa [[Niin se on, poijaat!]] (1942). Möttösen nimen keksi [[Reino Palmroth]] eli Reino Hirviseppä, mutta hahmon kehitti Ketola itse. Ketola esiintyi puujalkavitsejä kertovana kansanomaisena korpraali Möttösenä sotasairaaloissa ja rintamalla pidetyissä viihdytystilaisuuksissa ja asemiesilloissa.
 
Möttösen hahmo leimasi kuitenkin Ketolan niin, että hän ei sodan jälkeen enää saanut rooleja laatuteattereistalaatu[[teatteri|teattereista]]. Tämän takana oli useitakin suomalaisia äärilaidan[[Suomen Kommunistinen Puolue|kommunisteja;]]. heHe onnistuivat pelottelemaan mm. [[Kansallisteatteri]]n johdon eli [[Arvi Kivimaa]]n ja [[Arvi Tuomi|Arvi Tuomen]] niin pahoin, ettei kumpikaan uskaltanut antaa Ketolalle töitä ("Sinä olet kuulemma Neuvostoliiton mielestä fasisti ja jos sinut otetaan tänne töihin, niin puna-armeija tulee ja miehittää Suomen!"<ref> Korpela, Viljo: Niin se on poijaat : viihdetaiteilijat sodissamme 1939-1945</ref>), mutta Iloisen teatterin johtaja Hirviseppä vähät välitti moisista uhkailuista - antaen töitä vanhalle ystävälle ja yhteistyökumppanille [[Iloinen Teatteri|Iloisessa Teatterissa]] sekä sen lopettamisen jälkeen seuraajaksi [[Ossi Elstelä]]n perustamassa [[revyy]]teatteri [[Punainen Mylly|Punaisessa Myllyssä]], josta aikanaan tuli Vallilan kesäteatteri. Ketola palvelikin Elstelää tämän uran loppuun asti eli vuoteen 1969. Silloin hän itsekin täytti 65 vuotta eli saavutti [[kansaneläke]]iän.
Niin se on poijaat : viihdetaiteilijat sodissamme 1939-1945</ref>), mutta Iloisen teatterin johtaja Hirviseppä vähät välitti moisista uhkailuista - antaen töitä vanhalle ystävälle ja yhteistyökumppanille [[Iloinen Teatteri|Iloisessa Teatterissa]] sekä sen lopettamisen jälkeen seuraajaksi [[Ossi Elstelä]]n perustamassa [[revyyteatteri]] [[Punainen Mylly|Punaisessa Myllyssä]], josta aikanaan tuli Vallilan kesäteatteri. Ketola palvelikin Elstelää tämän uran loppuun asti eli vuoteen 1969. Silloin hän itsekin täytti 65 vuotta eli saavutti [[kansaneläke]]iän.
 
Ketola oli pitkään eläkkeelle jäätyään sukulaisten ja ystävien tuen varassa; hänet oli erotettu sodan jälkeen Näyttelijäliitosta häntä etupäässä Möttösen hahmon ja yleensäkin toimineen propagandan vuoksi syvästi vihanneen, tuolloin [[punainen Valpo|Valtiollisen poliisin]] ylimääräienä osastopäällikkönä toimineen [[Suomen Kommunistinen Puolue|kommunisti]]johtaja [[Aimo Aaltonen|Aimo Aaltosen]] pelottelujen johdosta ("Se on Neuvostoliiton tahto!") tekosyyllä, ettei hänen alansa kuulu näyttämötaiteeseen ja liittoon kuulumattomuus oli tekosyy evätä muutkin eläkkeet - ja kansaneläkettä koskevat paperit makasivat unohtuneina jonkun kommunistisen eläkevirkailijan paperipinoissa.
== Valikoitu filmografia ==
 
* [[Vihtori ja Klaara]] ([[1939]])
* [[Kuollut mies rakastuu]] ([[1942]])
* [[Niin se on, poijaat!]] ([[1942]])
* [[Niskavuoren Heta]] ([[1952]])
* [[Laivan kannella]] ([[1954]])
* [[Minä soitan sinulle illalla]] ([[1954]])
* [[Pekka ja Pätkä puistotäteinä]] ([[1955]])
* [[Pekka ja Pätkä pahassa pulassa]] ([[1955]])
* [[Kiinni on ja pysyy]] ([[1955]])
* [[Pekka ja Pätkä ketjukolarissa]] ([[1957]])
* [[Pekka ja Pätkä sammakkomiehinä]] ([[1959]])
* [[Pekka ja Pätkä mestarimaalareina]] ([[1959]])
* [[Pekka ja Pätkä neekereinä]] ([[1960]])
* [[Kankkulan kaivolla (elokuva)|Kankkulan kaivolla]] ([[1960]])
* [[Asfalttilampaat]] ([[1968]])
* [[Aika hyvä ihmiseksi]] ([[1977]])
* [[Ihmemies]] ([[1979]])
 
== Lähteet ==
Rekisteröitymätön käyttäjä