Ero sivun ”Australian eläimistö” versioiden välillä

88 merkkiä poistettu ,  6 vuotta sitten
p
Juuri (kasvi) -> Juuri + yleistä fiksausta
p (r2.7.3) (Botti poisti: no:Dyr i Australia)
p (Juuri (kasvi) -> Juuri + yleistä fiksausta)
[[Tiedosto:Kangur.rudy.drs.jpg|thumb|250px|[[Punajättikenguru]] on [[kenguru]]lajeista suurin ja se on toinen [[Australian vaakuna]]ssa esiintyvistä eläimistä.]]
 
'''Australian eläimistö''' on laaja kirjo ainutlaatuisia [[eläin|eläimiä]]. Sen eläinlajeista [[nisäkäs|nisäkkäistä]] noin 83&nbsp;%, [[matelija|matelijoista]] 89&nbsp;%, [[kala|kaloista]] 90&nbsp;% ja [[sammakkoeläimet|sammakkoeläimistä]] 93&nbsp;% on [[Kotoperäisyys|kotoperäisiä]] australialaisia.<ref name = "Williams">{{Kirjaviite | Tekijä=Williams, J. et al. | Nimike=Biodiversity, Australia State of the Environment Report 2001 | Julkaisija=CSIRO Publishing on behalf of the Department of the Environment and Heritage | www = http://www.environment.gov.au/soe/2001/publications/theme-reports/biodiversity/index.html | Julkaisupaikka = Canberra | Vuosi=2001 | Tunniste=SBN 0-643-06749-3 }}</ref> Kotoperäisyysasteen suuruus johtuu mantereen pitkästä maantieteellisestä eristyksestä, [[laattatektoniikka|tektonisesta]] vakaudesta ja ilmaston epätavallisen muutosradan vaikutuksesta maaperään ja eläimistöön. Yksi Australian eläimistön ainutlaatuisista piirteistä on alkuperäisten [[Istukkanisäkkäät|istukkanisäkkäiden]] vähyys. Siksi [[pussieläimet]], jotka ovat jälkikasvunsa vatsan seudulla olevassa pussissa kasvattavia nisäkkäitä, täyttävät monia sellaisia [[Ekologinen lokero|ekologisia lokeroita]], joita istukalliset nisäkkäät asuttavat muualla maailmassa. Australiassa elää kaksi viidestä jäljellä olevasta [[Nokkaeläimet|nokkaeläinlajista]]. Maassa on myös useita myrkyllisiä lajeja, kuten [[vesinokkaeläin]], [[hämähäkit]], [[skorpionit]], [[mustekalat]], [[meduusat]], [[nilviäiset]], [[kivikala]] ja [[keihäsrauskut]]. Australian [[käärmeet|käärmeistä]] useimmat ovat myrkyllisiä.<ref name="kaarmemyrkky">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.savanna.org.au/all/snakes.html | Nimeke = Snakes of the tropical savannas | Tekijä = Stella Martin | Tiedostomuoto = pdf | Julkaisu = Tropical Topics newsletter, No. 80 | Ajankohta = 1/2004 | Julkaisupaikka = Queensland | Viitattu = 20.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>.
 
Australian eläimistöön on vaikuttanut huomattavasti myös [[Australian alkuperäiskansat|Australian alkuperäiskansojen]] saapuminen mantereelle yli 40&nbsp;000 vuotta sitten ja vuodesta [[1788]] eteenpäin [[eurooppa]]laisten uudisasutus. Metsästys, ulkopuolisten lajien saapuminen maahan sekä eläimistön asuinalueita muokkaavat ja tuhoavat maanhallintamenetelmät ovat aiheuttaneet useiden lajien, kuten [[paratiisikaija]]n, [[pussisika|pussisian]] ja [[leveäotsapäästäiskenguru]]n, [[sukupuutto|sukupuuton]]. Harkitsematon maankäyttö uhkaa edelleen useita lajeja. Suojellakseen eläimistöään siihen kohdistuvilta uhilta Australian valtiolla on laaja luonnonsuojelulainsäädäntö ja lukuisia [[Australian suojelualueet|suojelualueita]].
 
== Alkuperä ==
[[Tiedosto:Laurasia-Gondwana_fiGondwana fi.svg|thumb|250px|Australia oli kerran osa suurmanner [[Gondwana]]a.]]
 
