Wikipedia

Ero sivun ”Mobutu Sese Seko” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
ZéroBot (keskustelu | muokkaukset)
133 001 muokkausta
p r2.7.1) (Botti lisäsi: sk:Mobutu Sese Seko
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2:
{{Valtionjohto
|nimi = Mobutu Sese Seko
|kuva = [[Tiedosto:Mobutu.jpg|180px220px]]
| kuvateksti = Mobutu valtiovierailulla Yhdysvalloissa = 1983.
|arvo = [[Zaire]]n presidentti
| presidentti =
Rivi 22:
| kansanedustajana =
|syntymäaika = [[14. lokakuuta]] [[1930]]
|syntymäpaikka = [[Lisala]], [[Kongon demokraattinen tasavalta|Belgian Kongo]]
|kuolinaika = {{Kuolinaika ja ikä|14|10|1930|7|9|1997}}
|kuolinpaikka = [[Rabat]], [[Marokko]]
|puolue= Mouvement Populaire de la Révolution
| ammatti =
| uskonto =[[roomalaiskatolilaisuusKatolinen kirkko|roomalaiskatolisuus]]
| puoliso =Marie-Antoinette Mobutu <br>Bobi Ladawa
| arvonimet =
Rivi 34:
}}
 
'''Mobutu Sese Seko Nkuku Ngbendu wa Za Banga''' tai '''Mobutu Sese Seko''', syntymänimeltään '''Joseph-Désiré Mobutu''', ([[14. lokakuuta]] [[1930]] – [[7. syyskuuta]] [[1997]]) oli [[Kongon demokraattinen tasavalta|Zairen]] [[presidentti]]nä 32 vuotta vuosina [[1965]]&ndash;[[1997]]1965–1997. Hän harjoitti valtakaudellaan [[kleptokratia|kleptokraattista]] [[diktatuuri]]a, joka tunnettiin maailmalla [[korruptio|korruptoituneisuudestaan]] ja [[nepotismi]]staan.
 
==Varhainen elämä==
Joseph-Désiré Mobutu syntyi [[Ngbandit|ngbandi]]-heimoon [[Lisala]]ssa [[Kongon demokraattinen tasavalta|Belgian KongossaKongo]]ssa. Hänen sukunsa oli kuitenkin kotoisin [[Gbadolite]]sta, jonne Mobutu tulevallarakensi valtakaudellaan rakensi [[lentokenttä|lentokentän]], [[vesivoima]]lan ja kolme [[palatsi]]a.
 
Mobutun isä oli kokki, joka menehtyi sairauteen Mobutun ollessa vasta vauvaikäinen. Äiti Marie Madeleine Yemo oli karannut heimopäällikön haaremista Lisalaan ja työskenteli hotellissa. Mobutu vietti suurimman osan lapsuudestaan äitinsä hoidossa. Belgialaisen tuomarin rouva opetti hänet puhumaan ja kirjoittamaan sujuvaa ranskaa. Hän opiskeli aluksi [[Léopoldville]]ssa, mutta myöhemmin hänet lähetettiin Coquihatvillessa sijaitsevaan [[katolinen kirkko|katolisten]] [[lähetyssaarnaajaLähetystyö|lähetyssaarnaajien]] ylläpitämään kouluun. Vuonna 1949 Mobutu karkasi koulusta ja lähti aluksella Léopoldvilleen, jossa tapasi tytön. Papit saivat hänet kiinni muutaman viikon kuluttua ja hänet lähettiin rangaistuksena seitsemäksi vuodeksi armeijaan.
 
==Valtaannousu==
Vuonna [[1949]] Mobutu liittyi Belgian Kongon siirtomaa-armeijaan, ''[[Force Publique]]en'', ja kohosi arvoasteikossa [[kersantti|kersantiksi]].<ref name="MSN"/> Hän kirjoitti jo sotilaana salanimellä lehteen ja [[1956]] ryhtyi ''[[L'Avinir]]in'' lehtimieheksi. Hän matkusti 1958 Belgiaan [[Brysselin maailmannäyttely (1958)|vuoden 1958 maailmannäyttelyyn]] ja opiskeli journalistiikkaa.
 
Hän tutustui moniin siirtomaavaltaa vastustaviin kongolaisiin ja, ystävystyi [[Patrice Lumumba]]n kanssa ja liittyi tämän johtamaan ''[[Mouvement National Congolais]]'' -järjestöön, joka ajoi Belgian Kongon itsenäisyyttä. Mobutun uskotaan olleen Belgian tiedustelupalvelun ilmiantaja.
 
