Ero sivun ”Megaliitti” versioiden välillä

'''Megaliitti''' on ihmisen pystyttämä suuri kivi, jota on käytetty neoliittisen ja varhasen pronssikauden monumenteissä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/372953/megalith | Nimeke = Megalith | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 20.1.2013 | Kieli = }}</ref> Nimitys on peräisin [[kreikan kieli|kreikan]] sanoista ''megas'' ’suuri’ ja ''lithos'' ’kivi’. Suuret kivet saattavat olla yksittäisiä [[pystykivi]]ä tai hyvinkin mutkikkaiden rakennelmien osia. Megaliittirakennelmissa ei ole yleensä käytetty [[laasti]]a eivätkä ne useinkaan ole [[patsas|patsaista]] poiketen esittäviä. Vaikka megaliittikivet ovet yleensä vain osittain työstettyjä, ne voivat joskus olla huolellisesti viimeisteltyjä ja hiottuja. Suurin osa megaliiteista tehtiin [[kivikausi|kivikaudesta]] [[pronssikausi|pronssikauteen]] ulottuvalla ajalla, jolloin vallitsi varhainen [[maanviljely]]kulttuuri. Tunnetuimmat megaliitit tehtiin noin 1800–1500 eaa. [[Länsi-Eurooppa|Länsi-Euroopassa]]. Näitä ovat [[Ranska]]n [[menhir]]it, [[Irlanti|Irlannin]] [[käytävähauta|käytävähaudat]] ja [[Stonehenge]]n kaltaiset kivikehät.<ref name="VAC">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.visual-arts-cork.com/prehistoric/megaliths.htm | Nimeke = Megaliths | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Visual Arts Cork | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 20.1.2013 | Kieli = }}</ref>

Niin sanottujen [[korkeakulttuuri|korkeakulttuureiden]] kivitöitä ei kutsuta megaliiteiksi. Megaliitteja on hajallaan monilla maailman alueilla, muun muassa [[Intia]]ssa ja [[Korea]]ssa. [[Suomi|Suomessa]] [[Perämeri|Perämeren]] rantamilla sijaitsevia, yleensä suorakaiteen muotoisia kivisiä [[Jätinkirkko|jätinkirkkoja]] pidetään megaliittien tyyppisinä rakennelmina.<ref>[http://www.raahenseutu.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=RSE_newssite%2FAMLayout&cid=1194746530696&p=1194654128756&packedargs=packedargs%3DAMArticleCommentThreadDetails%25253AmaxPosts%253D40&pagename=RSEWrapper Kastellin linna on viidenneksi kiinnostavin] Raahen Seutu 2012</ref>

Megaliitteja on löydetty eniten Länsi-Euroopasta nimenomaan Atlantin rannikolta noin vuosilta 4800-2600 eaa. Megaliitteja alettiin rakentaa tänne pian maanviljelyn saapumisen jälkeen neoliittisen ajan alussa. Tuon ajan yhteiskunnat olivat [[päällikkökunta|päällikkökuntia]], joissa monta kylää oli liittynyt yhteen.{{lähde}}

Euroopassa alettiin rakentaa suurista kivistä tehtyjä hautoja ja muita rakennelmia noin 4800 eaa. Rakentaminen alkoi melkein yhtä aikaa monessa paikassa, muun muassa [[Portugali]]n, [[Bretagne]]n ja [[Irlanti|Irlannin]] rannikoilla. Vuosien 6000–5000 eaa. välillä [[maanviljely]] oli levinnyt jo laajalle [[Välimeri|Välimerellä]] ja [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopassa]].{{lähde}}

Länsi-Euroopan varhaisimpien megaliittien katsotaan edustavan kulttuuria, jossa [[Neoliittinen kausi|neoliittinen]] maanviljely oli leviämässä vanhemman [[Mesoliittinen kausi|mesoliittisen]] [[Metsästäjä-keräilijät|metsästys- ja keräilykulttuurin]] tilalle. Tällöin molemmat kulttuurit sekoittuivat megaliittien alueella ainakin osin. Megaliittien synty moneen paikkaan johtuu luultavasti siitä, että megaliitteja rakentava kansa vaelsi laivoilla paikasta toiseen. Suuriksi Euroopan megaliitit kasvoivat vuosituhannella 4000–3000 eaa. Tällöin maanviljely oli lopullisesti kiinteyttänyt asutuksen, ja viljelyn ansiosta suureksi kasvanut väestö saattoi rakentaa heimopäälliköilleen suuria hautoja.{{lähde}}