Australian eläimistön kehittymiseen nykyiseen ainutlaatuisuuteensa ovat vaikuttaneet mantereen kohtaamat geologiset ja ilmastolliset tapahtumat. Australia oli aikoinaan osa eteläistä suurmannerta [[Gondwana]]a, johon kuuluivat myös [[Etelä-Amerikka]], [[Afrikka]], [[Intia]] ja [[Etelämanner]]. Gondwana alkoi hajota 140 miljoonaa vuotta sitten, jolloin Australia oli kuitenkin edelleen kiinni Etelämantereessa. Australia ja Etelämanner irtautuivat toisistaan noin 50 miljoonaa vuotta sitten.<ref name="about_australia">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.dfat.gov.au/facts/flora_and_fauna.html | Nimeke = About Australia: Flora and Fauna | Ajankohta = 2008 | Julkaisija = Australian hallitus: Department of Foreign Affairs and Trade | Viitattu = 31.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Eroamisen jälkeen Australia oli verrattain eristäytynyt, kunnes [[Indo-Australian laatta]] törmäsi [[Aasia]]an [[mioseeni]]kaudella noin 15 miljoonaa vuotta sitten.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lostkingdoms.com/snapshots/miocene_early_fact.htm | Nimeke = 20 million years ago - Australia's splendid isolation | Ajankohta = 2004 | Julkaisija = Australian Museum | Viitattu = 1.8.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Mantereen ainutlaatuinen ilmasto ja geologia ilmeisesti muokkasivat nykyisen eläimistön evoluutiota. Gondwanan ainutlaatuinen eläimistö, kuten pussieläimet, selviytyivät ja [[Sopeutumislevittäytyminen|sopeutuivat]] Australiaan.
[[omnivori|Kaikkiruokaisia]] pussieläimiä ovat muun muassa [[pussimäyrät (heimo)|pussimäyrät]] ja [[pussikaniinit]]. Niitä elää Australiassa seitsemän lajia, joista useimmat ovat uhanalaisia. Näillä pienillä otuksilla on useita yhteisiä luonteenomaisia fyysisiä piirteitä: pulleus, kaarevaselkäinen keho, pitkä, hentoinen, suippo kuono, suuret eteenpäin osoittavat korvat, pitkät ohuet jalat ja ohut häntä. Ryhmän evolutionaarinen alkuperä on epäselvä, mutta niillä on yhteisiä piirteitä sekä liha- että kasvinsyöjäpussieläinten kanssa.
 
[[Kasvinsyöjä|Herbivoriset]] pussieläimet luokitellaan [[harvaetuhampaiset|harvaetuhampaisten]] lahkoon ja edelleen alalahkoihin ''[[Vombatiformes]]'', ''[[Phalangeriformes]]'' ja ''[[Macropodiformes]]''. Vombatiformesiin kuuluu [[koala]] ja kolme [[vompatit|vompattilajia]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=709307 | Nimeke = Vombatiformes | Julkaisija = Itis | Viitattu = 28.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>. Koala on yksi Australian parhaiten tunnetuista pussieläimistä. Se elää puissa ja nauttii ravinnokseen tiettyjen [[eukalyptus|eukalyptusten]]ten lehtiä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = A. K. Lee & F. N. Carrick | Nimeke = Fauna of Australia 1B Mammalia | Vuosi = 1989 | Kappale = 31. Phascolarctidae | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | www = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/publications/fauna-of-australia/pubs/volume1b/31-ind.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 28.7.2008 }}</ref> Vompatit elävät maassa ja syövät [[heinäkasvit|heiniä]], [[sarakasvit|sarakasveja]] ja [[Juuri (kasvi)|juuriajuuri]]a. Ne kaivavat pitkiä käytäviä rottamaisilla etuhampaillaan ja voimakkailla kynsillään. Vompatit ovat aktiivisia pääasiassa hämärässä ja öisin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Fauna of Australia 1B Mammalia | Vuosi = 1989 | Kappale = 32. Vombatidae | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | www = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/publications/fauna-of-australia/pubs/volume1b/32-ind.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = {{en}}}}</ref>
 
[[Tiedosto:Koala climbing tree.jpg|thumb|250px|[[Koala]] on Australian tunnetuimpia pussieläimiä.]]
[[Tiedosto:Dingo Fraser Is.jpg|thumb|250px|left|[[Dingo]] oli ensimmäinen ihmisen Australiaan tuoma istukkanisäkäs.]]
 