Belgian Kongo itsenäistyi [[30. kesäkuuta]] [[1960]], ja heti maan itsenäistymisen jälkeen [[pääministeri]]ksi valittu Lumumba nimitti Mobutun Kongon demokraattisen tasavallan armeijan pääesikuntapäälliköksi. Lumumba ja presidentti [[Joseph Kasa-Vubu]] joutuivat pian valtataisteluun, jonka päätteeksi [[14. syyskuuta]] [[1960]] Mobutu syöksi Lumumban vallasta sotilasvallankaappauksessa 14. syyskuuta 1960. Mobutun tukijoina toimivat [[Belgia]] ja [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] keskustiedustelupalvelu [[CIA]], jotka pitivät Lumumbaa liian [[Vasemmisto|vasemmistolaisenavasemmisto]]laisena, ja Mobutua lännen kannalta parempana liittolaisena.<ref>[http://news.bbc.co.uk/2/hi/africa/1120825.stm DR Congo's troubled history] BBC News Online's Justin Pearce, 2001</ref>
 
Vuonna [[1965]] Mobutu kaappasi vallan uudelleen kesken Kasa-Vubun ja uuden pääministerin [[Moise TshombeTšombe]]n valtataistelua. Hän julistautui presidentiksi viiden vuoden ajaksi, mutta keskitti nopeasti kaiken vallan omiin käsiinsä ja ryhtyi karsimaan poliittisia vastustajinaan.
 
==Vallassa==
[[Tiedosto:Mobutu Nixon.gif|thumb|left|250px|Mobutu Sese Seko ja [[Richard Nixon]] [[Washington (DC)|Washingtonissa]] vuonna [[1973]].]]
Mobutun hallinto oli aluksi epäpoliittinen ja jopa politiikan vastainen. Hänen mukaansa politiikot olivat viidessä vuodessa raunioittaneet maan, ja viiden vuoden kuluttua maassa ei olisi enää poliittisia puolueita. Mobutu sai hätätilanhallinnon vallitessa lähes absoluuttisen vallan ja pyrki leikkaamaan poliitikkojen valtaa. Maakuntien määrää vähennettiin ja niiden itsehallintoa leikattiin. ja parlamenttiParlamentti menetti merkityksensä ja ajoittain lakkautettiin.
 
Vuonna 1966 hänMobutu perusti vapaaehtoisliikkeen "Tasavallan”Tasavallan vapaaehtoisen joukot"joukot” ja pyrki kokoamaan taakseen kansanliikettä itsensä taakse. Hän nimitti itsensä "toiseksi”toiseksi kansallissankariksi"kansallissankariksi” Lumumban jälkeen, jota oli ollut syrjäyttämässä. Vuonna 1967 luotiin Vallankumouksen kansanliike (Mouvement Populaire de la Révolution; MPR), joka oli vuoteen 1990 asti ainut sallittu puolue. Sen jäsenyydestä tuli kaikille kansalaisille pakollinen. Myös kaikki [[Ammattiliitto|ammattiliitot]] yhdistettiin yhdeksi suuremmaksi liitoksi.
 
Mobutua vastaan oli aluksi vastarintaa. Vuonna 1966 neljä ministeriä pidätettiin ja teloitettiin julkisesti syytettynä vallankaappauksen suunnittelusta. Vangittujen ja teloitettujen joukossa oli useita Kasa-Vubun ja TshombenTšomben hallituksen ministereitä, kuten entinen pääministeri [[Evariste Kimba]], puolustusministeri [[Jérôme Anany]], talousministeri [[Emmanuel Bamba]] ja energiaministeri [[Alexandre Mahamba]]. Katanganin kapina murskattiin kuten myös valkoisten palkkasoturien kapina vuonna 1967. Vuoteen 1970 mennessä lähes kaikki vastarinta oli kukistettu ja hallitus saanut maan hallintaansa.
 
