Ero sivun ”Monivuotinen kasvi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
StrynBot (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 3:
Monivuotiset kasvit ovat sopeutuneet selviytymään erilaisista epäsuotuisista olosuhdevaihteluista, oli se sitten kuuma, kuiva tai kylmä ajanjakso. Pohjoisessa kasvien lepokauteen pakottaa pimeä ja kylmä talvi. Monivuotiset eivät kuole talven aikana, vaan ne talvehtivat mennen lepotilaan ja sitä syvempään horrokseen.
 
Kasvien talveentuminen alkaa jo hyvissä ajoin syksyllä, ja useimmilla kasveilla sen käynnistää yön piteneminen eli valoisan ajan lyheneminen. Talveentumisen jatkokehitys riippuu yölämpötilojen laskusta. Nämä yhdessä muuttavat kasvin hormonitasapainoa, joka saa aikaan [[lehtivihreä]]n hajaantumisen ja arvokkaimpien aineiden siirtymisen varastoon [[varsi]]in ja [[Juuri (kasvi)|juuriinjuuri]]in. [[Puuvarsi|Puuvartisten]] kasvien vuosiversojen ja silmujen uloin osa tiivistyy ja kovettuu.
 
Kasvin pakkasenkestävyyden kannalta vielä tärkeämpiä ovat solun sisäiset muutokset. Solun vesipitoisuus vähenee, soluneste väkevöityy ja sokeripitoisuus kasvaa. Näiden myötä kasvi sitkistyy ja jäätymis- ja kuivumisvaara vähenee.
 
Talvilevon purkautuminen käynnistyy vastaavasti ensin yön lyhenemisellä ja elintoiminnot palaavat lämpötilan niin salliessa. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pankakoski, Antero | Nimeke = Puutarhurin kasvioppi | Vuosi = 1996| Sivu = |Selite = Talvehtiminen | Julkaisija = Edita | Julkaisupaikka=Helsinki| Tunniste = ISBN 951-37-1932-4 }}</ref>
 
== Lähteet ==