Australian kotoperäiset istukkanisäkkäät kuuluvat kahteen lahkoon: [[Lepakot|lepakoihin]] (''Chiroptera''), joita esiintyy kuusi heimoa, ja [[jyrsijät|jyrsijöiden]] lahkon ''[[Muridae]]''-heimoon, johon Australiassa kuuluvat hiiret ja rotat. Lepakot ja jyrsijät ovat verrattain uusia tulokkaita Australiassa. Lepakot saapuivat todennäköisesti Aasiasta, ja löydetyt lepakonfossiilit ovat vain 15 miljoonaa vuotta vanhoja.<ref name="rodentia">{{Verkkoviite| Osoite = http://www1.parks.tas.gov.au/factsheets/wildlife/NativeRodents.pdf| Nimeke = Wildlife: Native Rodents| Tiedostomuoto = pdf| Ajankohta = 2003| Julkaisupaikka = Tasmania| Julkaisija = Parks and Wildlife Service Tasmania| Viitattu = 1.8.2008| Kieli = {{en}}}}</ref> Vaikka maailman lepakkolajeista 7&nbsp;% asuu Australiassa, vain kaksi lajia on maan kotoperäisiä sukuja. Jyrsijät saapuivat Australiaan ensimmäisen kerran 5–10 miljoonaa vuotta sitten ja levittäytyivät laajalle alueelle tuottaen joukon lajeja, joita kutsutaan yhdessä "vanhoiksi kotoperäisiksi" jyrsijöiksi<ref name="rodentia" />. Nämä muodostuvat 14:stä jäljellä olevasta suvusta. Rotta saapui [[Uusi-Guinea|Uuden-Guinean]] kautta Australiaan noin kaksi miljoonaa vuotta sitten ja kehittyi seitsemäksi [[rotat|rottalajiksi]] (''Rattus''), joita yhdessä kutsutaan "uusiksi kotoperäisiksi" jyrsijöiksi<ref name="rodentia" />.
 
Australiaan on saapunut ihmisten mukana useita istukallisia nisäkkäitä, jotka ovat sittemmin villiintyneet. Ensimmäisenä saapui [[dingo]], joka fossiilitodisteiden mukaan ilmestyi Australiaan noin 5&nbsp;000 vuotta sitten pohjoisesta saapuneiden ihmisten mukana.<ref>{{Lehtiviite| Tekijä = Savolainen, P. et al.| Otsikko = A detailed picture of the origin of the Australian dingo, obtained from the study of mitochondrial DNA| Julkaisu = Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America| Ajankohta = 2004| Selite= 101:12387–12390| Tunniste= PMID 15299143| Kieli = {{en}}}}</ref> Kun eurooppalaiset ryhtyivät asuttamaan Australiaa, he vapauttivat tarkoituksellisesti useita lajeja, joita ovat [[kissa]], [[kettu]], [[kuusipeura]], [[saksanhirvi]], [[aksishirvi]], [[hevonen]], [[aasi]], [[sika]], [[vuohi]], [[vesipuhveli]] ja [[dromedaari]]. Vain kolme Australian ei-alkuperäisistä istukallisista nisäkkäistä ei levinnyt luontoon tarkoituksellisesti. Ne ovat [[kotihiiri]], [[mustarotta]] ja [[isorotta]].
[[Tiedosto:Phyllopteryx taeniolatus1.jpg|thumb|250px|[[Merineulat|Merineuloihin]] kuuluva [[korulehvähevonen]] (''Phyllopteryx taeniolatus'') elää Australian eteläosien vesissä.]]
 