Korostaakseen [[afrikka]]laista identiteettiä Mobutu nimesi maansa uudelleen Zaireksi lokakuussa [[1971]].<ref name="MSN">[http://encarta.msn.com/encyclopedia_761578969/mobutu_sese_seko.html MSN Encarta]</ref> Hän määräsi kaikki luopumaan kristityistä nimistä ja [[1972]] hän otti itselleenkin uuden afrikkalaisperäisen nimen ''Mobutu Sese Seko Nkuku Ngbendu wa za Banga'' ("Kaikkivoipa”Kaikkivoipa voitontahtoinen taistelija, joka kulkee valloituksesta toiseen tulta kylväen"kylväen”), joka lyheneelyheni arkikäytössä muotoon ''Mobutu Sese Seko''. LapsenaLapsen kastamisesta kristityllä nimellä saattoi seurata viiden vuoden vankeusrangaistus. Myös länsimaiset asusteet kiellettiin. Tilalle tuli [[abacost]]-niminen vaate.Lisäki Lisäksi Kongon suurimmat kaupungit saivat uudet afrikkalaiset nimet kuten– esimerkiksi Léopoldvillestä tuli [[Kinshasa]], Elisabethvillestä tuli [[Lubumbashi]], ja Stanleyvillestä tuli [[Kisangani]].▼
 
▲Korostaakseen [[afrikka]]laista identiteettiä Mobutu nimesi maansa uudelleen Zaireksi lokakuussa [[1971]].<ref name="MSN">[http://encarta.msn.com/encyclopedia_761578969/mobutu_sese_seko.html MSN Encarta]</ref> Hän määräsi kaikki luopumaan kristityistä nimistä ja [[1972]] hän otti itselleenkin uuden afrikkalaisperäisen nimen ''Mobutu Sese Seko Nkuku Ngbendu wa za Banga'' ("Kaikkivoipa voitontahtoinen taistelija, joka kulkee valloituksesta toiseen tulta kylväen"), joka lyhenee arkikäytössä muotoon ''Mobutu Sese Seko''. Lapsena kastamisesta kristityllä nimellä saattoi seurata viiden vuoden vankeusrangaistus. Myös länsimaiset asusteet kiellettiin. Tilalle tuli abacost-niminen vaate.Lisäki Kongon suurimmat kaupungit saivat uudet afrikkalaiset nimet kuten Léopoldvillestä tuli [[Kinshasa]], Elisabethvillestä tuli [[Lubumbashi]], ja Stanleyvillestä tuli [[Kisangani]]
.
Mobutu [[kansallistaminen|kansallisti]] ulkomaalaisomisteiset yhtiöt ja ajoi eurooppalaiset ulos Zairesta. Tästä seurasi niin syvä ja vakava talouden romahdus, että sijoittajia piti kosiskella takaisin. Mobutun epäonnistuneen talouspolitiikan vuoksi luonnonrikkauksistaan kuulun Zairen talous ajautui kriisiin ja [[hyperinflaatio]]on.
 
Mobutu tarvitsi avustuksia entiseltä siirtomaaisännältä Belgialta, Ranskalta ja Yhdysvalloilta hillitäkseen [[Angola]]sta käsin toimivien Katanganin [[kapina]]llisten hyökkäyksiä vuosina 1977 ja 1978.
 
Mobutu äänestettiin kolmannelle kaudelle 1977 ja myöhemmin neljännelle [[1984]]. Kummallakaan kerralla hänellä ei ollut vastaehdokkaita.
 
ValtakautensaMobutun valtakauden aikana Mobutunhänen henkilökohtainen varallisuusvarallisuutensa kasvoi, ja vuonna 1984 sen arvioitiin olevan noin neljän miljardin [[Yhdysvaltain dollari]]n suuruinen. Hän talletti omaisuutensa ulkomaalaisille pankkitileille, suurimmaksi osaksi [[Sveitsi]]in. Summa vastasi suuruudeltaan Zairen valtionvelkaa[[valtionvelka]]a. Valtaisan omaisuutensa Mobutu hankki ohjaamalla Zairen vientituotteista – [[kulta|kullasta]], [[kupari|kuparista]]sta, [[timantti|timanteista]] ja [[öljyMaaöljy|öljystä]]stä – saadut tulot itselleen. Samalla kansa köyhtyi niin suuresti, ettei [[palkka|palkkoja]] voitu maksaa. Kaupunkien [[infrastruktuuri]] romahti ja ihmiset kärsivät [[nälänhätä|nälänhädästä]]. Zairen ainoita hyvätuloisia olivat Mobutun sukulaiset ja ystävät. Mobutun vallastasyöksemisen aikaan maan talous oli vaipunut vuoden 1958 tasolle, vaikka väkiluku oli kolminkertainen tuolloiseen nähden.
 
