Ero sivun ”Pitkospuut” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p kh |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Patvinsuo pitkospuut.jpg|thumb|Pitkospuut Patvinsuon kansallispuistossa]]
'''Pitkospuut''' ovat jalankulkijoita varten [[suo]]lle tai muulle kostealle paikalle, kuten esimerkiksi [[järvi]]en rantakosteikoille, rakennettu kulkuväylä. Pitkospuut on rakennettu yhdestä tai useammasta vierekkäin asetetusta halkaistusta leveästä tukkipuusta. Nimitys viittaakin juuri siihen, että puut ovat kulkusuuntaan nähden ''pitkittäin'' eivätkä poikittain, kuten usein puusillassa. Joskus puita on vierekkäin jopa 3–4 kappaletta. Luontokohteissa, joissa on panostettu [[Saavutettavuus|esteettömyyteen]] saattaa olla leveitä pitkospuureittejä, joita pitkin pystyy kulkemaan myös [[pyörätuoli]]lla.<ref>http://www.deski.fi/page.php?page_id=10&tiedote_id=7158</ref>
Pitkospuut kiinnitetään päistään puutapeilla poikittaisiin aluspuihin. Nauloja ei kiinnittämisessä yleensä käytetä. Suomessa on rakennettu lukemattomia kilometrejä pitkospuita varsinkin retkeily- ja suojelualueille, [[luontopolku|luontopoluille]] sekä muun muassa lintujärvien [[lintutorni|lintutorneille]] johtaville kosteille reiteille.
Paitsi kulkemisen helpottamiseen pitkospuita voidaan käyttää myös maaston kulumisen estämiseen sekä kosteilla että kuivilla maastotyyppialueilla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Koivuniemi, Pilvi | Nimeke =Retkeilijöiden aiheuttama maaperän ja kasvillisuuden kuluminen sekä roskaantuminen Pallas-Ounastunturin kansallispuiston taukopaikoilla | Vuosi =2006 | Luku = | Sivu =47 | Selite =Ekologian ja ympäristönhoidon pro gradu -tutkielma | Julkaisupaikka =Jyväskylä | Julkaisija =Jyväskylän yliopisto. Bio- ja ympäristötieteiden laitos | Tunniste = | www =https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/7249/URN_NBN_fi_jyu-2006223.pdf?sequence=1 | www-teksti =Verkkoversio | Tiedostomuoto = | Viitattu = 21.6.2009 | Kieli = }}</ref>
Suomessa pitkospuupolkujen huollosta ja hallinnoinnista vastaa pääosin [[Metsähallitus|Metsähallituksen]] luontopalvelut. Näitä pitkospuupolkuja on yhteensä noin viisisataa kilometriä. Yleisimmin pitkospuut ovat yli seitsemäntuumaista [[tuppeensahattu lauta|tuppeensahattua]] [[mänty|mäntylankkua]]. Jonkin verran käytetään myös [[siperianlehtikuusi|siperianlehtikuusta]]. Viime aikoina on yleistynyt myös [[Painekyllästäminen#Kestopuu|kestopuun]] käyttäminen, kun kyllästysaineissa on tapahtunut kehitystä ekologisempaan suuntaan. Mäntypitkospuiden kestoikä on 10–15 vuotta, kun kestopuisten pitkosten ikä voi olla jopa kolminkertainen. Pitkospuita korvataan nykyisin joskus kustannussyistä [[sora]]stuksella, jos kyseessä on kiinteä maapohja. Suoalueita ei kuitenkaan koskaan sorasteta johtuen maisemallisista syistä. Pitkospuukilometrin rakentamisen hinta on noin 20 000 euroa, kun sorastaminen maksaa noin puolet tästä.<ref name="ilkka">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ilkka.fi/arki-ja-el%C3%A4m%C3%A4/nykyaika-jaytaa-pitkospolustojakin-1.1019344 | Nimeke=Nykyaika jäytää pitkospolustojakin | Julkaisija=Ilkka | Tekijä=Pekka Rajala | Ajankohta=8. kesäkuuta 2011 | Luettu=8. kesäkuuta 2011}}</ref>
== Lähteet ==▼
{{Viitteet}}▼
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Duckboards}}
▲== Lähteet ==
▲{{Viitteet}}
[[Luokka:Retkeily]]
| |||