Australian vesissä elää yli 4&nbsp;400 kalalajia,<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= M. McGrouther | Nimeke=Find a Fish | Ajankohta= 2006 | Osoite=http://www.austmus.gov.au/fishes/fishfacts/index.cfm | Julkaisu = Fishes - Australian Museum Fish Site | Julkaisija=Australian Museum | Luettu = 24.7.2008 | Kieli= {{en}}}}</ref> joista 90&nbsp;% on kotoperäisiä australialaisia lajeja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.abs.gov.au/Ausstats/abs@.nsf/Previousproducts/1301.0Feature%20Article202003?opendocument&tabname=Summary&prodno=1301.0&issue=2003&num=&view= | Nimeke = Fishing and the environment | Julkaisu = 1301.0 - Year Book Australia, 2003 | Ajankohta = 2003 | Julkaisija = Australian Bureau of Statistics | Viitattu = 25.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Sisävesien vähyydestä johtuen vain 265 lajia on makean veden kaloja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.faunanet.gov.au/wos/group.cfm?Group_ID=34 | Nimeke = Fish: Freshwater - Osteicthyes | Julkaisu = Wildlife of Sydney | Julkaisija = Australian Museum | Viitattu = 25.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Kaksi makean veden kalaryhmää, [[arapaimat]] ja [[australiankeuhkokala]], ovat muinaista alkuperää. Australiankeuhkokala on [[keuhkokalat|keuhkokaloista]] kaikkein alkukantaisin, ja se on kehittynyt jo ennen kuin Australia erkani [[Gondwana]]sta. Yksi pienimmistä sisävesikaloista, [[Länsi-Australia]]n lounaisosissa asuva [[salamanterikuore]] (''Lepidogalaxias salamandroides''), voi selviytyä kuivista kausista kaivautumalla mutaan. Muita mahdollisesti Gondwanalta peräisin olevia heimoja ovat [[kuorekalat|kuorekaloihin]] kuuluvat [[talkameltit]] ja [[meltit]]. Muista kuin muinaisista makean veden kaloista 70 prosentilla on yhteneväisyyksiä trooppisten [[Intian valtameri|Intian valtameren]] ja [[Tyynimeri|Tyynenmeren]] makeaan veteen sopeutuneiden merikalojen kanssa.<ref name="fauna_of_australia">{{Kirjaviite | Tekijä=Williams, W. D. & Allen, G. R. | Nimike=Fauna of Australia: Origins and adaptations of the fauna of inland waters. | Selite=Volume 1A | Julkaisija=Australian Government Publishing Service | Julkaisupaikka = Canberra | Vuosi=1987 }}</ref> Löydetyt fossiilit osoittavat kuitenkkin, että monet niistä, kuten [[nahkiaiset]], [[sillit]], [[korallimonnit]], [[sateenkaarikalat]] ja [[torkkujat]], ovat muinaista alkuperää. Alkuperäisiin makeanvedenkaloihin kuuluvat [[barramundi]], ''[[Maccullochella peelii]]''-etelänbassi ja [[kultabassi]]. [[Pohjoisterritorio]]ssa elää myös kaksi erittäin uhanalaista ''[[Glyphis]]''-sukuun kuuluvaa makeanveden [[tiikerihait|tiikerihailajia]].<ref>{{IUCN|41869|Glyphis sp. nov. A (Bizant River Shark)| 18.4.2009}}</ref><ref>{{IUCN|42712|Glyphis sp. nov. C|18.4.2009}}</ref>
 
