Ero sivun ”Silmu” versioiden välillä

14 merkkiä poistettu ,  8 vuotta sitten
p
juuri (kasvi) -> juuri + yleistä fiksausta
p (r2.7.2+) (Botti lisäsi: be:Пупышка)
p (juuri (kasvi) -> juuri + yleistä fiksausta)
Silmuasento tarkoittaa yksittäisen lehden asentoa silmussa. Silmuasento voi olla esimerkiksi vastalaskuinen, poimuinen tai kääryinen. Silmulimitys tarkoittaa silmun lehtien sijaintia toisiinsa nähden. Se voi olla vaikkapa avoin, limikierteinen, laskevasti limittäinen, sisäpoimuinen tai ulkopoimuinen.<ref name="OSE">''Otavan suuri ensyklopedia,'' Otava 1978–1983, ISBN 951-1-05063-X, hakusana silmu.</ref>
 
Silmun uloin kerros koostuu usein [[lehtilapa|lavattomista]] ja kovapintaisista [[suomu (kasvitiede)|silmusuomuista]], jotka verson kasvun aiheuttaman silmun puhkeamisen jälkeen varisevat pois. Alkeissilmu (lat. ''plumula'') on [[siemen]]en [[alkio]]ssa. Sijainnin perusteella on nimetty [[varsi|varren]] [[latva (kasvitiede)|latvassa]] tai verson kärjessä oleva kärkisilmu (nimenä myös päätesilmu tai terminaalisilmu), [[koppisiemeniset|koppisiemenisten]] jokaisessa [[lehtihanka|lehtihangassa]] oleva hankasilmu ja [[juuri (kasvi)|juurien]]en juurisilmut.<ref name="Suomalainen" /> Hankasilmu muuttuu kehittyessään joko kukkaversoksi tai varren haaraksi eli se ylläpitää kasvin haarautumista.<ref>[[Rauno Tirri]] et al.: ''Biologian sanakirja,'' Otava 2003, ISBN 951-1-17618-8, hakusana silmu.</ref> Jono- eli seriaalisilmuja on esimerkiksi [[kuusamat|kuusamilla]] ja rivi- eli kollateraalisilmuja kasvaa [[sahramit|sahramien]] [[mukula]]ssa.<ref name="Suomalainen" /> Itusilmut eli bulbillit kasvavat kukkien tilalle tai [[kasvulehti]]en laitaan ja irtoavat emokasvista itsenäistyen uusiksi kasviyksilöiksi.<ref name="Factum" /> Tällaisia lisääntymiselimiä on muun muassa [[ruskolilja]]lla ja [[nurmitatar|nurmitattarella]].<ref name="Suomalainen" /> Monilla vedessä kasvavilla versokasveilla on talvehtimissilmuja eli hibernaakkeleita eli turioita. Tällainen kylmää kestävä silmu kehittyy vedenpinnan alla ja irtoaa emoyksilöstä [[kasvin talvehtiminen|talvehtiakseen]] pohjassa. Seuraavana vuonna talvehtimissilmusta kasvaa tytäryksilö.<ref>''Facta 2001,'' WSOY 1981–1987, ISBN 951-0-10221-0, hakusana talvehtimissilmu.</ref> Talvehtimissilmuja kehittyy esimerkiksi [[kilpukka]]an, [[vidat|vitaan]] ja [[isovesiherne]]eseen.<ref name="OSE" />
 
Jos silmun syntymispaikka on jo jokseenkin erilaistunut, nimitetään silmua jälkisilmuksi eli adventiivisilmuksi.<ref name="Uusi" /> Esimerkiksi [[itulehti|itulehdellä]] niitä on lehdissä ja [[pelto-ohdake|pelto-ohdakkeella]] juurissa.<ref name="Suomalainen" /> Sellaisia kasvaa myös usein haavoihin ja muunlaisiin vioittumiin.<ref name="Uusi" /> Trooppisissa puissa on usein leposilmuja. Niiden kasvun jatkuminen tapahtuu vasta vuosien kuluttua, kun esimerkiksi latva tuhoutuu tai [[vesa (kasvitiede)|vesat]] alkavat kasvaa [[kanto (kasvianatomia)|kannosta]]. Muun muassa [[kaakaopuu]]n kukat kehittyvät [[puunrunko|rungon]] leposilmuista. Tällaista ilmiötä nimitetään runkokukinnaksi eli kaulifloriaksi.<ref name="Suomalainen" />
16 948

muokkausta