Ministeri [[Domique Sakombi Inongo]]n ansiosta Mobutun ympärille kehkeytyi vaikuttava [[Henkilöpalvonta (politiikka)|henkilökultti]]. Kultin ylläpitämiseksi julkisille paikoille pystytettiin Mobutua esittäviä muotokuvia ja [[media]]ssa levitettiin häntä ylistävää [[propaganda]]a. Vuonna 1975 jopa kiellettiin mainitsemasta kenenkään muun nimen mainitseminen mediassa kuin Mobutun nimeä mediassa; muut mainittiin tittelillä. Vuonna 1983 Mobutu nimettiin sotamarsalkaksi.
 
DiktatuuristaanDiktatuurista huolimatta monet [[länsimaat]], erityisesti Yhdysvallat ja [[Ranska]], ja [[Kansainvälinen valuuttarahasto]] tukivat MobutuaMobutun hallintoa, sillä tämä oli omaksunut aatteekseen [[antikommunismi|antikommunismin]]. Mobutun kannatuksen takana oli myös länsimaiden halu päästä käsiksi Zairen mittaviin luonnonvaroihin, ja kommunismin uhan patoaminen keskisessä Afrikassa. Esimerkiksi [[Jimmy Carter]]in hallinto antoi puolet Saharan eteläpuoleiseen Afrikkaan varatuista kehitysapuvaroista Kinshasan Kongoon. Vuonna 1980 Yhdysvaltain edustajainhuone äänesti sotilasavun lopettamisesta Kongolle, mutta senaatti kuitenkin kumosi päätöksen. Erityisen lämpimiksi suhteet kehittyivät [[Ronald Reagan]]in hallinnon aikana, jolloin Mobutu vieraili valkoisessa talossa kolme kertaa. Hän oli myös ensimmäinen afrikkalainen valtionpäämies joka vieraili valkoisessa talossa [[George H. W. Bush]]in kaudella vieraillut afrikkalainen valtionpäämies.
 
Mobutu pyrki saamaan vanhimman poikansa Nyiwan seuraajakseen. Tämän suunnitelmanSuunnitelman kuitenkin romutti hänenpojan kuolemansakuolema [[AIDS]]iin vuonna 1994.
 
==Maanpaossa==
 
Toukokuussa [[1990]] Mobutu salli taloudellisten ongelmien, poliittisen epävakauden ja painostuksen vuoksi Mobutu salli muitakin puolueita kuin omansa, ja perusti väliaikaishallituksen, jonka piti hoitaa siirtymäkausi vapaisiin vaaleihin. Valta pysyi kuitenkin edelleen Mobutunhänen käsissäkäsissään. Kun ilman palkkoja jääneet sotilaat mellakoivat pääkaupungissa, Mobutu otti hallitukseensa myös opposition edustajia.
 
Vuonna [[1993]] maassa oli kaksi rinnakkaista hallitusta, – yksi Mobutun puolella, toinen häntä vastaan. Mobutun ollessa sairaalahoidossa Euroopassa [[tutsitutsit]]t ottivat Zairen itäosat haltuunsa. Mobutu antoi tukensa [[Hutut|hutuille]], joita on syytetty [[Ruandan kansanmurha]]sta 1994. Marraskuussa 1996 hallitus määräsi tutsit poistumaan maasta kuolemanrangaistuksen uhalla, jolloin syttyi kapina.
 
[[Laurent-Désiré Kabila]] joukkoineen eteni Itä-Kongosta ja, valloitti [[Kinshasa]]n ja syöksi Mobutun vallasta toukokuussa 1997. Mobutu pakeni maasta ja lensi [[Togo]]on asettuen lopulta [[Marokko]]on. Hän kuoli syyskuussa [[Rabat]]issa pitkään sairastamaansa [[eturauhassyöpä]]än.<ref>[http://www.bbc.co.uk/politics97/news/09/0908/mobutu.shtml Mobutu Dies in Morocco] Politics 1997, BBC</ref>
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
{{Commons-rivi|Mobutu Sese Seko|Mobutu Sese Seko}}
 
{{Kongon demokraattisen tasavallan presidentit}}
 
[[Luokka:Diktaattorit]]
[[Luokka:Kongon demokraattisen tasavallan presidentit]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Mobutu_Sese_Seko”