Australiaan on tuotu muilta mantereilta useita sisävesikaloja, kuten [[taimen]], [[puronieriä]], [[kirjolohi]], [[lohi]], [[kuningaslohi]], [[ahven]], [[karppi]] ja [[moskiittokala]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Wager, R. & Jackson, P. | Nimike=The Action Plan for Australian Freshwater Fishes | www = http://www.deh.gov.au/biodiversity/threatened/action/fish/index.html | Julkaisija=Queensland Department of Primary Industries Fisheries Division | Vuosi=1993 | Tunniste= ISBN 0-642-16818-0 | Kieli = {{en}}}}</ref> Moskiittokala on erityisen aggressiivinen laji, ja sen tiedetään häiritsevän muita kaloja ja nyppivän niiden eviä. Laji on yhdistetty useiden pienten alkuperäislajien katoihin ja paikallisiin sukupuuttoihin. Taimenten saapuminen on vaikuttanut negatiivisesti jokien yläjuoksuilla eläviin alkuperäisiin kaloihin, kuten ''[[Galaxias]]''-suvun [[meltit|melttilajeihin]],<ref name="taimen">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.austmus.gov.au/fishes/fishfacts/fish/strutta.htm | Nimeke = Brown Trout ''Salmo trutta'' Linnaeus, 1758 | Julkaisu =Fishes: Australian Museum Fish Site | Julkaisija = Australian Museum | Viitattu = 24.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> sekä muihin yläjuoksun eläimiin kuten uhanalaiseen ''[[Litoria spenceri]]''-sammakkolajiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.environment.gov.au/cgi-bin/sprat/public/publicspecies.pl?taxon_id=25959 | Nimeke = Litoria spenceri – Spotted Tree Frog | Julkaisupaikka = Canberra | Julkaisija = Department of the Environment, Water, Heritage and the Arts | Viitattu = 24.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Karpilla on ollut tärkeä osa pienten alkuperäiskalalajien katoamiseen sekä Lounais-Australian [[Murray-Darling-jokialue|Murray-Darling jokialueen]] sameutumiseen.<ref name="karppi">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.dpi.nsw.gov.au/fisheries/pests-diseases/freshwater-pests/species/carp | Nimeke = Carp (Cyprinus carpio) | Ajankohta = 2005 | Julkaisija = Uuden Etelä-Walesin osavaltio: Department of Primary Industries | Viitattu = 24.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Valtaosa Australian kalalajeista on merikaloja. Mielenkiintoisia ryhmiä ovat muun muassa [[mureenat]] ja [[oravakalat]], kuten myös [[merineulat]] ja [[merihevoset]], joiden koiraat hautovat kumppaninsa munia siihen tarkoitetussa pussissa. ''[[Epinephelinae]]''-alaheimon meriahvenia Australiassa asuu 80 lajia, näihin kuuluu [[jättimeriahven]], yksi maailman suurimmista [[luukalat|luukaloista]], joka voi kasvaa jopa 2,7 metriä pitkäksi ja 400-kiloiseksi. [[Piikkimakrillit|Piikkimakrillien]] heimossa on 50 hopeista parvikalaa, joita pyydetään kaupallisesti. [[Iso valliriutta|Isolla valliriutalla]] elää valtava määrä erilaisia pieni- ja keskikokoisia riuttakaloja, näitä ovat [[koralliahvenet]], [[perhokalat]], [[keisarikalat]], [[tokot]], [[kardinaaliahvenet]], [[huulikalat]], [[säppikalat]] ja [[välskärikalat]]. Riutalla elää myös useita myrkyllisiä kalalajeja kuten [[kivikala]], [[pallokalat]] ja [[siipisimppu]], joiden kaikkien myrkky voi tappaa ihmisen. Myrkyllisiä [[Keihäsrauskut|keihäsrauskulajeja]] on 11, joista suurin on [[isokeihäsrausku]]. [[Barrakudat]] kuuluvat riutan suurimpiin lajeihin. Suuria riuttakaloja ei kuitenkaan pidä syödä mahdollisen [[ciguatera]]-myrkytyksen vuoksi<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Antti Louhija | Nimeke=Ciguatera – Trooppinen kalamyrkytys, 400 vuotta historiaa ja nykyisyys | Osoite=http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo91925.pdf | Julkaisu=Terveysportti.fi | Luettu=12.4.2008 }}</ref>.
 
[[Hait]] asuttavat Australian rannikkovesiä ja rannikoiden vuorovesialueita. Australiassa elää arviolta 166 hailajia,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.environment.gov.au/biodiversity/publications/series/paper2/biod_5.html#HDR37 | Nimeke = Australia's Biodiversity: an overview of selected significant components | Julkaisu = Biodiversity Series, Paper No. 2 | Ajankohta = 2004 | Julkaisija = Department of the Environment, Water, Heritage and the Arts | Viitattu = 24.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> joihin sisältyy 30 [[tiikerihait|tiikerihailajia]] (''Carcharhinidae''), 32 [[kissahait|kissahaita]]a (''Scyliorhinidae''), kuusi [[partahait]]a ja 40{{lähde}} [[piikkihaikalat|piikkihaita]]. [[Sarvihaikalat|Sarvihaikaloista]] (''Heterodontiformes'') Australiassa elävät [[australiansarvihai]], [[töyhtösarvihai]] ja [[seeprasarvihai]].
 
Vuonna 2004 hai hyökkäsi provosoimatta ihmisen kimppuun 12 kertaa, joista kolme oli tappavia.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=SAF Statistics for the Worldwide Locations with the Highest Shark Attack Activity Since 1990 | Ajankohta=2005 | Osoite=http://www.flmnh.ufl.edu/fish/sharks/statistics/statsw.htm | Julkaisija=Florida Museum of Natural History | Julkaisu=International Shark Attack File | Luettu= | Kieli= {{en}}}}</ref> Vain kolme hailajia muodostaa merkittävän uhan ihmiselle: [[härkähai]], [[tiikerihai]] ja [[valkohai]]. Jotkin [[Queensland]]in ja [[Uusi Etelä-Wales|Uuden Etelä-Walesin]] suosituimmista rannoista on suojattu [[haiverkko|haiverkoilla]]. Menetelmä on vähentänyt sekä vaarallisten että harmittomien lajien määrää, kun hait takertuvat vahingossa verkkoihin. Toinen haiden määrää huomattavasti vähentänyt toiminta on ylikalastus, ja monet lajit ovat nykyään uhanalaisia. [[Mandurah]]issa [[Perth (Länsi-Australia)|Perthin]] lähellä sijaitsevalta rannalta löytyi vuonna 1988 [[kitahai]]. Lajista tiedetään hyvin vähän, mutta löytö viittaa siihen, että lajia esiintyy Australian rannikkovesissä.<ref name="suurisuu">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.austmus.gov.au/fishes/fishfacts/fish/megamouth.htm | Nimeke = Megamouth Shark: ''Megachasma pelagios Taylor'', Compagno & Struhsaker, 1983 | Tekijä = M. McGrouther | Julkaisu = Fishes - Australian Museum Fish Site | Ajankohta = 2006 | Julkaisija = Australian Museum | Viitattu = 24.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>
|}
 
