Ero sivun ”Sixtus Hjelmman” versioiden välillä

Everstiluutnantti '''Sixtus Hjelmman''' ([[1869]]–[[1949]]<ref name="oit"/>) oli suomalainen kenraalimajuri (1928<ref name="oit"/>). Hän toimi [[Suomen ilmavoimat|Suomen ilmailuvoimien]] komentajana [[10. tammikuuta]] [[1919]] – [[25. lokakuuta]] [[1920]]<ref name="iv">[http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/a13d390040327b26b0e8f455b8694afa/Sixtus+Hjelmman.pdf?MOD=AJPERES Sixtus Hjelmman], Puolustusvoimat</ref>, Kadettikoulun johtaja 1920–1925.<ref name="oit"/>

Sixtus Hjelmman valmistui ratsuväen upseeriksi Vanhastavanhasta [[Haminan Kadettikoulu]]sta 1800-luvun lopulla1891. Hän toimi Venäjän suuriruhtikunnan sotaväessä ratsuväenupseerina vuoteenja 1902erosi astiratsumestarin arvoisena 1902. Keväällä 1918 hän toimi jonkin aikaa vt. sotilasasiamiehenä [[Tukholma]]ssa.<ref name="oit">Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 3, p. 1791</ref>

Hjelmman tuli Aminoffin seuraajaksi maavoimista, koska ilmailuvoimissa ei ollut lainkaan ylempää upseeristoa omasta takaa eikä Suomessa ollut ketään muutakaan sotilasilmailua tuntevaan upseeria.<ref name="iv"/> Maavoimien upseerit pelkäsivät komennuksen ilmavoimiin johtavan uran sivuraiteelle{{Lähde}}. Hjelmman ei ollut nähnyt [[lentokone]]tta ennen komentajuuttaan<ref name="iv"/>.

Hjelmmanin komentajakautena ilmavoimat haki neuvoja ja osti koneita Ranskasta<ref name="iv"/>. Tämä vaikutus oli merkittävä pitkän aikaa: mm. maalentokoneet ja [[hävittäjälentokone]]et olivat Ranskan oppia. Sekä Saksa että Englanti olivat opastaneet Ilmavoimia vain meriyhteistoimintaan ja lentotiedusteluun arvioiden lentokenttien perustamisen liian kalliiksi ja pyrkien myymään vesilentokoneitaan. Hjelmmanin päätökset muun muassa lentokoneostoista perustuivat lentoupseerien ehdotuksiin. {{Lähde}}

Hjelmman pyrki laajentamaan ilmailuvoimienilmavoimien tehtäviä säännöllisen siviililentoliikenteen aloittamiseen. Aeron ja Ilmavoimien välinen yhteistoiminta olikin laajaa ainakin toisen maailmansodan päättymiseen asti.<ref name="iv"/> Sen jälkeenkin esimerkiksi helikopterilennon yhteistoiminta muun muassa Imatran voimanVoiman ja Ilmavoimien välillä oli laajaa{{Lähde}}.

Hjelmmanin laati ilmavoimien ensimmäisen menoarvioesityksen,<ref name="iv"/> joka loi pohjan, jolta Somersalon pystyi 1920-luvun puolivälissä perustamaan [[Valtion lentokonetehdas|Valtion lentokonetehtaan]] ja hankkimaan suuren määrän käyttökelpoisia lentokoneita{{Lähde}}.

Sotaministeri [[Bruno Jalander]] ja puolustusvoimien komentaja kenraali [[Karl Wilkama]] siirsivät epäpäteväksi syyttämänsä Hjelmmanin ilmavoimista Kadettikoulun[[Kadettikoulu]]n johtajaksi. Tässä virassa hän yleni kenraalimajuriksi.<ref name="iv"/>

{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Hjelmmann, Sixtus}}

[[Luokka:SyntymävuosiVuonna puuttuu1869 syntyneet]]

[[Luokka:KuolinvuosiVuonna puuttuu1949 kuolleet]]