Ero sivun ”Vilnan yliopisto” versioiden välillä

444 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p
 
{{Coord|54|40|57|N|25|17|14|E|type:edu|display=title}}
[[Kuva:GreatCourtyard.jpg|thumb|Vilnan yliopisto ja Johanneksen kirkko 1850]]
Alueella toimi ensin [[jesuiitta]]koulu. Vuonna 1579 se muutettiin korkeimman tason oppilaitokseksi nimellä ''Alma Academia et Universitas Vilnensis Societatis Iesu''. Nimessä siis näkyi vielä jesuiittojen vaikutus. Yliopisto oli muiden kuuluisien eurooppalaisten yliopistojen veroinen, vaikka sijaitsikin syrjässä. Sillä on ollut myös erinomaisia opettajia ja oppilaita kuten runoilija [[Mathias Casimir Sarbievius]], kuuluisa retoriikan ja filosofian professori [[Zygimantas Liauksminas]], ensimmäinen Liettuan historian kirjoittaja [[Albertas Vijukas-Kojelavicius]] ja professori [[Martin Smiglecki]], jonka logiikan oppikirja oli suosittu mm. Englannissa ja Ranskassa. Yliopistorakennukset ulottuivat koko Vanhan kaupungin alueelle.<ref name="kre">[http://www.kreodi.fi/arkisto/artview160.html Kirjastotyön vuosisataiset perinteet Vilnassa]. Ammattikorkeakoulukirjastojen lehti Kreodi 3/2001</ref>
 
Jesuiittajärjestön hajottua vuonna 1773 yliopistonyliopisto valtasimuuttui maallinenmaallisen virkavalta johtamaksi ja kun [[Venäjä]] otti Liettuan haltuunsa [[1795]], yliopisto nimettiin uudelleen Vilnan tärkeimmäksi kouluksi. Yliopistorakennukset ulottuivat koko Vanhan kaupungin alueelle. 1800-luvun alussa yliopisto muutettiin ''Vilnan keisarilliseksi yliopistoksi'' (Imperatoria Universitas Vilnensis, Императорскiй Виленскiй Университетъ). Keisariaikana siellä vaikuttivat esimerkiksi kuuluisat wieniläiset lääkärit [[Johann Peter Frank]] ja hänen poikansa [[Joseph Frank]], kuuluisa historioitsija [[Joachim Lelewel]], runoilijat [[Adam Mickiewicz]] ja [[Juliusz Slowacki]] sekä historioitsija [[Simonas Daukantas]]. Tämä oli yliopiston kukoistusaikaa, jolloin puolalaiset, venäläiset, juutalaiset, [[baltiansaksalaiset]] ja liettualaiset vaikuttivat siellä yhtä aikaa.<ref name="kre"/>
Alueella toimi ensin [[jesuiitta]]koulu. Vuonna 1579 se muutettiin korkeimman tason oppilaitokseksi nimellä ''Alma Academia et Universitas Vilnensis Societatis Iesu''. Yliopisto oli muiden kuuluisien eurooppalaisten yliopistojen veroinen, vaikka sijaitsikin syrjässä. Sillä on ollut myös erinomaisia opettajia ja oppilaita kuten runoilija [[Mathias Casimir Sarbievius]], kuuluisa retoriikan ja filosofian professori [[Zygimantas Liauksminas]], ensimmäinen Liettuan historian kirjoittaja [[Albertas Vijukas-Kojelavicius]] ja professori [[Martin Smiglecki]], jonka logiikan oppikirja oli suosittu mm. Englannissa ja Ranskassa.<ref name="kre">[http://www.kreodi.fi/arkisto/artview160.html Kirjastotyön vuosisataiset perinteet Vilnassa]. Ammattikorkeakoulukirjastojen lehti Kreodi 3/2001</ref>
 
Tsaarin vastaisen liikkeen seurauksena keisari [[Nikolai I]] sulki yliopiston [[1832]]. Se avattiin uudelleen vasta vuonna 1919. Kun Vilna ja sen alue liitettiin [[Puola]]an, yliopisto toimi Puolan suojeluksessa toiseen maailmansotaan saakka ja se puolalaistui. Yliopiston opiskelijoiden joukossa oli noina aikoina myös tuleva Nobel-palkinnon voittaja [[Czelaw Milosz]]. Liettualaiset siirtyivät puolalaiskaudella [[Kaunas]]in ''Vytautas Magnus'' -yliopiston suojiin. Toisen maailmansodan natsit sulkivat yliopiston (1943), mutta se jatkoi toimintaansa seuraavan vuoden syksyllä.
Jesuiittajärjestön hajottua vuonna 1773 yliopiston valtasi maallinen virkavalta ja kun [[Venäjä]] otti Liettuan haltuunsa, yliopisto nimettiin uudelleen Vilnan tärkeimmäksi kouluksi. Yliopistorakennukset ulottuivat koko Vanhan kaupungin alueelle. 1800-luvun alussa yliopisto muutettiin ''Vilnan keisarilliseksi yliopistoksi'' (Imperatoria Universitas Vilnensis). Keisariaikana siellä vaikuttivat esimerkiksi kuuluisat wieniläiset lääkärit [[Johann Peter Frank]] ja hänen poikansa [[Joseph Frank]], kuuluisa historioitsija [[Joachim Lelewel]], runoilijat [[Adam Mickiewicz]] ja [[Juliusz Slowacki]] sekä historioitsija [[Simonas Daukantas]].<ref name="kre"/>
 
[[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] vallan aikana vuodesta 1945 Vilnan yliopisto venäläistyi jonkin verran, eikä sillä ei ollut itsemääräämisoikeutta. Yliopisto alkoi vapautua Neuvostoliiton ideologiasta pari vuotta ennen Liettuan itsenäistymistä vuonna [[1990]]. Silloin yliopisto sai takaisin itsehallintonsa ja otti käyttöön omat lakinsa.<ref name="kre"/>
Tsaarin vastaisen liikkeen seurauksena keisari [[Nikolai I]] sulki yliopiston [[1832]]. Se avattiin uudelleen vasta vuonna 1919. Kun Vilna ja sen alue liitettiin [[Puola]]an, yliopisto toimi Puolan suojeluksessa toiseen maailmansotaan saakka ja se puolalaistui. Yliopiston opiskelijoiden joukossa oli noina aikoina myös tuleva Nobel-palkinnon voittaja [[Czelaw Milosz]]. Toisen maailmansodan natsit sulkivat yliopiston (1943), mutta se jatkoi toimintaansa seuraavan vuoden syksyllä.
 
[[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] vallan aikana Vilnan yliopisto venäläistyi jonkin verran, eikä sillä ei ollut itsemääräämisoikeutta. Yliopisto alkoi vapautua Neuvostoliiton ideologiasta pari vuotta ennen Liettuan itsenäistymistä vuonna [[1990]]. Silloin yliopisto sai takaisin itsehallintonsa ja otti käyttöön omat lakinsa.<ref name="kre"/>
 
== Lähteet ==
* [[Vilnan historia]]
* [http://www.vu.lt/en Vilnan yliopisto] {{en}}
* [[Kaunasin teknillinen yliopisto]]
 
[[Luokka:Liettuan historia]]
34 856

muokkausta