Australian arviolta 200&nbsp;000 eläinlajista noin 96&nbsp;% on selkärangattomia. Vaikka selkärangattomien kokonaislajisto on vielä selvittämättä, pidetään 90&nbsp;% [[hyönteiset|hyönteisistä]] ja [[nilviäiset|nilviäisistä]] kotoperäisinä lajeina.<ref name = "Williams"/> Selkärangattomat täyttävät useita [[Ekologinen lokero|ekologisia lokeroita]] ja ovat tärkeitä kaikissa ekosysteemeissä hajottajana, pölyttäjänä ja ravintolähteenä. Suurin selkärangattomien ryhmä on hyönteiset, joita on 75&nbsp;% Australian tunnetuista eläinlajeista. Monimuotoisimmat hyönteislahkot ovat [[kovakuoriaiset]] (28&nbsp;200 lajia), [[perhoset]] (20&nbsp;816) sekä pistiäiset (12&nbsp;781). [[Kaksisiipiset|Kaksisiipisiä]], kuten [[kärpäset|kärpäsiä]] ja [[hyttyset|hyttysiä]], on 7&nbsp;786, [[nivelkärsäiset|nivelkärsäisiä]] (mm. [[luteet]] ja [[kirvat]]) 5&nbsp;650 ja [[suorasiipiset|suorasiipisiä]] ([[heinäsirkat]], [[sirkat]] ja [[hepokatit]]) 2&nbsp;827 lajia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ento.csiro.au/education/insects_allies.html | Nimeke = Insects and their allies | Julkaisija = CSIRO | Viitattu = | Kieli = {{en}}}}</ref> [[Muurahaiset|Muurahaisia]] tunnetaan 1&nbsp;275 lajia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ento.csiro.au/science/ants/ants_in_australia.htm | Nimeke = Ants in Australia | Julkaisu = Australian Ants Online | Ajankohta = 2001 | Julkaisupaikka = Australia | Julkaisija = CSIRO | Viitattu = 21.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Alkuperäistä eläimistöä merkittävästi uhkaaviin vieraslajeihin kuuluvat muun muassa [[saksanampiainen]], [[tulimuurahainen]], ''[[Anoplolepis gracilipes]]'' ja villiintynyt [[hunajamehiläinen]], joka kilpailee alkuperäisten mehiläisten kanssa.<ref name = "baserc5" />
 
