Ero sivun ”Jännityskorroosio” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jannex (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 15:
Osa niukkahiilisistä teräksistä on altis jännityskorroosiolle kun se altistetaan ympäristölle jossa on nitraatteja, amiineja, vedetöntä ammoniakkia tai vesiliuoksille joissa on natriumhydroksidia tai kaliumhydroksidia. Puhekielessä saatetaan puhua teräksen "lipeähauraudesta". Hiiliteräkset voivat olla alttiita ilmiölle vähähappisissa ympäristöissä joissa on rikkivetyä. Osa ruostumattomista teräksistä ovat alttiita jännityskorroosiolle happamissa kloridiliuoksissa, esimerkiksi AISI 304, 304-L, 305, 309, 316, 347, 347-L, 310 ja 314. Jotkut alumiiniseokset ovat alttiita jännityskorroosiolle NaCl-lioksissa, esimerkiksi 7049, 7050, 7500. Messingeillä esiintyy niin kutsuttua "varastorepeämää", kun ne altistuvat ammoniakille tai muille typpiyhdisteille. Osa titaanimetalleista ovat alttiita CH<sub>4</sub>HCL seoksessa ja Fluori-ioneita sisältävissä liuoksissa. Osa Magnesiumseoksista ovat alttiita NaCl-K<sub>2</sub>CrO<sub>4<sup>-</sup></sub> liuoksissa.
 
Kuopiossa sijaitsevan [[Rauhalahden kylpylä]]n välikaton romahtaminen vuonna 2003 oli onnettomuustutkintalautakunnan raportin mukaan seurausta kiinnitin lankojenkiinnitinlankojen jännityskorroosiosta. Välikaton kiinnitin langat olivat AISI 304 austeniittista ruostumatonta terästä, jotka altistuivat kloridipitoiselle ilmalle. Vastaavanlaisia onnettomuuksia on tapahtunut myös Sveitsissä 1981 ja Alankomaissa 2001.
 
==Korroosionesto==