Australiassa elää laaja kirjo [[hämähäkkieläimet|hämähäkkieläimiä]], joihin kuuluu myös joitain erittäin myrkyllisiä [[hämähäkit|hämähäkkejä]], kuten [[tunneliverkkohämähäkki]] (''Atrax robustus'') ja ''[[Latrodectus hasselti]]'', joiden puremat voivat olla tappavia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.amonline.net.au/factsheets/funnelweb.htm | Nimeke = Funnel-web Spiders | Julkaisu = Amonline.net.au | Julkaisija = Australian Museum | Viitattu = 28.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.amonline.net.au/factsheets/redback.htm | Nimeke = Redback Spider | Julkaisu = Amonline.net.au | Julkaisija = Australian Museum | Viitattu = 28.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Australiassa elää myös tuhansia lajeja [[Punkit|punkkeja]], kahdeksan [[valeskorpionit|valeskorpionilajia]] sekä yhdeksän [[Skorpionit|skorpionilajia]].
[[Nivelmadot|Nivelmatoihin]] kuuluvasta [[Harvasukasmadot|harvasukasmatojen]] alaluokasta Australiassa esiintyy monien vesissä ja maalla elävien [[madot|matoheimojen]] jäseniä. Niitä ovat [[änkyrimadot]] (''Enchytraeidae'') ja aidot kastemadot ''[[Acanthodrilidae]]'', ''[[Octochaetidae]]'' ja ''[[Megascolecidae]]''. Jälkimmäiseen kuuluu maailman suurin maamato ''[[Megascolides australis]]'', jota esiintyy ainoastaan [[Victoria (Australia)|Victorian]] [[Gippsland]]issa ja joka voi kasvaa jopa kolmemetriseksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.amonline.net.au/factsheets/earthworms.htm | Nimeke = Recognising Australian Earthworms | Julkaisu = Amonline.net.au | Julkaisija = Australian Museum | Viitattu = 28.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.austmus.gov.au/factsheets/recognising_earthworms.htm | Nimeke = Recognising Australian Earthworms | Ajankohta = 2003 | Julkaisija = Australian museo | Viitattu = 24.1.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Australiassa elää yli sata ''[[Parastacidae]]''-heimoon kuuluvaa makean veden rapulajia. Niihin kuuluu maailman pienin rapu ''[[Tenuibranchiurus glypticus]]'', joka täysikasvuisenakin on alle kolmen sentin pituinen, sekä maailman suurin rapu ''[[Astacopsis gouldi]]'', joka voi olla 76 &nbsp;cm pitkä ja painaa 4,5 kiloa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.qm.qld.gov.au/inquiry/factsheets/leaflet0057.pdf | Nimeke = Freshwater Crayfish | Tekijä = John W. Short | Tiedostomuoto = pdf | Ajankohta = 9/2000 | Julkaisija = Queenslandin museo | Viitattu = 31.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> ''[[Cherax]]''-rapusukuun kuuluu [[vesiviljely]]ssä kasvatettujen lajien ''[[Cherax tenuimanus]]'' ja ''[[Cherax quadricarinatus]]'' lisäksi myös ''[[Cherax destructor]]''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/online-resources/fauna/afd/taxa/Cherax/complete | Nimeke = Cherax | Julkaisu = Australian Faunal Directory | Julkaisupaikka = Australia | Julkaisija = Department of the Environment, Water, Heritage and the Arts | Viitattu = 24.1.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref> ''[[Engaeus]]''-suvun ravut, jotka tunnetaan yleisesti maarapuina, ovat Australiassa myös yleisiä. Ne ovat vain osittain vesieläimiä ja viettävät suurimman osan elämästään kaivamissaan koloissa. Australiassa elää myös seitsemän ''[[Austrothelphusa]]''-suvun [[taskuravut|taskurapulajia]] <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/online-resources/fauna/afd/taxa/Austrothelphusa/complete | Nimeke = Genus Austrothelphusa Bott, 1969 | Julkaisu = Australian Faunal Directory | Julkaisija = Department of the Environment, Water, Heritage and the Arts | Viitattu = 24.1.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref>. Nämä taskuravut elävät kaivautuneina jokitörmiin, ja kolonsa suuaukon tukkimalla ne voivat säilyä hengissä usean vuoden [[kuivuuskausi|kuivuuskauden]] yli.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://amonline.net.au/sand/news/freshwater_crabs.htm | Nimeke = Freshwater Crabs - Austrothelphusa (formerly Holthuisana) transversa | Ajankohta = 2003 | Julkaisija = Australian museo | Viitattu = 24.1.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref> Vain Tasmaniassa esiintyvää primitiivistä [[Syncarida]]-ylälahkoon kuuluvaa makean veden ''[[Anaspididae]]''-äyriäisheimoa pidetään [[elävä fossiili|elävänä fossiilina]].
 
=== Merieläimet ===
Australian vuonna 1992 allekirjoittaman [[biodiversiteettisopimus|biodiversiteettisopimuksen]] asettamia velvollisuuksia täyttämään säädettiin [[Environment Protection and Biodiversity Conservation Act 1999]] (EPBC Act). Asetus suojelee kaikkia alkuperäisiä eläinlajeja ja määrittelee uhanalaisten lajien tunnistamisen ja suojelutoimet. Jokaisessa [[Australian osavaltiot ja territoriot|osavaltiossa ja territoriossa]] on uhanalaisista eläinlajeista omat lakimääräiset luettelot. EPBC Actin perusteella on määritelty joko vaarantuneeksi tai uhanalaiseksi 380 lajia, ja lisäksi on suojelun kohteena muita lajeja osavaltioiden ja territorioiden lainsäädännön perusteella.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=EPBC Act List of Threatened Fauna | Osoite=http://www.deh.gov.au/cgi-bin/sprat/public/publicthreatenedlist.pl?wanted=fauna | Julkaisija=Department of the Environment and Heritage, Australia | Luettu= | Kieli= {{en}}}}</ref> Australian kaikki eläinlajit on listattu, ja se on keskeinen tekijä Australian eläimistön ja luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Liittovaltion hallitus perusti 1973 [[Australian Biological Resources Study]]n (ABRS), joka koordinoi eläimistön ja kasvillisuuden taksonomioiden, tunnistamisen, luokittelun ja levinneisyyden tutkimista. ABRS ylläpitää ilmaista verkkotietokantaa, jossa on luetteloituna suuri osa Australian eläimistä ja kasveista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs | Nimeke = Australian Biological Resources Study (ABRS) | Julkaisu = Environment.gov.au | Julkaisija = ABRS | Viitattu = 17.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Australia on [[kansainvälinen valaanpyyntikomissio|kansainvälisen valaanpyyntikomission]] (IWC) jäsen ja vastustaa voimakkaasti kaupallista valaanpyyntiä. Australian vesillä ovat kaikki [[Valaat|valaslajit]] (''Cetacea'') suojeltuja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.environment.gov.au/coasts/species/cetaceans/international.html | Nimeke = International protection of whales | Julkaisu = Environment.gov.au | Julkaisija = Department of the Environment, Water, Heritage and the Arts, Australia | Viitattu = 17.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Australia on myös allekirjoittanut [[CITES]] -sopimuksen ja rajoittaa kaikkien uhanalaisten lajien maastavientiä.<ref name="cites">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cites.org/eng/disc/parties/alphabet.shtml | Nimeke = List of Contracting Parties | Tekijä = CITES | Julkaisu = Cites.org | Viitattu = 17.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Jokaiseen osavaltioon ja territorioon on perustettu [[Australian suojelualueet|suojelualueita]] suojelemaan ja säilyttämään maan ainutlaatuista ekosysteemiä. Näihin alueisiin kuuluu kansallispuistoja ja muita alueita, kuten myös 64 suota, jotka on rekisteröity [[Ramsarin sopimus|Ramsarin sopimukseen]] ja [[maailmanperintöluettelo]]on. Vuonna 2002 oli Australian kokonaispinta-alasta suojeltua aluetta 10,8&nbsp;% (774&nbsp;619,51 &nbsp;km²).<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Summary of Terrestrial Protected Areas in Australia by Type | Ajankohta=2002 | Osoite=http://www.environment.gov.au/parks/nrs/science/capad/2002/index.html | Julkaisija=Department of the Environment and Heritage, Australia | Luettu= | Kieli= {{en}}}}</ref> Merien monimuotoisuuden säilyttämiseksi on suojelualueita perustettu myös useille merialueille. Alueet kattoivat vuonna 2002 7&nbsp;% (646&nbsp;000 &nbsp;km²) Australian aluevesistä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=About the National Representative System of Marine Protected Areas (NRSMPA) | Ajankohta=2002 | Osoite=http://www.environment.gov.au/coasts/mpa/nrsmpa/index.html#status | Julkaisija=Department of the Environment and Heritage, Australia | Luettu= | Kieli= {{en}}}}</ref> [[Iso valliriutta|Isoa valliriuttaa]] ylläpitää osavaltio- ja territoriolainsäädännön alainen Grand Barrier Reef Marine Park Authority. Jotkin Australian kalavesistä on jo ylikalastettuja,<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Newton, G and Boshier, J, eds. | Nimike=Coasts and Oceans Theme Report, Australia State of the Environment Report 2001 | Julkaisija= CSIRO Publishing on behalf of the Department of the Environment and Heritage, Canberra | www = http://www.deh.gov.au/soe/2001/coasts/pubs/coasts.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 0-643-06749-3 | Kieli = {{en}}}}</ref>, ja useille merieläinlajeille on määritelty kalastuskiintiöt.
 
== Lähteet ==
 
{{Link FA|de}}
 
{{Link FA|es}}
{{Link FA|fr}}
{{Link FA|hr}}
{{Link GA|ja}}
 
[[ca:Fauna d'Austràlia]]
[[de:Fauna Australiens]]
16 948

muokkausta